”Tuusula on käyttänyt Erätauko-menetelmää jo monella tavalla. Työskentelen itse Tuusulan kunnan kehittämispäällikkönä sivistyksen toimialueella ja osallistavat työtavat ovat minulle tärkeitä.

Tuusulassa sivistystoimialan haasteina ovat olleet päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat ja olen miettinyt miten aitoa ja oikeaa vuorovaikutusta voisi lisätä myös haastavista aiheista keskusteluun. Kuuleminen ja rakentava keskustelu ovat erityisen tärkeitä, kun kyse on kipeistä ja vaikeista asioista.

Vielä muutama vuosi sitten keskustelu sisäilma-asioissa oli hyvin jakaantunutta, vaikka kaikkien yhteinen tahto oli saada meille terveelliset ja turvalliset tilat. On vaikea päästä yhdessä eteenpäin, jos vastakkainasettelu on voimakasta. Päätimme järjestää yhdessä Vanhempainliiton kanssa yhteisen ison Erätauko-keskustelun sisäilma-asioista.

Emme siinä keskustelussa etsineet sitä mikä on oikein, vaan halusimme lisätä ymmärrystä toistemme ajatuksia kohtaan. Tuusula järjesti yhdessä Vanhempainliiton kanssa myös Erätauko-keskustelun kodin ja koulun yhteistyöstä. Mukana oli vanhempia, opettajia ja rehtoreita.

Sekä sisäilma-Erätauosta että kodin ja koulun yhteistyötä käsitelleestä keskustelusta saimme palautetta, että Erätauko-keskustelut lisäsivät osallistujien ymmärrystä sekä toisten, että omasta tavasta ajatella.

Kun Tuusula teki uutta hyvinvointisuunnitelmaa, järjestimme avoimen Erätauko-keskustelun. Yksi keskusteluun osallistunut vähän iäkkäämpi osallistuja sanoi, ettei olisi ikinä uskonut, että hänen mielipiteellään ja näkemyksillään olisi merkitystä. ”En olisi ikinä uskonut, että minua voitaisiin näin oikeasti kuulla”, hän sanoi.

Kun lasten ja nuorten viihtyvyys kouluyhteisössä oli kouluterveyskyselyn tulosten mukaan laskenut, halusimme järjestää Erätauko-keskustelun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Mukana olivat oppilaskunnan edustajat, noin 60 lasta ja nuorta, ja opettajat toimivat keskustelun kirjureina. Lasten ja nuorten kokemus oli, että aikuisten pitäisi kysyä heiltä itseltään heihin liittyviä asioita. Lapset ja nuoret kokivat, että aikuiset usein vain luulevat tietävänsä mitä he ajattelevat.

Lasten ja nuorten viesti oli selvä: Meidän aikuisten pitäisi enemmän kuulla mitä lapset ja nuoret itse ajattelevat elämästään ja kuulla heitä. Yksi poika sanoi, että: ”Aikuiset aina sanovat, että kaikki pitää ottaa mukaan, mutta eivät kerro miten.”

Miten tärkeää on pysähtyä ja kuulla muiden kokemus siitä mitä on tapahtunut, siinä syventyy ymmärrys. Erätauko tuo keskusteluille turvallisen rakenteen. Kun keskustelut päättyvät eivät ihmiset halua lähteä pois. Erätauko-keskustelu on koskettanut jotain sellaista nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kohtaa, että on syntynyt halu jatkaa keskustelua.

Erätauko on armollinen keskustelumenetelmä, sillä siinä ei pyritä saamaan mitään valmiiksi. Tavoite on yhteisen ymmärryksen lisääminen. Tuusulan kunta haluaa olla jatkossakin erittäin vahvasti mukana tekemässä Suomesta maailman parhaiten keskustelevaa kansaa. Haluamme olla keskusteleva kunta, jossa kaikki tulevat kuulluksi.

Tämän edistämiseksi olemme kouluttaneet 20 henkilöä Erätauko-ohjaajiksi, ja he levittävät menetelmän käyttöä kunnassa. Minulla on sellainen näky, että jatkossa Erätaukoa käytetään Tuusulassa yhä enemmän myös johtamisen työvälineenä.

Tuusulan kunta osallistui viime vuonna myös Poikkeusajan dialogeihin järjestämällä Erätauko-keskusteluja eri kohderyhmille etänä. Keskustelun aiheena oli elämä koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeusajan Suomessa.

Keskustelussa työn ja johtamisen muutoksista nousi esille monia kriisijohtamisen kysymyksiä. Keskeinen yhteinen oivallus oli se, että yhdessäolo ja sen merkitys ihmisille tulee korostumaan tämän poikkeustilan jälkeen entisestään.

Tuusula on mukana myös 16.3. Poikkeusajan dialogissa.”

Tiina Simons, Tuusulan kunnan kehittämispäällikkö

Teksti: Laura Rantanen

Diablogit

  • Erätauko-menetelmä osana Polamkin hankkeita

    Iina, Minna, Terhi ja Pirjo Poliisiammattikorkeakoulusta avasivat kokemuksiaan Erätauko-menetelmän parissa erilaisten poliisin hankkeiden näkökulmasta. Tässä diablogissa pääsemme kuulemaan, miten Erätauko-menetelmää on hyödynnetty Poliisin yhteiskunnallista viestintää, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa sekä ihmiskaupparikosten esitutkintaa käsittelevissä hankkeissa.
  • Aleksi Lumpeen vaikuttajatyö metsästyskeskustelun ylläpitäjänä rakentuu Erätauko-säätiöltä tuttujen periaatteiden ympärille

    Aleksi Lumme vastaanotti Suomen dialogiteko 2022 -tunnustuksen edistettyään rakentavaa keskustelua vaikeista aiheista usean vuoden ajan. Rakentavan keskustelun aktiivin tavoitteena on olla ihminen, joka luo ympärilleen hyvää keskustelua. Aleksin mukaan avainasemassa vaikeisiin keskusteluihin osallistuessa on mielenhallinta: halu viedä asiaa ja keskustelua eteenpäin, ei voittaa. Tässä diablogissa pääsemme kuulemaan Aleksin ajatuksia vaikeisiin keskusteluihin osallistumisesta Erätauon oppeja hyödyntäen.
  • MuseoX -hanke vie Erätauko-dialogin osaksi museon arkea

    Oletko koskaan pohtinut, että olisipa jossain tila, joka on pyhitetty rauhalliselle, tasavertaiselle ja kunnioittavalle dialogille? Ei hätää, tällainen tila valmistuu osana MuseoX -hanketta yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa vuonna 2024. Tässä diablogissa projektitutkija Henna Kojo ja kokoelmapäällikkö Teemu Ahola kertovat, kuinka Erätauko-dialogi otetaan osaksi uutta viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän museota.
Kaikki diablogit