Kuva: Laura Vanzo (Tampere Photo Bank by Visit Tampere)

Digitaalinen kansalaispaneeli -hankkeen tavoitteet

Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuuden visiona on maailmalle auki oleva ja fiksusti kasvava seutu, jossa voi asua eurooppalaisittain urbaanisti tai tiiviisti kylissä, joiden naapurustot ovat turvallisia ja viihtyisiä. Asukkaille halutaan tarjota kestäviä liikkumismahdollisuuksia sekä asukasosallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaupunkiseudun toivotaan olevan kaikille läheinen. Tämä edellyttää, että kaupunkia kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa – asukkaita osallistaen ja kuullen.

Asukkaiden osallistamista edisti Tampereen kaupunkiseudun digitaalinen kansalaispaneeli, joka on Tampereen kaupungin ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhteishanke. Hanke kesti vuoden 2021 alusta vuoden 2022 lokakuuhun. Tähän juttuun on haastateltu hankkeen projektipäällikköä Johanna Kurelaa sekä Minna Lehrbäckiä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän puolelta. Tampereen kaupunkiseutuun kuuluvat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. 

Kansalaispaneeli-hankkeen pyrkimyksenä on ollut kehittää kunnille uusi osallistamisen työkalu sekä seutulaisille uusi ja helppo osallistumisen tapa. Hankkeen tavoitteena on lisätä dialogisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, tiedolla johtamista ja asukasymmärrystä sekä digitaalisuutta. Uutta osallistumisen tapaa testattiin suuressa seutukeskustelussa, jonka aiheena oli seudun asukkaiden liikkuminen nyt ja tulevaisuudessa. Liikkuminen koskettaa tavalla tai toisella kaikkia, joten liikennesuunnittelussa on tärkeä kuulla mahdollisimman suurta ja laajaa joukkoa.

Lähtökohtana kokemustiedon hyödyntäminen liikennesuunnittelussa

Hankkeen lähtökohtana on ollut seutulaisten osallistaminen sekä kokemustiedon hyödyntäminen päätöksenteossa. Vastoin kaupunkien ja kuntien velvoitetta järjestää kansalaistoimintaa, kaupunkiseutuja eivät sido samanlaiset velvoitteet. Tampereen yliopiston ympäristökasvatuksen professorin, Kirsi Pauliina Kallion, mukaan tässä on vaarana demokratiavaje sekä se, että seutulaisten tietämys jää hyödyntämättä päätöksenteossa.

Hankkeen taustalla oli ajatus siitä, että dialogisuus voisi olla se keino, jolla saadaan syvällisempää ajattelua ja tietoa ihmisiltä esiin”, Johanna Kurela

Kokemusperäistä tietoa pidettiin avainasemassa hankkeessa – arkitieto haluttiin saada mukaan liikenteen suunnitteluun. Ensin on saatava kokemustietoa, joka sitten käännetään myöhemmin suunnittelun kielelle. Ja juuri kokemusten kuulemiseen Erätauko sopii loistavasti.

Hanke lähti järjestämään suurta seutukeskustelua, johon saivat osallistua kaikki, jotka kokivat Tampereen kaupunkiseudun liikenteen itselleen tärkeäksi. Mukaan keskusteluun kutsuttiin myös helposti katveeseen jäävät kansalaisryhmät, joita asia kuitenkin koskettaa. Esimerkiksi kehitysvammaisille järjestettiin oma keskustelu, joka tuotti erittäin arvokasta tietoa liikkumisen haasteista seudun alueella.

Erätauko valittiin hankkeessa käytyjen keskusteluiden menetelmäksi, sillä sen koettiin vastaavan erinomaisesti kuulemisen tarpeeseen. Keskustelut järjestettiin etänä, sillä tarkoituksena oli saattaa saman pöydän ääreen myös kaukana toisistaan asuvat ihmiset. Osallistumisesta haluttiin tehdä mahdollisimman helppoa ja vaivatonta kaikille.

Hanke tavoitti suuren joukon tyytyväisiä keskusteluun osallistujia

Hanke tavoitti lopulta lähes 400 osallistujaa ja järjesti yhteensä 57 keskusteluryhmää. Dialogia seudun asukkaiden liikkumisesta nyt ja tulevaisuudessa käytiin yhteensä yli 100 tuntia. Etätauon koettiin toimineen mainiosti keskusteluissa, joissa fyysisesti kaukana toisistaan asuvat ihmiset saatettiin keskustelemaan yhdessä.

Seutukeskusteluihin osallistui myös paljon sellaisia, jotka olivat elämänsä ensimmäistä kertaa mukana missään etätapaamisessa. Peräti 80 % myös osallistui ensimmäistä kertaa mihinkään kaupungin tai kunnan järjestämään tilaisuuteen. Osallistujista jopa neljännes oli yli 65-vuotiaita. Digitaalisuudesta huolimatta myös vanhempi väestö osallistui keskusteluihin innokkaasti. Aihe oli selvästi tärkeä. Miehiä ja naisia keskustelussa oli lähes yhtä paljon. Alle 18-vuotiaita sen sijaan osallistui keskusteluihin vain vähän. Nuoria olisi siis kaivattu mukaan enemmän.

Lähes jokainen palautekyselyyn vastannut koki, että keskusteluun osallistuminen oli miellyttävä kokemus, ja että omien kokemusten jakaminen tuntui turvalliselta. Kukaan ei myöskään kertonut kokeneensa keskustelua epämiellyttäväksi tai täysin turvattomaksi. Johanna Kurela ja Minna Lehrbäck kuvailivat keskusteluiden tunnelmaa lämpimäksi ja tasavertaiseksi. Ihmisillä oli selvästi tarve päästä keskustelemaan ja jakamaan omia kokemuksiaan.

Vähän tuntuu siltä, että ihmisillä oli ehkä sellaista patoutunutta tarvetta päästä keskustelemaan ja jakamaan ajatuksiaan muiden ihmisten kanssa. Jäi sellainen tunne, että monen mielestä oli miellyttävää keskustella ihan umpivieraiden kanssa. Ja miten nopeasti sitä päästiin sellaiselle yllättävänkin läheiselle tasolle”, Johanna Kurela

Keskustelijat paitsi oppivat toisiltaan uusia näkökulmia, myös alkoivat ymmärtämään toisensa tarpeita entistä paremmin. Ymmärrys kasvoi puolin ja toisin. Kuultiin konkreettisia esimerkkejä esimerkiksi siitä, miten vaikkapa Vesilahdella, jossa ei ole julkista liikennettä ja lähin kauppa saattaa olla 20 kilometrin päässä, on pakko käyttää autoa. Toisaalta myös esimerkiksi tarvetta parantaa pyöräreittejä tai vähentää autoilua Tampereen keskustassa ymmärrettiin hyvin.

 Osa keskustelijoista oli osallistunut keskusteluun selkeä agenda mielessään. He olivat tulleet “tykittämään kaiken mitä ajattelevat”. Keskusteluiden rauhallisuus, tasavertaisuus ja keskusteluasetelma olivat kuitenkin johtaneet lopulta siihen, että oma mieli oli keskustelun aikana rauhoittunut ja itse keskustelusta oli nautittu, ja se oli tuntunut mieltä avartavalta. Mielen päällä olevat asiat saatiin sanottua, mutta ne tuotiin esiin rakentavasti ja myös muita kunnioittaen. 

Ymmärryksen lisääntyminen oli mielestäni yksi merkittävimmistä jutuista. Ihmiset kertoivat, että vaikka he saattoivat tulla mukaan jonkin tietyn oman agendan kanssa, oma tunne muuttui siinä matkan varrella muita kuunnellessa ja ymmärryksen lisääntyessä”, Minna Lehrbäck

Kokemustietoa tullaan hyödyntämään kehittämistyössä

Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat yhdessä sitoutuneet vähentämään liikenteestä johtuvia päästöjä. Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on olla hiilineutraali seutu vuonna 2030. Tämä tarkoittaa, että seudun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja loput 20 % päästöistä sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan. Suuressa seutukeskustelussa osallistujilta kuultiin, millaisia kestävää liikkumista edistäviä tekoja he olivat valmiit tekemään lähitulevaisuudessa.

Suuren seutukeskustelun annista on koostettu aineistopaketti, jota voidaan hyödyntää tutkimuksessa tai seudun kuntien kehittämistyössä. Tuloksia tullaan hyödyntämään seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä jo nyt, mutta lisäksi ne antavat arvokasta tietoa alueen asukkaiden kohtaamista haasteista ja kehitysehdotuksista myös pitkällä aikavälillä. Aineiston avulla on lisäksi muodostettu kuusi eri asukasprofiilia erilaisista seudun asukkaista sekä heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Eri ryhmien toiveiden huomioimisella pyritään takaamaan se, että mahdollisimman monet tulevat kuulluiksi.

Erätaukoa tullaan hyödyntämään myös jatkossa seutulaisten osallistamisessa

Erätauko-keskusteluja tullaan Tampereen kaupunkiseudulla järjestämään jatkossakin. Tampereen kaupunki on kouluttanut ja kouluttaa edelleen innokkaasti henkilökuntaansa. Hankkeen projektipäällikön mukaan Erätauko on lähtenyt leviämään “kulovalkean tavoin”. Kysyntää sekä intoa keskusteluiden järjestämiseen riittää, ja tulevat koulutukset ovat jo nyt aivan täynnä.

Tampereen kaupungilla uudistetaan tänä vuonna osallisuus- ja yhteisöllisyyssuunnitelmaa. Tarkoituksena on tutkia esimerkiksi Erätauon ja muiden keskustelutilaisuuksien tunnettuutta sekä asukkaiden halukkuutta osallistua. Kartoittamisen avulla pyritään tunnistamaan ja huomiomaan entistä paremmin erilaiset osallistujatyypit ja järjestämään vaikuttamismahdollisuuksia kaikille. Lisäksi hanke on poikinut seudun kehittämisestä kiinnostuneiden ydinryhmän, johon kuka tahansa voi halutessaan liittyä mukaan.

Me kartoitamme nyt tällaista kirjoa siitä, mitä ihmiset kaipaavat, ja pyrimme sitten vastaamaan erilaisille osallistujatyypeille tarjoamalla heille parhaiten sopivaa osallistumisen tapaa”, Johanna Kurela

Hanke on inspiroiva esimerkki seutulaisten osallistamisesta mukaan kaupungin päätöksentekoon. Se on onnistunut kokoamaan yhteen monipuolisen osallistujajoukon sekä paljon sellaisia, jotka ilmoittivat, etteivät yleensä osallistu. Tämä kertoo aiheen tärkeydestä. Hyvät tulokset myös poikivat Erätauko-keskusteluiden onnistumisesta. 76 % osallistuisi mielellään uudestaan, ja 93 % toivoo pienryhmäkeskusteluja myös kotikuntaansa. Hanke on hyvä esimerkki suuren joukon osallistamisesta ja kuulemisesta.

Erätauko-menetelmästä minulle jäivät parhaiten mieleen kommentit siitä, kuinka voimauttavaa ja innostavaa on ohjata tällaista keskustelua. Siinä muodostuu joku sellainen ihmeellinen kahden tunnin avoin yhteys niiden ihmisten kanssa. Voimaannuttava on sana, joka keskusteluista usein mainittiin”, Minna Lehrbäck

#erätauko #dialogpaus #tampere #tampereenkaupunkiseutu #liikenne #liikennesuunnittelu

 

Eveliina Alho

Harjoittelija

Erätauko-säätiö

Diablogit

  • Syötteellä käydään viikoittain Erätauko-keskusteluja

    Syötteen 300:n asukkaan kylässä asustaa noin kymmenen hengen porukka, joka käy viikoittain Erätauko-keskusteluja. Parhaillaan keskusteluja käydään jopa pari kolme kertaa viikossa. Erätauko on vakiintunut osaksi arkea, ja keskusteluja aletaan käymään nykyään myös spontaanisti ajankohtaisista aiheista.
  • Erätauko-keskustelua uudistuvista datatalouden pelisäännöistä

    Datatalouden pelisäännöt uudistuvat Euroopan unionissa. Uudet EU-säännöt tulevat vaikuttamaan niin yrityksiin kuin yksityishenkilöihin. Koska sääntely on monimutkaista, mutta samalla se tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yritysten arkeen, liiketoiminnan uudistamiseen ja toiminnan tehostamiseen, muutoksia kannattaa pureskella yhdessä näkemyksiä ja oivalluksia vaihtaen.
  • Yhdessä ja yksin: kokemuksia kohtaamisista ja yhteisöistä

    Erätauko-säätiö järjesti yhdessä Puistokatu 4:n kanssa Kansallisen dialogin marraskuun lopulla. Dialogissa keskusteltiin kohtaamisten kokemuksista ja yhteisöjen merkityksestä. Tässä diablogissa tarkastellaan yhteisöllisyyden muutosta, tarvetta ja sitä, mitä yhteisön muodostaminen vaatii keskusteluun osallistuneiden näkökulmasta. Lopuksi pohditaan, miten Erätauko voi tässä osaltaan auttaa.
Kaikki diablogit