Myönnetään. Yli vuoden kestäneen poikkeusajan ja toisistamme eriytymisen jälkeen ei ole kovinkaan muodikasta kehua työelämän ja vapaaehtoishommien etäkohtaamisia. Silti uskaltaudun yrittämään.

Aluksi täytyy myöntää myös sellainen asia, että koronakaranteenin alkaessa yli vuosi sitten olin hyvin skeptinen etäyhteyksin toteutettavien keskustelujen osalta. Omat kokemukseni etäkeskusteluista ja -kokouksista olivat melko kurjia, konemaisia ja pakon sanelemia. Eivät kovin kummoisia siis.

Mutta kun karanteenista ilmoitettiin, kävin Erätauko-säätiön toimitusjohtajana läpi pienen pohdinnan. 1. Hallitus ja asiantuntijat kehottavat voimakkaasti ihmisiä jäämään kotiin ja toivovat, että kohtaamisia vältellään. 2. Erätauko-säätiön tehtävä on koota erilaisia ihmisiä yhteen kohtaamaan toisiaan samassa tilassa kotien ulkopuolella. 3. Karanteeni ja poikkeusaika tulevat luultavimmin jatkumaan pitkään. 4. Tämä skenaario ei lupaa hyvää Erätauko-säätiön tulevaisuudelle. 5. Poikkeusaika koskettaa kaikkia, joten monella on myös tarvetta keskustella. 6. Erätauko-menetelmä täytyy siis kehittää etäyhteyksin toimivaksi ja ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Lähdimme vikkelästi liikkeelle ja yhdessä kokeneiden erätaukolaisten kanssa kokeilimme lyhyellä varoitusajalla uutta sovellusta, eli Etätauko-menetelmää (pieni sisäpiirin sanaleikki tässä). Hyödynsimme hyväksi havaittua Erätaukoa, mutta etäyhteydellä toteutettuna. Aiemmin Erätaukoa oli käytetty käytännössä lähes ainoastaan erilaisissa livekohtaamisissa. Huomasimme kuitenkin nopeasti, että myös Etätauko toimii.

Jo ensimmäisen Etätauko-kokeilun jälkeen ymmärsin olleeni ennakkoluuloineni väärässä. Huomasin, että dialogi voi toimia myös etänä. Toki piti ottaa huomioon vähän erilaisia asioita ja ohjeistaa osallistujia vähän eri tavalla, mutta en ollut kokemukseni kanssa yksin. Monella muulla kokeilijalla oli samanlainen kokemus. Siitä se sitten lähti.

Etätauko vastasi tarpeeseen

Tähän päivään mennessä Etätaukoja on järjestetty useampi sata. Keskustelujen järjestäjinä on ollut toista sataa erilaista toimijaa. Valtaosin etänä on toteutettu esimerkiksi Poikkeusajan dialogit -kokonaisuus sekä yhdessä VNK:n kanssa toteuttamamme 50 dialogia Suomen tulevaisuudesta -kokonaisuus. Erätauko-säätiö toimii käytännössä kokonaan etänä ja samoin toimivat useimmat yhteistyökumppanimme. Ihmisillä on edelleen tarve ja halu keskustella tärkeistä asioista. Työtä riittää ja siitä olemme kiitollisia.

Kuluneen vuoden aikana Etätaukoa on kehitetty samalla, kun erilaisista tilanteista, onnistumisista ja epäonnistumisista on opittu. Tärkeintä on ollut painottaa läsnäolon, ajan ja suunnittelun merkitystä sekä kameran käyttöä.

Ilo on ollut huomata, että osallistujien palaute ei juurikaan eroa live-Erätaukojen palautteesta. Osa meistä ihmisistä kyllä kaipaa kovasti kehollista kohtaamista. Kaipaamme eleitä, kosketusta, silmiin katsomista ja tilanteen tunnustelua. Se on ihan okei. Osa tällaisista ihmisistä kokee, ettei yhtä hyvään dialogiin ole mahdollista päästä etänä, vaikka kokeilut olisivatkin olleet hyviä.

Sitten on olemassa myös toisenlaisia ihmisiä. Heitä, joille sekä live- että etä-keskustelut toimivat yhtä lailla. Ja lisäksi heitä, joille kehollisuus on juuri se ongelma. Heitä saattaa esimerkiksi jännittää olla samassa tilassa tuntemattomien tai vahvojen keskustelijoiden kanssa. Yhteiset hetket voivat olla sosiaalisesti haastavia.

Moni osallistuja antoikin etäkeskustelun jälkeen palautetta, että etäyhteyksin toteutettava keskustelu on heille paljon parempi tai jopa ainut mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tasavertaista dialogia tukevat Rakentavan keskustelun pelisäännöt ovat myös olleet avuksi.

Monelle Etätauko oli myös etäisyyksien tai kiireisen, monimutkaisen arjen vuoksi tärkeä ja paras mahdollinen tapa osallistua. Kulkeminen oman kunnan kirjastoon keskustelemaan tai työpaikalle sekä sieltä takaisin kotiin saattaa viedä päivästä melkoisen osan.

Uskomattoman hienoa on se, että yhteen ja samaan etäkeskusteluun voi kutsua osallistujia eri puolilta Suomea ja ulkomailta. Aikamoista.

Huomasimme myös, että etäyhteyksin tapahtuva dialogi voi madalluttaa osallistumiskynnystä sellaisten ihmisten kohdalla, joille keskustelussa käytettävä kieli ei ole äidinkieli tai joilla on puhutun kielen kanssa haasteita.

Etäkeskustelussa voi nimittäin käyttää puhutun keskustelun lisäksi myös viestikenttää. Siihen ohjaaja voi kirjoittaa kysymyksensä ja osallistujat välillä kokemuksensa. Monelle on helpompaa kirjoittaa ja lukea, kuin sanoa ääneen. (Lisää vinkkejä erilaisten kielenkäyttäjien huomioimiseen täällä.)

Viestikentän käyttäminen keskustelussa antaa myös aikaa heille (esimerkiksi minulle itselleni), joilla oman ajatuksen muodostaminen vie enemmän aikaa, kuin mitä nopeimmilla osallistujilla. Samalla viestikenttä mahdollistaa sen, että mahdollisimman monet voivat kertoa ajatuksiaan, vaikka aikaa olisi rajoitetusti.

Viestikentän käyttäminen tekee parhaimmillaan keskustelusta tasavertaisempaa. Tärkeää on kuitenkin ohjata keskustelua niin, ettei sitä käydä samanaikaisesti suullisesti ja chatissä. 

Miten eteenpäin?

Hyvän palautteen lisäksi kehittämistä täytyy tehdä edelleen, sillä haasteitakin löytyy. Kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua etäkeskusteluun johtuen laitteiden puuttumisesta tai vaikkapa niiden käyttämiseen liittyvistä haasteista. Edelleen täytyy tehdä työtä sen eteen, että myös he, jotka jäävät tai jätetään hiljaisiksi, saadaan mukaan keskusteluihin tärkeistä aiheista.

Erätauko on ilmainen ja avoimesti käytettävissä oleva dialogimenetelmä. Nettisivuiltamme löytyy erilaisia työkaluja oman keskustelun valmisteluun, ohjaamiseen ja vaikuttavuuden suunnitteluun. Kokeile työsi ja tehtäväsi tueksi esimerkiksi näitä loistavia keskustelukortteja.

Nyt tueksi on lisätty myös kaksi uutta, etäkeskusteluihin liittyvää työkalua. Toinen etäkeskustelun valmisteluun ja toinen sellaisen ohjaamiseen. Näiden kehittämisessä on ollut isona apuna Erätauko-verkosto, Erätauko-kouluttajat sekä Etätaukojen järjestäjät ja osallistujat. Lämmin kiitos teille kaikille, olette kyllä mahtavia!

Uusien työkalujen ja jo aiemmin hyväksi todetun Erätauko-menetelmän avulla on mahdollista luoda hyvä, rakentava ja merkityksellinen dialogi, jossa syvennetään ymmärrystä käsiteltävästä asiasta ja luodaan tasavertaisempi tapa osallistua keskusteluun.

Vaikka korona-aika loppuisi, tulemme jatkamaan Etätauko-keskusteluja jatkossakin. Ja mikäli korona-aika edelleen jatkuu tai ilmenee uusia vastaavanlaisia haasteita, täytyy meidän ihmisten silloinkin kohdata toisiamme.

Meidän on edelleen ratkottava ongelmia, käytävä keskusteluja, ratkaistava konflikteja, tehtävä päätöksiä, osallistuttava koulutuksiin ja ylläpidettävä sekä luotava sosiaalisia suhteita. Kaikkea tätä täytyy voida tapahtua myös etäyhteyksin.

Lopuksi muutama perusvinkki hyvään etäkeskusteluun

  1. Suunnittele hyvin. Käytä apuna esimerkiksi Erätaukoa tai ainakin Rakentavan keskustelun pelisääntöjä
  2. Hyödynnä ryhmänohjaajan osaamistasi ja aiempia hyviä käytäntöjä
  3. Varaa riittävästi aikaa
  4. Pidä taukoja ja suunnittele niiden paikat
  5. Painota läsnäolon ja kuuntelemisen merkitystä, ole rauhallinen
  6. Keskittykää keskusteluun ja toisiinne, ei sähköposteihin tai someen
  7. Pitäkää kamerat auki, katsokaa toisianne
  8. Pidä kaikki keskustelijat mukana
  9. Hyödynnä myös viestikenttää
  10. Kysy kaikilta lopuksi oivalluksia ja tuntemuksia

Diablogit

  • Erätauko maaperän ja sen viljelijän hyvästä tulevaisuudesta

    Erätauko-säätiön luotsaamissa keskusteluissa keskeistä on dialogin syntyminen ja erilaisten näkökulmien tasapuolinen esille pääseminen. Tässä keskustelussa päätarkoituksena oli kerätä huomioita Soil at Risk -symposiumin paneelikeskustelun taustaksi. Lisäksi blogin kirjoittaja Sanna Söderlund, joka toimii koulutuspäällikkönä Baltic Sea Action Groupissa sekä vastaa viljelijä- ja oppilaitosyhteistyöstä Carbon Actionissa, tulee hyödyntämään aineistoa väitöskirjatutkimuksessaan, jonka aiheena on edelläkävijäviljelijöiden siirtymä kohti uudistavaa viljelyä.
  • Kunta tekemisen mahdollistajana

    Hailuodon kunnanjohtaja Aki Heiskanen kokee Erätauon olevan tarpeellinen tuki kunnan yhteisötyössä ja yhteisöllisessä johtamisessa.
  • Erätauko osaksi kaikkea partion tekemistä

    Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola kertoo, että Erätauon käyttö on leviämässä laajasti partiossa.
Kaikki diablogit