Kun Petra muutamia vuosia sitten aloitti työnsä Lahden kaupungilla, Lahdessa oli käynnissä UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -hanke perusopetuksessa. Petra kertoo pohtineensa yhdessä hanketta vetävän työkaverinsa kanssa, millaisia tekoja perusopetuksessa ollaan tehty hankkeen puitteissa.

Siinä keskustelujen lomassa heitin, että olisi hienoa, jos järjestettäisiin kyselytunti-tilaisuuksia, joissa lapset ja nuoret haastattelevat kapuninginjohtajaa – sellasia vähän kuin skididialogeja!

Silloin Petra viittasi vain kaupunginjohtajan ja lasten väliseen keskusteluun, jotta lapsille ja nuorille saataisiin tutuksi kaupungin päätöksentekoa ja sitä, miten kaupungissa kehitetään asioita. Myöhemmin myös tämän kaltainen osio vakiintui osaksi Skididialogi-mallia.

Miten Skididialogi sitten lopulta muotoutui?

Kun Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuonna 2021, yhtenä kärkenä ympäristökaupunki-hankkeessa oli kaupunkilaisten osallisuus. Petra kertoo, että yhdessä kaupungin Erätauko-verkoston kanssa hankkeessa lähdettiin miettimään, miten lapset ja nuoret saataisiin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Näissä pohdinnoissa muodostui lopulta nykyiseen muotoonsa idea Skididialogista ja sen yhdistämisestä Erätauko-menetelmään.

Lapset, nuoret ja aikuiset samassa ringissä

Skididialogi kokoaa samaan rinkiin lapset, nuoret ja heidän parissaan toimivat ja asioista päättävät aikuiset. Skididialogilla rakennetaan yhteistä ymmärrystä lasten, nuorten ja aikuisten välillä tuomalla heidät yhteisen dialogin äärelle käymään yhteiskunnallista keskustelua tasavertaisesti.

Opetussuunnitelmassa vahvana laaja-alaiset taidot, osallisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen – selkeästi sanotaan että lapsille ja nuorille tarjottava mahdollisuuksia siihen. Skididialogissa kutsutaan siis keskeiset aikuiset ja päättäjiä mukaan keskustelemaan lasten ja nuorten kanssa, käymään dialogia ja saamaan erilaisia ahaa-elämyksiä puolin ja toisin.

Petran mukaan Skididialogin kautta pystytään vahvistamaan lasten ja nuorten vuorovaikutus- ja dialogitaitoja, mikä on tulevaisuutta ajatellen todella tärkeää: “tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on sitä opetussuunnitelman konkreettisinta ydintä.”

Skididialogi toteutetaan Erätauko-keskustelulle tyypillisin elementein: keskustelussa osallistujat ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden, keskustelua vetää koulutettu Erätauko-ohjaaja ja kirjuri kirjaa dialogin kulkua anonyymisti. Rakentavan keskustelun pelisäännöt on mukautettu kohderyhmälle sopivammaksi ja niitä kehitetään edelleen pienimpiä oppijoita varten kuvalliseen muotoon.

Skididialogin tavoitteet ovat:

  • Antaa aikaa aidon dialogin ympärille.
  • Lisätä ymmärrystä ja hyvinvointia.
  • Vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
  • Kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
  • Luoda yhdenvertainen tapa osallistua ja vaikuttaa.

Ensimmäinen versio Skididialogista toteutettiin ympäristöpääkaupunki-vuoden aikana etänä korona-ajan takia. Aivan Ensimmäiset live tilaisuudet pidettiin syksyllä 2021 lasten ja nuorten ympäristögaalan yhteydessä.

Joulukuun 2022 alussa Skididialogi palkittiin Kuntatyö2030 -gaalassa innostavasta ja vaikuttavasta kehittämisteosta. Skididialogi on palkittu myös Erätauko-säätiön toimesta yhtenä vuoden 2021 Suomen dialogiteko -tunnustuksen saaneista toimijoista, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä dialogisuuden tukemiseksi.

Skididialogi osana perusopetusta

Skididialogi on hyväksytty perusopetuksen johtoryhmässä. Lukuvuoden aikana peruskoululaisille järjestetään  viisi dialogia: syys- ja kevätlukukaudella alueelliset dialogit sekä koulujen väliset dialogit ja kerran vuodessa kaupunkitasoinen dialogi. Lisäksi järjestetään kaksi tilaisuutta, joissa peruskoululaiset pääsevät käymään keskustelua kaupunginjohtajan kanssa.

Skididialogin vaikutuksen huomaa siitä, että tämä malli on minimi ja meillä on jo tänä syksynä ollut huomattavasti enemmän dialogeja kuin mikä on minimimäärä. Skididialogille on todella tarvetta.

Kouluista valitaan 2-3 edustajaa, jotka saadaan usein mukaan oppilaskunnan hallituksesta. Koulujen arki on hektistä, joten liikkeelle lähdetään siitä, että lähestytään jokaisen koulun oppilaskunnan hallitusta ja ohjaavaa opettajaa. Kaikille halukkaille kuitenkin pyritään aina tarjoamaan mahdollisuus osallistua. Osallisuuden lisääminen Skididialogin kautta on yksi tärkeimmistä tavoitteista.

Perusopetuksessa on keskiössä hyvinvoiva ja laaja-alaisesti osaava lapsi ja nuori ja Skididialogi toteuttaa sitä.

Koko kaupungin Skididialogi järjestetään kerran lukuvuoden aikana. Tällöin koulujen edustajat keskustelevat laajalta koskettavasta kaupunkitasoisesta aiheesta. Esimerkiksi tänä syksynä Lahdessa järjestettiin yhdessä Suomen Vanhempainliiton ja Kehittämiskeskus Opinkirjon kanssa liikenneturvallisuuteen liittyvä Skididialogi Lapsen oikeuksien viikolla. Oppilaiden lisäksi keskusteluun osallistui kaupungin liikennesuunnittelijoita, opetushenkilöstön ja vanhempainliiton edustajia sekä ympäristökasvattajia.

Keskustelujen kirjaukset ja oivallukset kehittämistyön tukena

Petra kertoo, että Skididialogia ehdotetaan ja tuodaan esiin vaihtoehtona eri tilanteisiin ja tarpeisiin. Koulut ovat myös itse huomanneet, että Skididialogi on nopea tapa kuulla oppilaita ja saadaan isossa määrin dataa kehittämistyön tueksi.

Jokaisesta keskustelusta ja sen oivalluksista tehdään tiivistelmä, joka toimitetaan keskustelussa mukana olleille tahoille. Petra huomauttaa, että Skididialogissa ei ole tarkoitus keskusteluttaa vain keskustelun vuoksi, vaan Skididialogien koontien pohjalta lähdetään pohtimaan, miten toimintaa pitäisi kehittää.

Etsitään aina isompia tai pienempiä tekoja, joita voidaan tuoda koulun arkeen.

Esimerkiksi Arjen kohtaamisesta käydyissä keskusteluissa nousi esiin, että moni oppilas koki, ettei tule kohdatuksi. Erityisesti sateenkaarehtavien nuorten tunne oli, etteivät he tule kohdatuksi omana itsenään. Tähän vastauksena syntyi käytännön toimena se, että Lahdessa järjestettiin kuusi sateenkaarilasten ja -nuorten kohtaamiseen liittyvää koulutuskokonaisuutta, johon osallistui lasten ja nuorten kanssa toimivia aikuisia. Lisäksi kouluihin tehtiin bingoruudukko pienistä arjen kohtaamisteoista.

Lahdessa työtä tehdään kautta linjan dialogisesti

Erätaukoa käytetään läpileikkaavasti koko Lahdessa ja Erätauon parissa on tehty pitkäjänteisesti aktiivista ja eteenpäin vievää työtä. Lahti sai vuonna 2019 Suomen dialogiteko -tunnustuksen. Erätauko-säätiö valitsi tuolloin vuoden dialogiteoksi Lahden kaupungin Erätauko-verkoston ja kaupungin työntekijöiden dialogitaidot. Marraskuussa 2022 Lahden kaupunki palkitsi kaupungin Erätauko-verkoston työelämän kehittämispalkinnolla.

Petra kuvailee, että Lahdessa on löydetty yhteen samanhenkisiä ihmisiä, jotka ovat halunneet kehittää dialogin käyttöä ja edistää yhteistä hyvää. Erätauko-verkosto on aktiivinen ja yksikkörajat ylittävä toimija koko kaupungissa. Mukana on jo noin 100 dialogista innostunutta ja Erätauko-ohjaajakoulutuksen saanutta kaupungin työntekijää.

Me tehdään Lahdesta Suomen parhaiten keskusteleva kaupunki.

Erätauko on tuotu rakenteisiin ja vahvasti osaksi kaupunkiorganisaatiota. Erätauko-keskusteluja on käyty kaupungin valtuustoseminaareissa ja Lahden esimiespäivässä. Kuntalaisille järjestetään mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja kohtaamiseen Monttu auki -tapahtumassa.

Erätauko on tuotu Lahdessa vahvasti aikuisten pariin. Meille oli luonnollista, että Erätauko haluttiin viedä myös lasten ja nuorten pariin.

Skididialogi ei ole hanke, vaan se on samalla tavalla lujitettu rakenteisiin ja osaksi opetussuunnitelmatyötä. Petra kertoo, että Lahdessa etuna on se, että sekä Erätauosta että Skididialogista on puhuttu määrätietoisesti eri yhteyksissä. Esimerkiksi osallisuus on kaupungin strategiassa iso teema, jota Erätauko ja Skididialogi toteuttaa.

Skididialogi-malli syntyi vastaamaan tarpeeseen, kuinka voimme toteuttaa kaupungin strategian mukaisesti lasten ja nuorten osallistamista sekä heidän äänen kuuluviin saattamista asioissa, jotka heitä koskevat.

Lahdessa on todella päästy vauhtiin. Seuraavaksi Skididialogi on laajenemassa varhaiskasvatukseen ja koko syksyn mittaiset eskariopettajien Erätauko-koulutukset ollaan juuri saamassa päätökseen.

Skididialogi on tehty käytettäväksi

Skididialogin käyttöä tuetaan Lahdessa monella tapaa. Petran mukaan Lahdessa pyritään siihen, että Skididialogi on valmiina rakenteissa ja sen käyttöön otto on helppoa. Näin se on valmiina esimerkiksi opettajien käyttöön. Esimerkiksi kouluihin on jaettu valmiit juoksutukset eri mittaisille dialogeille ja lainattavissa on Skididialogi-paketit, joissa on kaikki käytännön järjestämiseen tarvittavat yhdenmukaiset materiaalit.

Lisäksi Lahdessa on tarjolla säännöllisesti Erätauko-ohjaajakoulutuksia sekä jo koulutetuille jatko- ja ylläpitokoulutuksia.

Skididialogi on myös yhtenä osana ympäristöministeriön rahoittamaa Kestävä kaupunki -ohjelmaa. Kestävää osallisuutta Lahdessa -hankkeessa testataan Skididialogia kiertotalouden näkökulmasta. Hankkeen puitteissa on tehty uudelleen käytettävät oivalluskortiti, joiden avulla kerätään keskustelusta syntyneiden oivalluksien lisäksi osallistujan arvio siitä, miltä keskustelu tuntui. Hankkeen aikana kootaan osallisuuskartta ja toteutetaan Lahden osallisuusmallista työkirja. Muut kunnat voivat hyödyntää osallisuuskarttaa ja työkirjaa haluamallaan tavalla. Malli on skaalattavissa sekä pienempiin että suurempiin kuntiin.

Lahdessa toivotaan, että myös muissa kaupungeissa ja kunnissa lähdetään kokeileemaan Skididialogia ja kiinnostusta Skididialogia kohtaan on myös ollut.

Skididialogi on tehty käytettäväksi. Me ollaan tätä Lahdessa sydämellä tehty niin toivotaan, että ilosanoma leviäisi muualle. Ideoiden vaihto on tosi hyvä juttu ja me jeesataan ja sparrataan siinä.

Kokemuksia kouluista

Kuluneen vuoden aikana on järjestetty keväällä neljä alueellista Skididialogia, joissa on keskusteltu yhteisöllisyyttä lisäävistä ja sitä koettelevista tekijöistä kouluympäristössä vuoden 2021 kouluterveyskyselyn tuloksiin pohjautuen. Dialogeihin osallistui oppilaskunnan edustajia 5.–9. -luokilta, arjessa toimivia aikuisia ja päättäjiä.

Skididialogeista tehdyssä koonnissa tuodaan ilmi, että käyty keskustelu koettiin myönteisenä ja yhteistä ymmärrystä lisäävänä. Keskustelun koettiin tuoneen myös uusia näkökulmia. Lapset ja nuoret pohtivat, että luokan kesken voitaisiin useammin pysähtyä keskustelemaan asioista. Skididialogeihin osallistuneiden oivalluksia:

  • “En osannut odottaa näin viisaita ja rohkeita ihmisiä. Opin eri näkökulmia muilta oppilailta ja sitä kautta opin myös muista kouluista. Olisi hyvä järjestää useammin.”
  • “Mahtavia kuuntelijoita ja taitoa pysähtyä”
  • “Pidin keskustelusta, sillä oli paljon mielipiteitä ja ajatuksia jotka olivat hyviä. Kaikki saavat olla sellaisia kuin haluavat.”
  • “Hauska tunti ja oli kiva kertoa mielipiteensä.”

Syksyn osalta Skididialogeissa viidesluokkalaiset ja heidän parissaan toimivat aikuiset keskustelivat hyvinvoinnista ja turvallisuudesta vapaa-ajalla. Skididialogin myötä koettiin helpottavaksi ymmärtää, että monet muutkin kohtaavat samoja asioita ja pohtivat niitä. Keskustelu mahdollisti kokemusten jakamisen ja kuulluksi tulemisen. Osallistujien oivalluksia:

  • “Oli kivaa kuulla muidenkin ajatuksia eri asioista”
  • “Mulle tuli hyvä mieli ja oli mielenkiintoista olla täällä ja että muut kuunteli mua”
  • “Meidän tulisi puhua enemmän toistemme kanssa.”

Syksyn aikana on käyty myös koulun sisäisiä dialogeja. Esimerkiksi Kariston koulussa on pohdittu Skididialogin avulla, mitkä asiat heidän koulussa on hyvin ja mitä asioita haluttaisiin muuttaa. Kevätlukukaudella oppilaskunnan hallitus järjestää teemaviikon, jonka aikana toteutetaan Skididialogeissa esiin tulleita toiveita.

Skididialogin avulla tavoitteenamme oli saada oppijoiden äänet kuuluviin ja samalla lisätä oppijoiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Saimmekin Skididialogeista nostettua asioita esille, joita pyrimme nyt koulussamme kehittämään – – Pieniä, mutta tärkeitä asioita, kertoo Roosa Limnell, Kariston koulun oppilaskunnan hallituksen ohjaava opettaja

Skididialogien avulla oppilaskunnan hallitus sai paljon ideoita teemaviikkoa varten. Jokaisessa luokassa pidetty Skididialogi oli onnistunut ja oppijat antoivat keskustelusta pääosin positiivista palautetta.

Skididialogit päätetään aina oivalluksiin. Minun oivallukseni monien pidettyjen Skididialogien jälkeen on, että lapsilla on paljon hienoja ajatuksia ja ideoita, miten kouluamme voidaan kehittää. Oli myös upeaa huomata, että lapset itse oivalsivat uusia ideoita ja huomasivat, että luokkatovereiden kanssa dialogissa oleminen on aika kivaa, jatkaa Roosa Limnell

Petra kertoo, että Skididialogi on otettu hyvin vastaan ja siitä ollaan innostuneita erityisesti niiden parissa, jotka tekevät osallisuuteen liittyvää työtä. Vaikka kaikki eivät pystyisi ottamaan dialogia osaksi omaa tekemistä, suhtautuminen on ollut kannustavaa.

Kouluarjessa on myös omat haasteensa, ja lukujärjestys ja opettajien työaika määrittää mahdollisuuksia. Tärkeintä Petran mielestä on kuitenkin se, että annetaan kokemuksia dialogiin osallistumisesta ja mahdollistetaan esimerkiksi ensin opettajille kokemus siitä, mistä Skididialogissa ja Erätauossa on kyse.

Oivalluksia dialogista

Petra on ollut häkeltynyt siitä, miten hienosti lapset ja nuoret keskustelevat. Usein jään murtumiseen saattaa mennä hetki, mutta keskusteluissa päästään nopeasti todella syvälle.

Se on musta mahtavaa, että lapset ja nuoret uskaltaa sanoa asioita ääneen ja me aikuiset kuullaan heitä. On hienoa, että me annetaan se mahdollisuus heille – annetaan aikaa aidon dialogin ymmärtämiselle.

Petra kertoo, että kokonaisvaltaista hyvinvointia ajatellen on todella tärkeä tulla ymmärretyksi. Se heikentää ihmisen hyvinvointia, jos ei tule ymmärretyksi tai kuulluksi. Petralle upein juttu on ollut se, että hän on huomannut, kuinka hienosti lapset ja nuoret osaavat keskustella. Petra painottaa, että se on taitoa, jota ei kannata sammuttaa, vaan sitä täytyy ruokkia ja ylläpitää.

Henkilökohtainen oivallus dialogisuudesta on se, että oma työhyvinvointi, työmotivaatio ja työssä viihtyminen on sitä parempaa, mitä parempaa dialogia me voidaan käydä ja mitä paremmin sellaiset dialogin elementit töissä toteutuvat.

Petra toivoo, että dialogisia elementtejä saisi ujutettua arkeen yleisestikin. Aina ei tarvita ohjattua 75 minuutin keskustelua piirissä. Tärkeitä ovat arjen pienet rutiinit, jotka tukevat kohdatuksi tulemista. Se lisää arvostuksen ja motivaation tunnetta.

#skididialogi #lahdenperusopetus #tehtykestäväksi

Petra Larvus, opetuksen suunnittelija, Lahden kaupunki

teksti: Vilma Kallio

Diablogit

  • Erätauko-keskustelua lastensuojelun kokemusasiantuntijuudesta

    Vaikka kokemusasiantuntijuus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa lastensuojelussa, liittyy toimintaan monenlaisia kysymyksiä ja toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Viisiosainen Kokemusasiantuntijuutta pintaa syvemmältä -kesustelusarja pyrkii osaltaan vastaamaan keskeisiin kysymyksiin kuulemalla Erätauko-menetelmää hyödyntäen niin kokemusasiantuntijoita itseään kuin muitakin alalla työskenteleviä ammattilaisia.
  • Meidän Espoo 20X0 - Erätauko-keskustelua tulevaisuuden Espoosta

    Espoossa keskusteltiin Erätauko-dialogia hyödyntäen siitä, miltä tulevaisuuden Espoon tulisi näyttää. Dialogin avulla pyrittiin kuulemaan erilaisia näkemyksiä ja lisäämään yhteistä ymmärrystä kaupungin ja sen eri asuinalueiden tulevaisuudesta. On tärkeää, että keskustelu kaupunkisuunnittelun teemoista on laajaa, ja siihen pääsevät osallistumaan myös asukkaat itse. Tähän kirjoitukseen on haastateltu Espoon kaupungin palvelupäällikköä Heli-Maija Nevalaa sekä Omnian asiakkuus- ja myyntipäällikköä Tuula Alankoa.
Kaikki diablogit