Lempäälän kunnassa kiinnostus Erätauko-menetelmää kohtaan oli herännyt sen tultua vastaan erinäisissä yhteyksissä. Ajatus menetelmän käytöstä kunnan osallisuustyössä kiinnosti, mutta vielä piti löytää tarve, johon menetelmä voisi vastata. 

Pian toiveeseen vastattiin kunnanhallituksen puolelta, josta esitettiin toive Hakkarin liikunta-alueella toimivien seurojen ja yhdistysten kuulluksi tulemisesta alueen kehittämisessä. 

Hakkarin liikunta-alueella toimii useita eri urheiluseuroja moninaisine tarpeineen. Alue on motivoinut lempääläläisiä liikkumaan jo 80-luvulta lähtien. Oli tullut aika päivittää puitteita.

Alueen käyttäjät halusivat saada toiveensa kuuluviin alueen kehittämisessä. Haasteeksi muodostui, että kaikki yhteydenotot kanavoituivat kunnan liikuntapäällikön varaan. Kuntalaisten aktiivinen osallistuminen alueen kehittämiseen nähtiin positiivisena, mutta yhden henkilön oli haastavaa saada kaikkia toiveita tasavertaiseksi kuulluksi.

Kunnassa heräsi tarve saada ote liikunta-alueen kehittämisen kokonaistilanteesta ja tarve ulkopuoliselle avulle tunnistettiin. Kuinka lähteä purkamaan useiden eri harrasteryhmien toiveita niin, että kaikki tuntisivat tulevansa kuulluksi tasavertaisesti? Tarjoaisiko ulkopuolinen fasilitaattori työkakalut rakentavan keskustelun edistämiseksi?

Erätauko-dialogi tarjosi työkalun kuntalaisten kuulemiseen

Tahtotila liikunta-alueen kehittämiseksi löytyi. Nyt innostus piti saada kanavoitua kokonaisuudeksi, jossa kaikkien liikunta-alueen käyttäjien toiveet tulisivat kuulluksi. Tavoitetta päätettiin lähteä lähestymään Erätauko-menetelmän avulla. 

Erätauko-dialogin tavoitteeksi asetettiin paitsi huomioida moninaisten toimijoiden äänet kunnan kehittämisnäkökulmasta, myös täyttää työhyvinvoinnillinen aukko.

Ensimmäinen Erätauko-keskustelu järjestettiin syksyllä 2021, ja keskustelun alusti Nina. Alustuksessa pyrittiin tuomaan esiin Hakkarin liikunta-alueen merkitys “Hakkarin helmenä”, jonka yhteiskehittäminen on kaikkien alueen toimijoiden etu. 

Ensimmäisen onnistumisen pohjalta motivoiduttiin järjestämään myös toinen keskustelu keväällä 2022. Ensimmäisen keskustelun anti toimi toisen keskustelun pohjana. Toisen keskustelun alustuksesta vastasivat konsulttiyrityksen työntekijät, jotka olivat tehneet ensimmäisessä keskustelussa esiin nousseiden toiveiden ja ajatusten pohjalta esityksen kehitysehdotuksistaan. 

Dialogissa tullaan tutuiksi

Erätauko-keskusteluiden avulla luotiin verkostoja alueen toimijoiden välille. Keskustelut mahdollistivat toimijoiden välisen yhteistyön syntymisen eri lajien harrastajien välille. Alueella toimi valtava määrä eri lajien edustajia, mutta verkostot olivat löyhiä. Keskustelun myötä eri lajien edustajat kannustivat toisiaan tulemaan vierailemaan harjoituksiinsa: “Tulkaa meidän treeneihin kokeilemaan”, kävi kutsu.

Dialogien myötä alueen aktiivitoimijoiden kasvot tulivat toisilleen tutuiksi, ja pelkästään se loi uutta kipinää harrastusarkeen. Yhteistyöideat mahdollistuvat yhteisten linkkien avulla. Kasvottomien sähköpostien sijaan yhteistyökuviot muodostuvat kuin vaivihkaa harrastusalueen arkisissa kohtaamisissa.

Tuttujen ihmisten kanssa on helpompi käydä keskusteluja harrastusarkea helpottavista tai häiritsevistä pienistä arkisista asioista. Tasavertaisessa dialogissa jokaisella oli mahdollisuus kertoa kokemuksiaan alueen urheiluarjesta, ja ehdottaa uusia toimintatapoja vanhojen tilalle. 

Erätauko-dialogien erityispiirteenä on pyrkimys osallistua keskusteluun kokemuspuheesta käsin. Kokemuspuhe synnyttää usein ainutlaatuisen, luottamuksellisen ilmapiirin. Vastavuoroiseen luottamukseen pohjaava ilmapiiri mahdollisti tunnetasolle pääsemisen myös Hakkarin liikunta-alueen dialogissa. Kokemusten jakaminen avasi alueen, “Hakkarin helmen”, merkityksen keskusteluijoille täysin uudesta, ylisukupolvisesta näkökulmasta. 

Dialogissa nousi esiin, että alueeseen liittyi hyvin vahvoja ja tunnepitoisia muistoja jopa lapsuudesta lähtien. Moni vanhoista toimijoista oli kasvanut liikunta-alueen piirissä.

Onnistunut dialogi vaatii aikaa ja huolellista suunnittelua

Nina ja Sari korostivat valmistautumisen merkitystä keskustelun järjestämisessä. Haastateltavien mukaan onnistumista pohjasivat kaksi asiaa; valmistautumiseen käytetty aika ja huolellinen suunnittelu. 

“Kutsuprosessi aloitettiin tosi aikaisin. Kunnanjohtajan allekirjoittamana lähetettiin ennen kesää sähköposti, että tahtotila kehittämiselle ja keskustelulle on löytynyt, ja syksyllä järjestetään tällainen keskustelu. Prosessi on oikeasti yllättävän pitkä. Ei vaan sellainen että ensi viikolla jutellaan, vaan ennakkoprosessin pitää olla tarkasti pohdittu ja mietitty”, Nina muistuttaa.

Kutsuprosessissa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että oikeat ihmiset kutsutaan paikalle – tavoitteena oli, että kaikki aluetta käyttävät harrastusryhmät olisivat edustettuina. Kutsut lähetettiin sähköpostilla seurojen puheenjohtajille, ja samassa viestissä pyydettiin ilmoittamaan mukaan yksi tai kaksi seuran edustajaa. Kutsuprosessissa huolehdittiin avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä, ja kutsutuille tarjottiin mahdollisuus tutustua Erätauko-menetelmään etukäteen. 

Huolellinen kutsuprosessi palkitsi, sillä ensimmäisessä keskustelussa edustettuina olivat kaikki alueen urheilutoimijat. Osallistumiseen kannusti paitsi aiheen merkityksellisyys osallistujille, myös edunvalvonnallinen näkökulma. Seuran edustajat edustivat oman lajiryhmänsä toiveita ja tarpeita kehittämistyössä. Osallistujilla oli sekä vastuu että velvollisuus seuran puolesta saada oman ryhmänsä ääni kuuluviin. 

“Osallistumiseen kannustivat varmasti asian merkityksellisyys ja edunvalvonnallinen näkökulma. Oma asema on sellainen, että ei voi jäädä pois, kerran nyt aiotaan puhua kehittämisestä. Lisäksi epätietoisuus oli kärjistynyt. Kaikki olivat uteliaita siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Halutaan olla mukana kehittämässä”, avaa Nina.

Erätauon elementit olivat oleellinen osa keskustelun onnistumista. Systemaattinen kutsuprosessi, rakentavan keskustelun pelisäännöt ja johdonmukainen fasilitointi olivat onnistuneen keskustelun kulmakiviä. Haastateltavat tunnistivat myös urheilutaustaisen fasilitaattorin erityisen merkityksen urheiluaiheisessa keskustelussa. 

Efe urheilutaustaisena miehenä oli täydellinen henkilö tämän aiheen fasilitaattoriksi, ja merkitys oli iso. Efe sopi porukkaan ja näytti esimerkkiä. Fasilitaattorin valinnassa on tärkeää ymmärtää konteksti ja sovittaa siihen. Onnistuneen keskustelun mahdollisti se, että se oli systemaattisesti johdettu ja totetutettu, ja pelisäännöt olivat tukena.

Haastateltavat näkivät myös oman roolinsa huolellisen reflektoimisen oleellisina keskustelun kululle. Kunnan henkilöstönä he jäivät tietoisesti sivuun keskustelussa. He eivät tuoneet esiin omia mielipiteitään tai ajatuksiaan, vaan asettuivat kuuntelijan rooliin. Tämä mahdollisti ainutlaatuisen tavan kuulla kuntalaisten ajatuksia ilman, että ideat rajoittuisivat resurssipuheeseen.

Yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja poliittisia päätöksiä

Haastatteluhetken aikaan, vuosi ensimmäisen keskustelun jälkeen, on muutos lähtötilanteeseen selkeä. Keskustelun positiivinen anti tuodaan esiin monella eri tasolla. Keskusteluiden tavoitteet on selkeästi saavutettu niin työhyvinvoinnillisen kuin yhteisön osallisuudenkin näkökulmasta.

Haastateltavat kertovat vuorovaikutuksen parantuneen paitsi osallistujien kesken, myös virkahenkilöstöä kohtaan. Aikaisemmin erillisten toimijoiden välille alkoi muodostumaan verkosto, joka mahdollisti arkisista asioista viestimisen matalalla kynnyksellä. “Kuulluksi tuleminen lieventää huomattavasti tunteita äkkipikaisten somepuuskahduksien sijaan” Nina pohtii.

Erätauko keskustelun tavoitteena ei ole löytää ratkaisuja. Sen sijaan menetelmän avulla pintaan nostettuja kokemuksia voidaan käyttää suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Lempäälän keskusteluissa toimittiin juuri näin. 

Ollaan saatu aikaan päätöksiä! Alueen kehittämisasia on edennyt lautakuntiin ja valtuustoihin. Tämä prosessi edesauttoi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, joka on Lempäälässä tärkeää. Kenellekään ei ole luvattu mitään, mutta saatiin päätösvalmistelun tueksi elementtejä.

Keskustelut kirjattiin ja keskustelijoiden oivallukset kerättiin keskustelun jälkeen. Koonnit keskusteluista vietiin lautakuntiin ja valtuustoihin käsiteltäviksi. Näiden perusteella on tehty päätöksiä liikunta-alueen kehittämisestä. Alueen käyttäjien ääni saatiin kuulumaan päätöksenteossa, ja osallisuuden kokemus kuntalaisten keskuudessa vahvistui. 

Erätauko on oikein käytettynä loistava tapa lisätä osallisuutta kunnan päätöksenteossa

Haastateltavat korostavat, että onnistuneen Erätauko-keskustelun järjestäminen ei ole itsestäänselvyys. Keskustelun järjestäminen vaatii sitoutumista kaikilta osapuolilta, ja kunnan tulee olle tiiviisti mukana prosessissa. Valmistelussa on otettava huomioon keskustelunaihe ja tavoite, valmisteluaika, osallistujien määrittely sekä fasilitaattorin soveltuvuus.

“Ollaan tosi tyytyväisiä, että otettiin menetelmä käyttöön. Valmistelu oli todella isossa osassa ja tärkeää. Keskustelun tavoite, valmistelu, osallistujien määrittely, aihe. Myös vetäjillä oli iso rooli. Vetäjän pitää ymmärtää asiaa mistä tulee vetämään keskustelua”, muistuttaa Nina

Kunnan työntekijät ottivat tietoisesti riippumattoman virkahenkilöstön roolin. He mahdollistivat tilan ja veivät prosessia eteenpäin, mutta varoivat tuomasta omia näkemyksiään esiin. Nyt oli aika kuulla kuntalaisia.

Muut kunnat voisivat olla yhteydessä ja kysyä, mitä tehtiin. Kannattaa kysyä ja rohkeasti lähteä kokeilemaan. Kunta ei voi ulkoistaa asiaa, vaan pitää olla tiiviisti prosessissa mukana. Pitää ymmärtää sitä, mitä ollaan ratkaisemassa ja selvittämässä – saada missio ja visio selville.

Järjestäjät tunnistivat, että luottamuksellisen ilmapiirin turvaamiseksi pitää tehdä paljon töitä. Keskustelun idea, pelisäännöt ja tavoite tulee olla selkeitä kaikille osallistujille. Lempäälässä toiseen keskusteluun saapui ihmisiä, jotka eivät olleet olleet paikalla ensimmäisessä dialogissa. Nina ja Sari pohtivatkin, josko olisi parempi, että samaa aihetta käsittelemään kutsuttaisiin aina samat ihmiset. Näin ollen kaikilla on sama taustatieto ja ymmärrys keskustelun tavoitteista. 

Haastateltavat kannustavat muitakin kuntia tarttumaan erätauko menetelmään. Lempäälässä palaute on ollut positiivista niin kuntalaisten kuin kunnan työntekijöidenkin näkökulmasta. Toiveita ja ideoita jatkokeskusteluihin on esitetty seurojen puolesta. 

Nina ja Sari haluavat kuitenkin muistuttaa, että menetelmä on yhteisöllisen hyvinvoinnin työkalu, eikä sovi kaikkiin tarkoituksiin. Menetelmä ei taikatemppu, vaan vaatii sitoutumista, suunnittelua ja aikaa. Tiivis yhteistyö kunnan henkilöstön välillä kuitenkin palkitaan osallisuuden kokemusten konkretisoituessa kunnan päätöksenteossa, kuntalaisten kiittäessä. 

Tiina Helin

Harjoittelija

Erätauko-säätiö

#erätauko #erätauko-säätiö #dialogi #lempäälä #kunta #kuntayhteistyö

Diablogit

  • Syötteellä käydään viikoittain Erätauko-keskusteluja

    Syötteen 300:n asukkaan kylässä asustaa noin kymmenen hengen porukka, joka käy viikoittain Erätauko-keskusteluja. Parhaillaan keskusteluja käydään jopa pari kolme kertaa viikossa. Erätauko on vakiintunut osaksi arkea, ja keskusteluja aletaan käymään nykyään myös spontaanisti ajankohtaisista aiheista.
  • Erätauko-keskustelua uudistuvista datatalouden pelisäännöistä

    Datatalouden pelisäännöt uudistuvat Euroopan unionissa. Uudet EU-säännöt tulevat vaikuttamaan niin yrityksiin kuin yksityishenkilöihin. Koska sääntely on monimutkaista, mutta samalla se tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yritysten arkeen, liiketoiminnan uudistamiseen ja toiminnan tehostamiseen, muutoksia kannattaa pureskella yhdessä näkemyksiä ja oivalluksia vaihtaen.
  • Yhdessä ja yksin: kokemuksia kohtaamisista ja yhteisöistä

    Erätauko-säätiö järjesti yhdessä Puistokatu 4:n kanssa Kansallisen dialogin marraskuun lopulla. Dialogissa keskusteltiin kohtaamisten kokemuksista ja yhteisöjen merkityksestä. Tässä diablogissa tarkastellaan yhteisöllisyyden muutosta, tarvetta ja sitä, mitä yhteisön muodostaminen vaatii keskusteluun osallistuneiden näkökulmasta. Lopuksi pohditaan, miten Erätauko voi tässä osaltaan auttaa.
Kaikki diablogit