Tympiikö huutelu? Näin muutat verkkokeskustelun rakentavaksi

Verkkokeskustelu tarjoaa loistavan mahdollisuuden tuoda ihmisiä eri taustoista vaivattomasti yhteen, paikasta riippumatta.

Verkkokeskustelu mahdollistaa kasvokkain keskustelua helpommin suuremman osallistujamäärän yhteiseen dialogiin ja se on helppo organisoida pienin resurssein. Osallistumisen kynnys heillekin, jotka eivät normaalisti osallistu voidaan tehdä hyvin matalaksi. Verkkokeskustelut ovat hyvin näkyvä osa julkista keskustelukulttuuriamme, ja siksi ne tulisikin saada rakentavaksi. Tämä onnistuu Erätauon työkalujen avulla.

Käytä verkkokeskustelua kasvokkain tapahtuneen keskustelun jatkona – näin voit laajentaa osallistujien joukkoa ja syventää ymmärrystä. Keskustelun voi myös aloittaa verkossa ilman aiempaa kasvokkain tapahtunutta keskustelua aiheesta, jota on tarve ymmärtää paremmin.

Miten?

Rakentavassa verkkokeskustelussa toimivat samat Erätauon työkalut kuin kasvokkain keskustelussa, mutta koska et voi kuulla toisten keskustelijoiden äänenpainoja, taukoja tai nähdä eleitä, virittäytyminen tasavertaiseen keskusteluun ja rakentavan keskustelun pelisäännöt korostuvat entisestään. Asioiden sanoittaminen ja yhteenvedot muodostavat merkittävän osan fasilitoinnista.

Aihe kannattaa valita niin että se kiinnostaa tarpeeksi laajaa joukkoa. Aiheen rajaamiseksi voi kirjoittaa alustuksen tai linkittää keskustelun jo olemassa olevaan materiaaliin tai artikkeliin. Täältä löytyy onnistunut esimerkki Helsingin Sanomien järjestämästä Erätauosta.

Verkkokeskustelu kannattaa aikatauluttaa. Valitse päivä ja aika jolloin ajattelet keskustelijoilla olevan aikaa keskusteluun koneen ääressä. Toimiva kesto, jossa päästään syvälle aiheeseen, on noin kaksi tuntia.

Verkkokeskustelun voi toteuttaa millä alustalla tahansa. Fasilitointia helpottaa, jos alustaa pystyy ennakkomoderoimaan, jos kommenttiketjuja voi muodostaa sekä jos keskustelijoita voi ”tagata” eli merkitä siten, että ne erottuvat helposti ja merkityt keskustelijat saavat ilmoituksen. Fasilitaattorin kommentit ja keskustelun aikana tehdyt yhteenvedot pitäisi saada erottumaan muista kommenteista, esimerkiksi lihavoimalla tai värjäämällä.

Varmistaaksesi että saat monipuolisesti eri näkökulmia mukaan keskusteluun kannattaa tehdä kohdennettuja kutsuja.

Vinkit

  • Virittäytyminen verkkokeskustelussa tasavertaiseen, rakentavaan keskusteluun käynnistyy jo kutsuissa, jatkuu alustuksessa ja sitä pitää keskustelun kuluessa jatkuvasti uusintaa.
  • Verkkokeskusteluun kannattaa valmistautua erityisen huolellisesti, miettien millaisia eri näkökulmia saattaa nousta esiin ja mitkä asiat ovat eri ryhmille keskeisiä.
  • Verkkokeskustelussa korostuu erityisesti kuuleminen ja keskustelun keskiön löytäminen, jota helpottaa ohjaaminen mielipidepuheesta kokemuspuheeseen, liittyminen, eli toisten kommenttien lukeminen ja niiden kommentointi sekä kuulemisen korostaminen, esimerkiksi kysymällä syventäviä kysymyksiä ja puhuttelemalla keskustelijoita nimellä.
  • Fasilitaattorilla on tärkeä rooli ”rivien välien” sanoittamisessa ja tarkentavien kysymysten kysymisessä, jotta keskustelijat tulevat oikein ymmärretyiksi. Ironia ja huumori eivät usein avaudu verkkokeskusteluissa keskustelijoille, jotka eivät tunne toisiaan, joten niitä kannattaa välttää.
  • Sisällölliset koosteet ja niihin sisältyvät kysymykset saavat ihmiset jakamaan kokemuksia pyydetyistä aiheista ja veivät keskustelua eteenpäin. Ne toimivat hyvin myös keskusteluun liittymisen kannalta, ja niiden avulla uudet keskustelijat pääsivät helpommin mukaan keskusteluun.
  • Kommenttien pituus olisi hyvä pystyä rajaamaan maksimissaan 1000 merkkiin. Tätä pidemmät kommentit vaikeuttavat aktiivisessa keskustelussa sekä fasilitointia että keskustelun seuraamista.
  • Vahvoja tunteita herättävistä aiheista, kuten maahanmuutto, saamelaisuus, kaivokset tai suurpedot, keskustelu kannattaa aloittaa kasvokkain järjestettävällä Erätauolla ja järjestää jatkokeskustelu verkossa. Haastavissa aiheissa kannattaa olla useampi fasilitaattori.
  • Mikäli keskustelu on erittäin vilkasta saattaa kommenttien suuri määrä ja julkaisun viive vaikeuttaa yhteisen keskustelun syntymistä. Tällöin on hyvä hidastaa keskustelua pyytämällä osallistujia esimerkiksi keskittymään toisten kommenttien lukemiseen ja tekemään itselleen yhteenvetoa, mistä on jo keskusteltu ja miettimään mitkä ovat niitä näkökulmia jotka eivät ole vielä tulleet esiin tai joista ei yleensä tästä aiheesta keskustella.
  • Verkkokeskustelussa tyypillisesti vain murto-osa osallistujista tuottaa itse sisältöä. Suurin osa lukee kommentteja, ja osallistuu siten kuuntelijan roolissa keskusteluun. Hiljaisempia voi saada mukaan samanlaisin kysymyksin kuin kasvokkain keskustelussa.
  • Verkkokeskusteluille leimallista ovat trollit. Trollaamisen tavoite ei ole osallistua keskusteluun, vaan tavoitteena on vain provosoida keskustelijoita. Keskustelussa kannattaa vastata myös trolleilta vaikuttaville kommentoijille, jos siitä on keskustelun kannalta hyötyä. Keskustelun seuraajat lukevat myös trollien kommentit. Lähtökohtaisesti kannatta olettaa, että ihmiset tarkoittavat hyvää. Se todennäköisemmin myös ruokkii positiivista kierrettä. Jos keskustelussa esiintyy epärakentavaa kommentointia, voi muistuttaa keskustelun pelisäännöistä ja poimia epärakentavista kommenteista asian pihvin (jos sellainen on). Loukkaavaa puhetta muita keskustelijoita kohtaan ei saa sallia. Tarvittaessa trollilta voi evätä pääsyn keskustelusta.
  • Jos keskustelu alkaa kuumeta liiaksi, fasilitaattori voi esimerkiksi todeta tilanteen ääneen, muistuttaa pelisäännöistä ja kehottaa käyttämään harkintaa.
  • Keskustelijoiden tagaaminen eli muiden keskustelijoiden merkitsemisen keskusteluun mahdollistaa keskustelun jatkumisen ilman, että jokaisen keskustelijan täytyy seurata keskustelua aktiivisesti koko ajan. Keskustelija saa ilmoituksen, kun hänet on mainittu keskustelussa, ja voi palata tarkistamaan miten keskustelu on edennyt hänen poistuttuaan.
  • Kommenttiketjujen syntyminen auttaa ohjaamaan keskustelua eri aihepiireistä omiin ketjuihinsa ja tekee keskustelusta sekä fasilitaattorille että osallistujille helpommin seurattavaa ja osallistuttavaa.
  • Osallistuminen keskusteluun rekisteröitynä käyttäjänä, nimellä tai tunnistetulla nimimerkillä, on hyvä tapa. Näin muut keskustelijat näkevät, kenen kanssa on keskustelemassa. Oman nimen käyttöön nettikeskusteluissa kannattaa kannustaa.
  • Tutustu myös kolmeen digimaailman dialogisääntöön: älä ole koskaan ylimielinen, yritä aina ymmärtää keskustelijan kysymys parhain päin ja ole aina rehellinen.

 

Tekijä: Sitra

Lisää työkaluja

Kaikki työkalut