Erätauko-keskustelut osaksi arkea

Kaikki sai alkunsa Erätauko-menetelmän kehittämisen alkuaikoina, kun Teemu Puolakanaho hyppäsi bussiin ja suuntasi kohti Helsinkiä kuulemaan uudesta ja kiinnostavasta rakentavan keskustelun menetelmästä. Teemu ihastui menetelmään heti ja halusi kantaa sen mukanaan myös 300:n asukkaan Syötekylään.

Teemu lähti järjestämään Erätauko-keskusteluja ensin yksin. Keskusteluja käytiin esimerkiksi alueen kahvioiden tiloissa. Vähitellen osallistujista muotoutui noin kymmenen hengen keskusteluporukka, jonka kanssa keskusteluja käydään tätä nykyä viikoittain. Keskusteluista on tullut osa arkea. 

Tähän diablogiin on haastateltu Teemu Puolakanahoa, Joni Valkamaa ja Juha-Matti Puolakanahoa, jotka ovat osa Syötteen Erätauko-porukkaa. Keskustelujen aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, mutta useimmiten käsittelyn alla ovat yhteiskunnan ajankohtaiset asiat tai asuinalueen polttavat kysymykset.

Teemu kuvailee Erätaukoa kahvipöytäkeskustelujen uudeksi evoluutioksi. Hän on perehtynyt polarisaatioon ja sen mukanaan tuomiin haasteisiin, eikä halua omalla toiminnallaan olla lisäämässä kahtiajakoa. Päinvastoin, hän haluaa näyttää muille, että keskusteleminen voi olla myös tasavertaista ja rakentavaa.

Joka kerta, kun keskustelun jälkeen nousee penkistä, huomaa ymmärtävänsä toista vähän paremmin”, Teemu Puolakanaho

Syötteen Erätauko-keskustelijat korostavat, miten tärkeää on ylläpitää keskusteluyhteyttä muihin ihmisiin, kuulla muiden kokemuksia ja oppia asioista myös muiden näkövinkkeleistä käsin. He toivovat, että Erätauko-keskusteluja päästäisiin käymään omalla asuinalueella myös laajemman osallistujajoukon kanssa.

Syötteen Erätauko-keskustelut ovat erinomainen esimerkki siitä, miten rakentavan keskustelun kanavia voi lähteä luomaan myös itse. Erätauko-keskustelun järjestäminen ei siis välttämättä vaadi tuekseen organisaatiota, kuntaa tai koulua, vaan niitä voi lähteä järjestämään aivan kuka tahansa, missä tahansa. Syötteelle kaivattiin erätaukomaista keskustelufoorumia, joten sellainen rakennettiin itse.

 

Mitä Erätauko-keskustelut ovat opettaneet

Yhteisten keskustelujen myötä osallistujat ovat päässeet jakamaan kokemuksiaan esimerkiksi Suomen ja oman asuinalueensa tärkeistä asioista ja päätöksenteosta sekä pohtimaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita turvallisessa ympäristössä. Aina asioita ei nähdä samalla tavalla, joskus ollaan hyvinkin eri mieltä, mutta tässä juuri piileekin jutun juju.

Oma mielipide ei ole se totuus, vaan kaikki on laajemmin katsottavissa. Jokaisella on omat lähtökohtansa, eikä me voida tietää, mitä toinen on nähnyt tai kokenut tai mitä hän on tuntenut. Jokaisen pitää käsittää, että jokainen on yksilö”, Joni Valkama

Erätauko-keskustelut ovat opettaneet ymmärtämään muita paremmin. Ne ovat opettaneet huomioimaan asioita sellaisista näkövinkkeleistä, joita ei itse ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi. Keskustellessa oppii sekä muista että itsestä ja oppii hahmottamaan ympäröivää maailmaa uusilla tavoilla. 

Toisessa poterossa toisella voikin olla heikko hetki meneillään, ja tälle voi sitten heittää köyden perässä, että ‘otapa tuosta kiinni’. Tällä tavoin voi oikeina hetkinä ymmärtää toista, eivätkä asiat pääse polarisoitumaan”, Teemu Puolakanaho

Keskusteluja on käyty välillä myös alueella väliaikaisesti asuvien kausityöntekijöiden kanssa, jotka ovat tuoneet keskusteluun oman ainutlaatuisen näkökulmansa. Haastateltavat peräänkuuluttavat, miten avartavaa on keskustella erilaisten ihmisten kanssa ja kuulla heidän ajatuksiaan.

Asioista keskusteleminen ja erilaisten näkökulmien kuuleminen tietyn aiheen ympäriltä voi myös konkreettisesti auttaa näkemään, etteivät asiat ole niin mustavalkoisia kuin miltä ne ensi alkuun saattavat vaikuttaa. Teemu huomauttaa, että tämä on myös demokratian kannalta olennaista. Saatamme esimerkiksi syyttää yhteiskuntaa tai jotakin organisaatiota arkeemme vaikuttaneista muutoksista, mutta kun kuulemme syyt päätösten taustalla, saatamme ymmärtää tilannetta jo paljon paremmin.

Yleensä ihmisiä kuohauttavat jutut eivät Erätauko-keskusteluissa kuohahda samalla tavalla”, Teemu Puolakanaho

 

Kuullaan kaikkia, eikä jätetä ketään ulkopuolelle

On monia keinoja taklata erilaisia ongelmia, mutta puhuminen on niistä se energiatehokkain. Parhaassa tapauksessa ei tarvitse käyttää yhteiskunnan määrärahojakaan niin paljoa”, Teemu Puolakanaho

Haastateltavat peräänkuuluttavat demokratian ja yhteiskunnan eri kerrosten välisen kommunikaation merkitystä. Teemu kuvailee, miten yhteiskunnan eri kerroksilla on jokaisella oma roolinsa, ja jos nämä kerrokset lopettavat kommunikoinnin, on vastauksena polarisaatio. 

Haastateltujen mukaan dialogi kansalaisten ja viranomaisen välillä on demokraattisen yhteiskunnan kannalta elintärkeää. Tavallisten tallaajien osallistaminen päätöksentekoon ja asukkaiden kuuleminen aluetta koskevissa asioissa on hyvin tärkeää. Asukkaiden olisi tärkeää ymmärtää, että heidän on mahdollista tulla kuulluksi.

Haastateltavat korostavat, miten tasavertaista ja rakentavaa keskustelua tulisi käydä osallistujien titteleistä huolimatta: Oli osallistuja sitten Suomen tasavallan presidentti tai pullonkerääjä, on hänen ajatuksensa alueen liikennejärjestelyistä yhtä tärkeitä. Meidän tulisi käydä useammin keskustelua niin, ettei toisen tittelillä ole merkitystä. Kuunnellaan ja kohdataan toinen toisiamme entistä enemmän, omina itsenämme.

Meille on syystä laitettu kaksi korvaa ja yksi suu päähän”, Juha-Matti Pualakanaho

Syötteen Erätauko-porukalle osallistuminen niin yhteiskunnan kuin oman asuinpaikkakuntansa asioihin, on tärkeää. He ovat verkostoituneet aktiivisesti yhteiskunnan eri tahojen kanssa, ja toiveena on päästä käymään dialogia eri toimijoiden kanssa myös omalla asuinalueella.

Seuraavana suunnitelmissa olisi osallistua tämän kevään Kansallisiin dialogeihin, joiden teemana on Turvallisuus ja luottamus. Kansalliset dialogit tuovat Syötteen Erätauko-porukalle ulkopuolista tukea dialogien järjestämiseen, ja verkoston kerrotaan antavan myös rohkeutta vaikeampien aiheiden käsittelemiseen. Haastateltavat toivovat saavansa haastettua alueensa viranomaiset mukaan yhteiseen Kansalliseen dialogiin.

 

Lue lisää Erätauko-keskustelun järjestämisestä yksityishenkilönä:

Lue lisää Erätauko-menetelmästä osana kaupunkien tekemää osallistamistyötä:

 

Eveliina Alho

Erätauko-säätiö

Diablogit

  • Erätauko-keskustelut Kansallismuseon uudistustyön tukena - keiden tarinat tulisi kertoa?

    Suomen Kansallismuseo uudistuu. Uudistumisprosessiin liittyen keväällä 2023 järjestettiin Erätauko-keskustelusarja, jonka tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kulttuureista, identiteeteistä ja historiasta eri näkökulmista. Tähän diablogiin on haastateltu Kansallismuseon yhteisömanageria Elisa Sarpoa sekä museolehtoria Hanna Korhosta.
  • Erätauko-keskustelua uudistuvista datatalouden pelisäännöistä

    Datatalouden pelisäännöt uudistuvat Euroopan unionissa. Uudet EU-säännöt tulevat vaikuttamaan niin yrityksiin kuin yksityishenkilöihin. Koska sääntely on monimutkaista, mutta samalla se tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yritysten arkeen, liiketoiminnan uudistamiseen ja toiminnan tehostamiseen, muutoksia kannattaa pureskella yhdessä näkemyksiä ja oivalluksia vaihtaen.
  • Yhdessä ja yksin: kokemuksia kohtaamisista ja yhteisöistä

    Erätauko-säätiö järjesti yhdessä Puistokatu 4:n kanssa Kansallisen dialogin marraskuun lopulla. Dialogissa keskusteltiin kohtaamisten kokemuksista ja yhteisöjen merkityksestä. Tässä diablogissa tarkastellaan yhteisöllisyyden muutosta, tarvetta ja sitä, mitä yhteisön muodostaminen vaatii keskusteluun osallistuneiden näkökulmasta. Lopuksi pohditaan, miten Erätauko voi tässä osaltaan auttaa.
Kaikki diablogit