Osallisuuskoordinaattori Veera Wallenius vastaanotti Vantaan kaupungin edustajana Erätauko-säätiön nimeämänä Suomen dialogiteko -tunnustuksen vuodelta 2021. Tunnustuksen saajiksi valittiin toimijoita, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä dialogisuuden tukemiseksi tai kehittäneet, tukeneet ja kouluttaneet Erätauko-toimintamallia.
Tänään pääsemme kuulemaan Veeralta, kuinka Erätauko-menetelmää on hyödynnetty kaupungin osallisuustyössä, ja millaisia erätaukomaisia suunnitelmia kaupungilla on tulevaisuudelle.
Erätaukoverkosto levittäytyy läpi kaupungin toimialojen
Vantaan kaupungin Erätauko-ohjaajaverkostossa on noin 50 ohjaajaa. Pieni, mutta aktiivinen joukko Erätauko-osaajia pitää yllä Erätauko-menetelmän käyttöä omilla toimialueillaan. Yli toimialarajojen järjestettävien koulutusten myötä osaamista löytyy eri yksiköistä niin kasvatuksen ja oppimisen, kirjastojen, asukastilojen ja kulttuurin kuin sosiaali- ja terveyspalveluidenkin piiriistä.
Veeran työhön osallisuuskoordinaattorina kuuluu myös kaupungin erätaukoverkoston koordinointia. Asukasosallisuuden edistämiseen kuuluu vuoropuhelu asukkaiden ja eri toimijoiden kesken, tässä tarvitaan dialogimenetelmien tuntemusta. Erätauko-keskustelut toimivat hyvin myös erilaisten asioiden valmistelussa, vaikka keskusteluissa ei etsitäkään valmiita ratkaisuja.
Osallisuuskoordinaattori tietää mitä dialogimenetelmiä on tarjolla, milloin järjestetään koulutuksia tai ketkä ovat kaupungin Erätauko-osaajia. Veeralta verkosto saa tukea myös keskusteluiden järjestämiseen, suunnitteluun ja oman osaamisen kehittämiseen.
Vantaan kaupungin erätaukoverkosto tapaa 2-3 kertaa vuodessa, ja tapaamisissa keskustellaan keskustelunaiheista ja kuulumisista. Miten erätaukoa on käytetty ja miten tulevaisuudessa voitaisiin käyttää?
Lisäksi on perustettu Erätauko-klinikka, joka järjestetään pari kertaa vuodessa. Klinikalla voidaan yhdessä pohtia keskustelun järjestämiseen liittyviä asioita. Erätauko-klinikka kannustaa aktivoitumaan Erätaukojen järjestämisessä ja ohjaamisessa.
Jos Erätauko-ohjaajalla on idea keskustelun järjestämisestä, niin yhdessä voidaan pohtia keskustelun kulkua. Mitä, missä, milloin, ja mitä asioita on hyvä huomioida esimerkiksi kutsumisessa? Klinikalta saa tukea näihin kysymyksiin.
Toiveena on, että tutuksi tullessaan klinikka madaltaa kynnystä järjestää oma keskustelu, ja tarjoaa mahdollisuuden osallistua keskusteluihin ensin esimerkiksi kirjurina tai osallistujana.
Kansallisiin keskustelukokonaisuuksiin osallistutaan matalalla kynnyksellä
Vantaan kaupunki on ollut mukana järjestäjänä kansallisissa Erätauko-keskustelukokonaisuuksissa, kuten demokratian puolustusdialogeissa tai syksyllä 2022 järjestetyissä maahanmuutodialogeissa. Lisäksi menetelmää on hyödynnetty erilaisissa työpajoissa.
Hiljattain järjestetyt maahanmuuttodialogit olivat menestys. Järjestämisestä oli Veeran kanssa vastuussa monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan koordinaattori Anu Anttila. “Aluksi lähdettiin liikkeelle kysymällä maahanmuuttaneiden parissa työskentelevien järjestöjen edustajilta, että mistä olisi tärkeä keskustella”, kertoo Veera.
Keskusteluissa nousivat esiin nuorten turvallisuuskysymykset, ja etenkin asuinalueiden turvallisuus nuorten ja vanhempien näkökulmasta. Somekiusaamisen on tunnistettu johtavan jopa väkivaltaan ja varkauksiin. Lisäksi päihteiden välittäminen rehottaa somessa. Turvallisuuskysymysten lisäksi myös huoli nuorten netin käytöstä huolettaa vanhempia.
Moni maahan muuttanut vanhempi ei ymmärrä suomen kieltä, joten esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvät Wilma-viestit saattavat jäädä vanhemmilta pimentoon, tai nuori voi kääntää viestien sisällön itselleen suotuisaksi.
Huolellinen kutsuprosessi palkitsi ja keskusteluihin osallistuneiden joukko oli moninainen: Dialogeissa oli edustajia eri järjestöistä, maahanmuuttajataustaisia nuoria, luottamushenkilöitä, poliisin edustaja sekä nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia kuten opettaja ja nuorisotyöntekijä. Kaikki osallistujat tulivat eri taustoista, joka rikastutti keskustelun tulokulmia.
“Dialogit olivat hedelmällisiä, sillä päästiin kiinni myös konkretiaan. Keskustelu lähti liikkeelle yksilötasolta kokemuspuheen kautta. Nuoret kuvasivat maailmaa, jossa he elävät, ja kuinka digimaailma on kiinteä osa sitä. Vanhemmat nostivat esiin huolensa siitä, mitä riskejä ja uhkia netin käyttöön liittyy. Tästä keskustelu siirtyi luontevasti rakenteellisiin näkökulmiin ja esiin nousi esimerkiksi toive vanhemmille ja nuorille suunnatusta turvallista somen käyttöä opastavasta kampanjasta”, kuvailee Veera keskustelun kulkua.
Maahanmuuttodialogit nostivat esiin myös keskustelun paikkojen ja keskustelijoiden moninaisuuden merkityksen. Ihmisille oli tärkeää päästä puhumaan rajatusta teemasta ja pohtimaan yhdessä. Vanhemmat tuntevat tulevansa kuulluksi, kun viesti menee suoraan perille konkreettisesti esimerkiksi kaupungin päättäjille, poliisille tai nuorisopalveluiden edustajalle.
Lähes aina osallistujat sanovat, että vielä olisi voinut jatkaa keskustelua, tai että näille pitäisi saada jatkuvuutta. Yhtenä kysymyksenä dialogien lopussa kysyinkin, että kenen pitäisi jatkaa keskustelua aiheesta. Näistä ideoista saatiin hyvää pohjaa tuleville keskusteluille.
Aina ei kuitenkaan ole tarpeen käydä kokonaista Erätauko-keskustelua. Joskus pelkkien Rakentavan keskustelun pelisääntöjen hyödyntäminen voi riittää työpajoissa käytävien keskusteluiden tueksi.
Vantaan kaupunki on järjestänyt minidialogeja esimerkiksi kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämisessä vanhempien ja henkilökunnan kesken. Erätauko on näkynyt myös politiikassa, kun aluevaalien alla järjestettiin vaalikahveja Erätauon pelisääntöihin nojaten.
Menetelmää on hyödynnetty myös kerran vuodessa järjestettävässä lasten ja nuorten vaikuttajapäivässä, jossa koululaiset tuovat kaupungin päättäjien tietoon lapsille ja nuorille tärkeitä asioita. Keväällä tilaisuudessa järjestettiin minidialogeja turvallisemmasta tilasta.
“Järjestämisessä inspiroiduttiin Lahden skididialogien periaatteista, ja konseptia muovattiin Vantaalle sopivaksi”
Eri kouluista ja taustoista tulevat lapset sekoittuivat keskenään, ja kävivät keskustelua rakentavan keskustelun pelisääntöihin nojaten. “Lapset saivat aikaan todella hyviä keskusteluita!” Veera kertoo.
Erätauko-menetelmä palvelee Osallistuva Vantaa -ohjelman tavoitteita
Kaupungin tavoitteet Erätauko-menetelmän hyödyntämisen suhteen ovat kunnianhimoisia. Osallistuva Vantaa -ohjelman tavoitteena on ollut vuoropuhelun lisääminen luottamushenkilöiden ja asukkaiden välillä. Osallistuvan Vantaan yhtenä pääteemana on kohtaaminen ja puntaroivan keskustelun käyminen.
Toive vuoropuhelun lisäämiseen on tullut niin luottamushenkilöiden kuin asukkaiden ja järjestötoimijoidenkin puolelta. Vuorovaikutusta tapahtuu jo asukastilaisuuksissa, mutta toive myös syvemmän keskustelun mahdollistaville paikoille on tunnistettu.
Veera näkee tässä Erätauon mentävän aukon. “Voitaisiinko hyödyntää menetelmää vielä isommin ja järjestelmällisemmin, esimerkiksi oman keskustelusarjan muodossa?” Veera pohtii. Kaupungit ja kunnat inspiroivat toisiaan osallisuutyössä, ja toisten onnistumisista voi napata ideoita myös oman alueen osallisuustyöhön:
“Ihailen esimerkiksi Meidän Espoo 20×0 keskusteluja ja Tampereen seutukeskusteluja. Haaveenani on, että Vantaallekin saataisiin laajempi kaupunkitasoinen keskustelurakenne, mutta niin, että alueellisesti voisi varioida teemaa ja toteutusta. Keskusteluiden paikkoina voitaisiin hyvin hyödyntää esimerkiksi asukastiloja ja kirjastoja. Toisaalta keskusteluja voitaisiin järjestää teemojen mukaisissa paikoissa, kuten teimme ruoka-apua koskevassa demokratian puolustusdisalogissa, jossa keskustelut käytiin Yhteisen pöydän hävikkiterminaalilla”, Veera visioi.
Laadukkaan keskustelumenetelmän vakiinnuttaminen osaksi päätöksentekoa ja kaupungin osallisuustyötä on kirjattu osallisuustyötä ohjaavaan ohjelmaan ja tavoitteisiin. Haasteena on saada menetelmä juurrutettua rakenteisiin niin, ettei Erätaukotyö toimi pienen porukan varassa, vaan on jatkuva ja sisäänrakennettu osa kaupungin työtä ja esimerkiksi päätösten valmistelua.
Vuonna 2024 Vantaan kaupunki täyttää 50 vuotta. Ollaan vähän haaveiltu, josko silloin voisi kehittää jotain laajempaa koko kaupungin keskustelua Erätaukoon pohjaten. Tätä ideoidaan ja kehitellään parhaillaan.
Lähitulevaisuudessa Erätauko-menetelmää tullaan todennäköisesti hyödyntämään myös laadittaessa turvallisemman tilan periaatteita Vantaan kaupungin asukastiloihin. Ajatuksena on, että asukastilassa käydyn keskustelun pohjalta laaditaan juuri kyseiseen tilaan sopivat periaatteet, mutta tämä on vielä suunnitteluvaiheessa.
Kun keskusteluun osallistutaan vapaasta tahdosta ja omasta kiinnostuksesta käsin, luodaan hyvä pohja rakentavalle keskustelulle. Veera iloitsee, kuinka Erätauko-menetelmän erityinen piirre on se, että päästään käsiksi henkilökohtaisiin kokemuksiin. Se antaa erinomaisen lähtökohdan keskustelulle, jota Rakentavan keskustelun pelisäännöt ja ohjaaja tukevat.
Usein keskustelun jälkeen ihmiset on olleet ihan että wow, olipa antoisa keskustelu kun tuli tälläinen olo, että ohjaaja pitää huolta ja säännöt tukevat keskustelua. Ei synny sellaista turvattomuuden tunnetta.
Veeran mukaan keskustelun ei-ratkaisukeskeinen luonne on oleellinen osa menetelmän onnistumista. Kun keskustelussa syvennytään henkilökohtaisiin kokemuksiin ja omiin oivalluksiin, tarttuvat ne kanssa keskustelijoihin ja jatkavat eloaan uusissa piireissä. Parhaimmillaan niitä ratkaisujakin saattaa syntyä kuin itsestään.
Tiina Helin
Harjoittelija
Erätauko-säätiö
#erätauko #dialogi #vantaankaupunki #osallisuus
