”Olin ollut Lahden kaupungilla töissä pari kuukautta strategiasuunnittelijana, kun sain kutsun tulla tutustumaan uuteen tapaan käydä keskustelua, Erätauko-menetelmään.
Strategiasuunnittelijan työhön kuuluu ihmisten osallisuus vahvasti, mutta olin Erätaukoa kohtaan skeptinen. Mietin, että onko tässä muka oikeasti keksitty uusi tapa keskustella? Mitä tämä menetelmä tuo keskusteluun lisää?
Meillä oli Pekka Komu kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja hän oli kiinnostunut Erätauosta. Taustalla oli halu kuulla ja ymmärtää lahtelaisia paremmin. Kyselyt olivat osoittaneet, että monet lahtelaiset kokivat tyytymättömyyttä Lahtea kohtaan. Erätauko vaikutti metodilta, jolla pystyttäisiin paremmin ymmärtämään mistä tyytymättömyys kumpuaa.
Skeptisyyteni oli kovaa, mutta Lahti päätti lähteä mukaan Erätauon käyttäjäksi. Muutaman viikon päästä sainkin jo yhteydenoton, jossa minulle ehdotettiin kahden päivän koulutusta Erätauko-ohjaajana. Suostuin, ja päätin lähteä koulutukseen avoimin mielin.
Keskeinen asia, mikä koulutuksessa tapahtui oli se, että pääsin kokemaan itse mitä Erätauko on käytännössä ja miten se toimii. Sen kokemuksen kautta silmäni aukenivat näkemään mikä Erätauossa on erilaista muihin keskustelun tapoihin verrattuna.
Ymmärsin, että ihmisten pitää Lahdessakin päästä itse kokemaan sama. Erätaukoa ei voi loppuun asti sanallisesti avata, se pitää kokea.
Suunnittelimme järjestävämme Lahteen ison Erätauko-keskustelun aiheesta ”Onko Lahti maineensa veroinen?” – Siellä odotimme kuulevamme miksi jotkut lahtelaiset ovat niin tyytymättömiä Lahteen.
Koulutimme lisää ihmisiä Erätauko-menetelmän käyttöön. Innokkaiden löytäminen oli vielä tässä vaiheessa vaikeaa. Kun ihmiset oli koulutettu kutsuimme 50 ihmistä mainekeskusteluun. Mukana oli kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksen jäseniä, yrittäjiä ja laaja lahtelaisten joukko.
Keskustelussa jakauduttiin pienryhmiin. Aloitan keskustelut yleensä sillä, että ihmiset sanovat nimensä lisäksi tunteen, jonka kanssa he ovat keskusteluun tulleet. Päivää ennen keskustelua oltiin tehty päätös, että Nastolan lukio tullaan lakkauttamaan. Minun vetämässäni ryhmässä oli yksi keskeinen vaikuttaja, joka oli puolustanut tätä lukiota. Yksi keskustelija sanoi omaksi tunteekseen viha.
Mietin, että kunhan selviän hengissä tästä keskustelusta olen voittaja. Yksi keskustelija ryhmässä sanoi, että: ”kolmessakymmenessä vuodessa Lahdessa ei oo tehty yhtä ainoaa hyvää päätöstä yrittäjille.”
Sain jostain rohkeutta vastata: ”Uskon täysin, että tämä on sinun oikea kokemuksesi ja sinä näet asian näin. Rohkenen kuitenkin veikata, että kyllä siellä vuosien saatossa saattaa olla yrittäjille parikin hyvää päätöstä kuitenkin.”
Tämän keskustelun jälkeen yhtä vaille kaikki keskustelun viidestäkymmenestä osallistujasta koki keskustelun olleen hyvä ja Erätauon olleen menetelmänä toimiva. Minun ryhmässäni alussa vihan tunteen omannut keskustelija sanoi lopussa ”tämän tyyppisesti haluaisin keskustella jatkossakin Lahden kanssa.”
Yhtä vaille kaikki koko keskustelun osallistujista halusivat jatkaa keskustelua ja suositella Erätaukoa kavereillekin. Keskustelun koettiin olleen levollista ja se, ettemme etsineet ratkaisua vaan halusimme lisätä ymmärrystä oli toimivaa.
Pian tulikin tarve kouluttaa enemmän ihmisiä Erätauko-ohjaajiksi.
Mietimme, miten voisimme saada kaikille Lahden avainhenkilöille kokemuksen Erätauosta? Saimme läpi ajatuksen, että Erätauko tuodaan mukaan Lahden esimiespäivään.
Esimiespäivän teemana oli sairauspoissaolot, joten Erätauko-dialogien teemaksi muodostui luontevasti esihenkilöille tärkeä aihe ”sairauspoissaolot.”
Esimiespäivässä oli mukana yli 100 ihmistä. Kun he olivat käyneet Erätauko-keskustelut kerroin, että heidän olisi mahdollisuus kouluttautua Erätauko-menetelmän käytöstä. Heti ilmoittautui 30 halukasta.
Teimme siinä hetkessä päätöksen, että teemme kaksi koulutusta. Suhtautuminen oli muuttunut merkittävästi ensimmäisestä koulutuskerrasta, jolloin saimme koulutukseen mukaan viisi innokasta ja muutaman pakotetun.
Erätauko oli Lahdessa vastaus tarpeeseen. Ei Erätauko ole autuaaksi tekevä nimenä, mutta hallittu keskustelu, keskustelun pelisäännöt ja keskustelulle vetäjä on jo aika autuaaksi tekevää. Erätauossa voimme rauhoittaa keskustelun tahtia ja yrittää lisätä ymmärrystä.
Lahdessa Erätauko-menetelmän käyttö lähti etenemään niin vauhdilla, sillä meillä oli johdon tuki mennä eteenpäin, meillä oli hyvä kokemus mainekeskustelusta ja lahtelaisten tuki. Sitten saimme menetelmän näytille esimiespäivään ja lisää kouluttajia.
Kun meillä oli yli 40 ihmistä saanut ohjaajakoulutuksen perustimme Lahden Erätauko-verkoston, jotta voisimme pitää meininkiä yllä ja tukea kehityksen jatkumista.
Uskon, että onnistumiset ruokkivat lisää onnistumisia. Erätauko-polulla oli iso askel, kun Erätauko tuli osaksi esimiespäivää.
Seuraava iso askel oli se, että pääsimme valtuustoseminaariin keskusteluttamaan koko valtuuston. Poliitikoilta tuli palautetta, että tämähän meni hyvin tämä keskustelu. Ohjaajat saivat onnistumisen kokemuksen.
Sitten tulikin korona ja se sytytti meidät Erätauko-ohjaajat Lahdessa miettimään miten Erätauon menestystarina voi jatkua etänä. Keskustelun tarve poikkeusaikana vain kasvoi.
Alkusyksystä järjestettiin etäesimiespäivä, jossa käytettiin Erätaukoa etäkeskustelun menetelmänä. Meillä oli siellä 12 kymmenen hengen keskusteluryhmää uudistumisesta, joten tarvitsimme yhteensä 12 keskustelun ohjaajaa.
Tämä oli ohjaajaverkostollemme näytön paikka. Jos aikaisemmin oli ollut haaste rohkaista ihmisiä ohjaamaan keskusteluja, niin nyt heidät piti rohkaista fasilitoimaan etänä.
Lähestyin henkilökohtaisesti ihmisiä, että jos mitenkään uskallat, niin olisi tärkeää saada sinut mukaan fasilitoimaan. Oli tärkeä hetki, kun eräs hieman arempi fasilitaattori suostui mukaan ja hihkui keskustelun jälkeen onnesta.
Etäesimiespäivän jälkeen Erätauko-verkostomme sai kokemuksen siitä, että voimme toimia yhdessä uudella tavalla. Saimme yhteisen tekemisen tapahtumaan ihan uudella sykkeellä.
Olimme syksyllä mukana järjestämässä myös valtuustoseminaaria hybridinä. Erätauko-keskustelun aiheena oli tunteita herättävä ”keskustan kehittämisuunnitelma.”
Nämä kaksi isoa tilaisuutta antoivat ohjaajaverkostolle onnistumisen kokemuksia. Tuntui voitolta itselle ja koko verkostolle, että näistä molemmista selvittiin hienosti.
Meillä on nyt yli 70 ihmistä Lahdessa koulutettu ohjaamaan Erätaukoa ja aina löytyy uusia halukkaita kouluttautumaan.
Lahdessa on tunnistettu rakentavan keskustelun tarve. Kun ongelmat ovat kinkkisiä, täytyy keskustelun olla hyvää.
Hyvin sanottu-hanke on hieno juttu myös Lahdelle. Antaa ihmisille uskoa tekemiseen, kun voidaan yhdessä kaikkien muiden toimijoiden kanssa viedä rakentavaa keskustelua eteenpäin Suomessa.”
Olli Toivonen, strategia-asiantuntija, Lahden kaupunki
Teksti: Laura Rantanen
