Mikä Erätauko?

Erätauko on uusi tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua – mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Erätauon avulla voit tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä käymään tasavertaista keskustelua ja saat paikalle myös heidät, jotka herkästi jäävät keskusteluiden ulkopuolelle.

Erätauko on keskustelumenetelmä, jota voi käyttää erilaisissa ryhmissä ja organisaatioissa. Erätauko-keskustelu sopii parhaiten 6-25 ihmiselle. Keskustelun aikana pyritään istumaan kasvotusten piirissä. Erätauko-keskustelu voi tapahtua myös etäyhteydellä.

Keskustelulla on ohjaaja, joka pitää huolta keskustelun rakentavasta ja tasavertaisesta ilmapiiristä. Tukea keskusteluun saadaan Erätauon Rakentavan keskustelun pelisäännöistä.

Psst! Jos olet ratkaisukeskeinen henkilö ja pohdit, että mitä hyötyä tästä kaikesta on, siirry saman tien sivun alalaitaan, josta löydät osion ”Erätauon hyötyjä”.

Voit käyttää Erätaukoa aina, kun tarvitaan aiheen syvempää ymmärrystä tai erilaisten ihmisten tasavertaista kohtaamista – esimerkiksi osana luottamuksen rakentamista, valmistelua, päätöksentekoa tai kun haluat tuoda erilaisia ihmisiä yhteen.

Erätauko-keskustelu kannattaa pitää erillään neuvottelusta tai päätöksentekohetkestä. Käytä Erätaukoa sen sijaan niiden osana tai prosessin aluksi, kun on tarve ymmärtää paremmin esimerkiksi erilaisten ihmisten näkemyksiä, itse aihetta tai toimintaympäristöä.

Erätauon lähestymistapa on dialogi, joka on rakentava ja tasavertainen tapa keskustella. Dialogissa tähdätään aiheen, toisten ihmisten tai itsen parempaan ymmärtämiseen, mutta ei yksimielisyyteen tai nopeisiin ratkaisuihin. Parhaimmillaan dialogissa syntyy ennalta-arvaamattomia oivalluksia ja uutta ajattelua.

Erätauko-keskustelumenetelmä sopii lähes kaikille, jotka haluavat käydä dialogia tärkeistä asioista muiden kanssa. Keskustelun osallistujilta ei tarvita asiantuntemusta tai aikaisempaa kokemusta. Keskusteluun on hyvä varata aikaa. Yleensä Erätaukoon kannattaa varata kolmisen tuntia, mutta esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa voi toimia myös 45 tai 75 minuutin Erätauko.

Erätauko-menetelmään kuuluu tietyt, toistuvat osiot. Kutsumme tätä Erätauko-kaavaksi. Sivuiltamme löytyvien työkalujen avulla voit harjoitella Erätauko-keskustelun ohjaamista pienin askelin. Ohjaajan tueksi olemme tehneet erilaisia ja eri mittaisia keskustelun käsikirjoituksia, joita voit muokata keskusteluusi sopivaksi. Erätaukoa voi ja kannattaa muokata tarvittaessa.

Erätauko-menetelmä on kehitetty Sitrassa vuosina 2016-2019. Nyt Erätauko-menetelmän kehittämisestä ja käytön laajentamisesta vastaa Erätauko-säätiö yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

Erätaukoa käyttää ja on käyttänyt jo yli 550 eri organisaatiota ja toimijaa. Mukana on ollut jo yli 121 000 osallistujaa!

Mukana erätaukoilemassa on jo esimerkiksi Allianssi, Valtioneuvoston kanslia, Kansanvalistusseura, Kalliolan Setlementti, Helsingin, Lahden, Espoon, Hämeenlinnan, Oulun, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Tuusulan kunnat ja kaupungit, Suomen Punainen Risti, Vanhempainliitto, Opetushallitus, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter, Yksittäistapaus -vaikuttavuuskampanja, Oikeusministeriö, Ympäristöministeriö, Ulkoministeriö ja Suomen suurlähetystöt maailmalla, Eläkeliitto, Opintokeskus Sivis, Suomen ev.lut. kirkko ja eri hiippakunnat sekä seurakunnat, Valtiovarainministeriö, Osallistava yhteisö -hanke Ruoka-avun toimijoiden tueksi, Bildningsalliansen ja Svenska Folkskolans Vänner sekä eri koulut ja oppilaitokset eri puolilta Suomea!

Kun innostut Erätauosta ja haluat järjestää oman Erätauko-keskustelusi, voit pohtia seuraavia asioita:

  • Mistä aiheesta olisi tärkeää lisätä ymmärrystä?
  • Keitä tulisi kutsua mukaan?
  • Ketkä jäävät yleensä sivuun – miten saisit heidätkin mukaan?
  • Minkälaisessa tilassa keskustelu järjestetään?
  • Onko keskustelu etänä ja mitä se vaatii?
  • Minkä verran on aikaa?
  • Kuka keskustelun ohjaa?
  • Miten toimitaan keskustelun jälkeen, kun ymmärrystä on saatu?

Näitä yllä olevia kysymyksiä on hyvä pohtia ennen jokaista järjestettävää Erätaukoa. Kun keskustelu sitten toteutuu, etenee Erätauko-keskustelu  usein samojen osioiden tukemana. Niitä voi muokata keskustelun aiheen, osallistujamäärän, tavoitteiden ja käytettävän ajan mukaan. Näiden osioiden yhdistelmää kutsutaan Erätauko-kaavaksi tai keskustelun kaavaksi.

Sillä mitä olen mieltä ja ajattelen, on väliä ja on arvokasta sanoa se ääneen. Yhtä lailla sillä on väliä mitä muut ajattelevat ja on arvokasta että saan kuulla ja kuunnella.

Erätauko-keskustelun osallistuja

Erätauko-keskustelun kaava:

  1. Tervetuloa, esittäytyminen
  2. Rakentavan keskustelun pelisäännöt
  3. Aiheeseen virittävä alkujuttu
  4. Pariporina tai jokaisen oma pohdinta
  5. Yhteinen keskustelu
  6. Keskustelun syventäminen
  7. Pariporina tai jokaisen oma pohdinta
  8. Yhteinen keskustelu
  9. Omien oivallusten kirjoittaminen
  10. Omien oivallusten jakaminen muiden kanssa
  11. Miten eteenpäin?
  12. Kiitokset

Yksinkertaista ja toimivaa!

Kokemuksen karttuessa voit oppia dialogitaitajaksi! Kaikkea ei tarvitse osata heti. Ota ensin haltuun muutama ohjausteko, ja laajenna osaamistasi Erätauko kerrallaan. Rimakauhuun ei ole syytä, sillä dialogin voi oppia jokainen.

Erätauko-keskustelu on onnistunut, kun tasa-arvoinen ja luottamuksellinen kohtaaminen on viritetty ja keskustelijoiden ymmärrys käsitellystä asiasta on kasvanut.

Erätauko vahvistaa osallisuuden kokemusta keskustelua käyvän ryhmän kesken tai laajemmin yhteiskuntaan. Lisäksi saavutetaan syvempää ymmärrystä käsitellystä aiheesta ja kuullaan erilaisten ihmisten erilaisia näkökulmista aiheesta. Parhaimmillaan syntyy ennalta-arvaamattomia oivalluksia ja uutta ajattelua. Tavoitteena ei ole yksimielisyys.

Sivuiltamme löydät erilaisia käytännön työkaluja yhteiskunnallisen keskustelun suunnitteluun, käynnistämiseen ja ohjaamiseen, ajatuksia dialogin tarpeesta sekä oppikokemuksia muilta keskustelun järjestäjiltä. Voit suunnitella oman Erätauko-keskustelusi työkalujemme avulla.

Keskustelua Erätauosta, dialogista ja osallisuudesta käydään Erätauon Facebook-ryhmässä. Tervetuloa mukaan!

Liity keskusteluun myös Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa #Erätauko #Dialogpaus #Timeoutdialogue

Erätauko on siis…

  • Rakentava ja tasavertainen keskustelu, joka tähtää aiheen ja muiden ihmisten ymmärtämiseen, muttei yksimielisyyteen tai ratkaisuihin.
  • Keskustelun ohjaaja pitää huolta aikataulusta ja on vastuussa keskustelun tasavertaisuudesta ja rakentavuudesta.
  • Keskustelu perustuu aidolle tarpeelle ja sille on määritelty tavoitteet.
  • Keskustelu voidaan järjestää livenä tai etänä
  • Keskusteluun kutsuttavat ryhmät on pohdittu tarkasti, ja heidän kutsumiseensa on panostettu. Keskustelun suunnittelussa on myös mietitty, ketkä yleensä eivät osallistu vastaavanlaisiin keskusteluihin ja paikalle on kutsuttu myös heidät.
  • Keskusteluun virittäytymisen avulla luodaan luottamuksellinen ja tasavertainen ilmapiiri.
  • Keskustelua ohjaa rakentavan keskustelun pelisäännöt: kuuntele, liity, puhu omasta kokemuksesta, ole läsnä ja kunnioita, etsi ja kokoa.
  • Keskustelun ohjaaja huolehtii, että pelisääntöjä noudatetaan.
  • Keskustelun päätteeksi jaetaan yhdessä omat oivallukset.
  • Mahdollisuuksien mukaan tuolit ringissä ja pöydät pois tieltä.
  • Keskustelun jatkosta on tarpeen mukaan sovittu, jotta saadaan aikaan vaikuttavuutta.

Mihin sitten voin hyödyntää Erätaukoa?

Jos kaipaat konkreettisia esimerkkejä siitä, mihin Erätaukoa voi hyödyntää, kurkkaa tämä.

Kyllä, kaipaan konkretiaa!

Rakentavan keskustelun pelisäännöt tukevat turvallista ja tasavertaista keskustelua. Niitä voit hyödyntää myös dialogien ulkopuolella: työpaikalla, järjestössä, koulussa, kotona…

Erätauon osallistujat

Rakentavan keskustelun pelisäännöt

  1. Kuuntele toisia, älä keskeytä tai käynnistä sivukeskusteluja. ”Jokaisella täytyy olla mahdollisuus rauhassa kertoa omista näkemyksistään. On tärkeää, että emme keskeytä toisiamme emmekä supise vierustoverin kanssa.”
  2. Liity toisten puheeseen ja käytä arkikieltä. ”Erätauko-keskustelussa on tavoitteena, että yritämme liittää omat sanomisemme siihen, mitä toiset ovat tuoneet esiin keskustelussa. Pyritään puhumaan arkikielisesti ja välttämään erikoistermejä.”
  3. Kerro omasta kokemuksesta. ”Jotta voimme ymmärtää paremmin käsiteltävää asiaa ja toisiamme, niin on hyvä puhua omista kokemuksista. Tämä tarkoittaa, että kerrotaan toisille, mitkä asiat, tapahtumat ja tilanteet ovat vaikuttaneet omiin näkemyksiimme.”
  4. Puhuttele muita suoraan ja kysy heidän näkemyksiään. ”Yhteisen keskustelun muodostumista helpottaa kun osoitamme sanamme toisille keskustelijoille, puhuttelemme toisiamme etunimeltä ja kysymme suoraan toisten näkemyksiä.”
  5. Ole läsnä ja kunnioita toisia sekä luottamuksen ilmapiiriä. ”Erätauko-keskustelussa on tärkeää, että keskitytämme kokonaan toisiimme ja käsitellyn asian ymmärtämiseen. Kunnioitetaan ihmisten erilaisia näkemyksiä. Pidetään keskustelu luottamuksellisena, jotta jokainen voi puhua mahdollisimman vapaasti.”
  6. Etsi ja kokoa. Työstä rohkeasti esiin tulevia ristiriitoja ja etsi piiloon jääneitä asioita. ”Erätauko-keskustelun on tarkoitus olla turvallinen tilanne, jossa voidaan myös käsitellä ristiriitoja. Lisäksi on tärkeää etsiä asioita, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet huomaamatta. Lopuksi voimme yhdessä tutkia, miten keskustelussa esiin tulleet näkökulmat liittyvät toisiinsa.”

Erätauon hyötyjä

  1. Erilaiset ihmiset kohtaavat toisiaan
  2. Osallistuminen keskusteluun on helppoa
  3. Tasavertaisuus ja hiljaisten äänten kuuleminen toteutuu
  4. Empatia ja luottamus toista ihmistä kohtaan vahvistuu
  5. Ymmärrys käsiteltävistä aiheista syventyy
  6. Haasteiden ennakointi ja ristiriitojen ratkaisu helpottuvat
  7. Käsitys erilaisten ihmisten ja eri toimijoiden arjesta, toiveista ja päämääristä laajenee
  8. Syventyneen ymmärryksen vuoksi voit tehdä parempia päätöksiä ja kestävämpiä ratkaisuita
  9. Erätauko-keskustelun jälkeen on helpompi pohtia ja työstää vaikkapa strategiaa, yhteiskehittelyä, työpajatyöskentelyä, toiminnan suunnittelua, päätöksentekoprosesseja ja niin edelleen.