”Muutin Turkuun Ahvenanmaalta, kun tulin Turun kaupungille töihin Kaste II-hankkeeseen uudistamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita.

Hankkeessa haluttiin löytää uusia tapoja muun muassa lisätä ehkäisevän lastensuojelun keinoja ja selkeyttää palvelupolkuja. Vuorovaikutustaidot ja kohtaaminen olivat tärkeässä osassa tätäkin työtä.

Näen nykyisen työni Turussa jatkumona erityisesti Kaste II-hankkeelle, mutta myös järjestössä tehdylle työlle. Organisaatioiden kehittämisen näkökulmasta tämä tausta on ollut valtava etu.

Nykyisessä tehtävässäni minun on ollut mahdollista olla mukana kehittämässä koko kaupungin palveluja ja hallintoa. En olisi uskonut ikinä olevani ammatillisesti joskus näin upeassa tilanteessa.

Olen saanut olla mukana edistämässä Turun kaupungissa näitä tärkeitä asioita, jotka jo vuosia sitten näimme keskeisiksi kaupunkilaisen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Haluamme kehittää yhdessä Turusta kaupungin, jonka palvelut järjestetään ja toteutetaan entistä asiakaslähtöisemmin. Uudenlaisten ratkaisujen hakeminen mahdollistuu, kun asiat ja ilmiöt aletaan pikkuhiljaa näkemään uudella tavalla.

Dialogisuus on Turussa yksi elementti isommassa kokonaisuudessa, jonka avulla pyrimme tukemaan koko kaupunkiorganisaation ajattelu- ja toimintatapojen muutosta entistä asukas- ja asiakaslähtöisemmäksi. Tätä työtä tehdään organisaatiossamme parasta aikaa monella saralla.

Erityisesti julkisella puolella työntekijät yleensä haluavat edistää yleistä hyvää. Tässä inhimillisessä pääomassa on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, niin organisaation tehokkuuden, mutta ennen kaikkea työntekijöiden kehittymisen, hyvinvoinnin kuin asiakkaiden laadukkaiden palveluiden kehittämisenkin suhteen. Turun kaupunki haluaa tukea tämän potentiaalin käyttöönottoa.

Saimme Kevalta kahden vuoden rahoituksen asiakaslähtöisen verkoston kehittämiseen. Työskentelen tässä Asiakaslähtöisen kehittämisen verkosto julkisorganisaation kulttuurisen muutoksen tukijana -projektissa, jonka nimi on melkoinen nimihirviö, mutta kertoo kokonaisuudessaan aika hyvin sen, mitä olemme tekemässä.

Pilotoimme kaupungin työntekijöistä koostuvan verkoston toimintamallia. Sen kautta on tarkoitus rakentaa verkoston jäsenten työskentelytapoja niin, että erilaisten strategian toteutumista tukevien menetelmien ja oman ajattelumuutoksen kautta voimme tukea ajattelussa tapahtuvaa muutosta muissakin.

Rahoituksen tukemana meidän on mahdollista luoda kaupunkiin pysyvä toimintatapa ja malli, joka tukee jatkossakin organisaatiota ja sen henkilöstöä jatkuvassa kehittymisessä.

Viimeisenä projektivuotena meidän on tarkoitus suunnata infopaketteja näistä keskeisistä teemoista koko Turun henkilöstölle, jotta me kaikki yhdessä ymmärtäisimme millä tavoin Turun kaupungin keskeisten arvojen tulisi ohjata meidän jokaisen työtä.

Kaiken kaikkiaan olemme alkaneet ymmärtää niin sisäisten kuin ulkoisten dialogien merkityksen yhteisen ymmärryksen rakentamisessa ja kulttuurin muokkaamisessa.

Esimerkiksi leanin, joka on yksi keskeisistä kehittämisen menetelmistämme, voidaan ajatella olevan tietynlaista ajattelukykyä. Sitä ei voida rakentaa muuten kuin dialogissa, itsen ja muiden kanssa.

Valitsimme Erätauon dialogimenetelmäksi Asiakaslähtöisen kehittämisen verkosto julkisorganisaation kulttuurisen muutoksen tukijana -projektiin.

Olen itse tehnyt dialogin parissa töitä pitkään ja tutustuin Erätauko-menetelmään vapaaehtoistyön kehittämisprojektissa, jossa yksi vapaaehtoisemme kävi Erätauko-ohjaajakoulutuksen ja oli siihen kovin tyytyväinen.

Olen seurannut sivusta myös Siviksen kokemuksia menetelmän parissa. Menetelmä on mielestäni mahtava. Meidän tarkoituksiimme Turussa se on erityisen soveltuva siksi, että se on niin helposti lähestyttävä ja sopii sekä pitkän linjan konkarille, että vasta-alkajalle.

Erätauon voi oppia ja ottaa käyttöön ilman pitkää dialogituntemusta ja syvällistä ymmärrystä dialogin historiasta ja filosofiasta. Menetelmän ovat kehittäneet asiantuntijat ja sen laatua seurataan ja vaikuttavuutta mitataan.

Tuo myös turvaa, että kun tämä projekti aikanaan päättyy, niin verkostolle on tukea on sen jälkeenkin saatavissa Erätauko-säätiöstä. Dialogisuus ja Erätauon käyttö kaupungissa jatkuu ja leviää hankkeen päätyttyäkin.

Koulutamme nyt ensimmäisessä vaiheessa kaksisataa kaupungin työntekijää konsernihallinnosta ja toimialoilta Erätauon käyttöön, mutta tulevaisuudessa ohjaajia koulutetaan lisää.

Kehittämispalveluiden henkilöstölle on ollut jo viisi Erätauko-koulutusta. Samalla olemme myös kouluttaneet asiakaslähtöisen verkoston jäsenet, jossa on toimijoita myös eri toimialoilta. Verkoston jäseniltä voi jatkossa tilata dialogien ohjauksia.

Järjestämme lisäksi avointa klinikkatoimintaa henkilöstölle, joka on kiinnostunut kuulemaan lisää siitä, mitä tämänkaltainen keskustelutapa voi tarjota ammattilaistyölle erilaisissa yhteyksissä.

Yksiköistä löytyy jo monenlaista osaamista, mutta kehittämispalvelun henkilöstön kouluttamisen myötä dialogin toivotaan olevan jatkossa entistä vahvemmin mukana kaupunkikehittämisen ytimessä menetelmänä ja toimintatapana, yhteisen ymmärryksen rakentamisessa.

Palvelujen kehittämisessä tarvitaan monenlaisia erilaisia taitoja. Dialogi menetelmänä täydentää esimerkiksi käytössämme olevaa leania. Parhaimmillaan se on olemisen tapa, joka on yhtä vanha kuin ihminenkin, kuten Isaacs on joskus todennut.

Ensin on ymmärrettävä miten itse ajattelee ja sitten on kiinnostuttava siitä, miten kollega asian näkee. Lopuksi rakennetaan näistä molemmista tavoista yhteinen näkemys, jonka ytimessä tulee olla ymmärrys asiakkaan tarpeesta, parhaimmillaan yhdessä rakennetun ymmärryksen kautta saavutettu.

Jotta kykenen kuuntelemaan ja ymmärtämään, minun pitää olla kiinnostunut toisesta. Tämä tuo etuja monella tapaa. Esimerkiksi asiakaspalvelun näkökulmasta on helpompaa ohjata asiakas heti oikeaan paikkaan. Samalla asiakas saa kokemuksen hyvästä palvelusta. Hän on tullut kuulluksi ja nähdyksi.

Olen iloinen siitä, että saimme yhdeksi kouluttajaksemme Erätauko-säätiön toimitusjohtajan Laura Arikan, joka on itsekin turkulainen. Kaikki nyt koulutettavat henkilöt tulevat järjestämään Erätauko-dialogit keskeisistä meneillään oleviin muutoksiin liittyvistä teemoista, joista olisi tarpeen rakentaa yhteistä ymmärrystä.

Eli jo se, että ihmiset ovat käyneet tämän ohjaajakoulutuksen tuottaa välittömästi laajempaa hyötyä, koska nämä dialogit tavoittavat kaikki useita kaupungin työntekijöitä ja antavat yhä useammalle Erätauko-kokemuksen.

Erätauko-menetelmän opettelussa ja käyttöönotossa ei ole kyse vain dialogin ohjaamisesta vaan muiden toimien ohella kulttuurin muutoksesta ja oman toiminnan kehittämisestä.

Systeemisen muutoksen kannalta on keskeistä, että jokainen toimija ymmärtää itsensä osana systeemiä. Ymmärryksen rakentaminen systeemistä on hyvin hankalaa, jos et ymmärrä itseäsi ilmenevien ilmiöiden tulkitsijana ja toisaalta myös niiden synnyttäjänä.

Mikään ei myöskään muutu, jos asiat ajatellaan ja toimitaan samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Muutos pitää aloittaa itsestä, omasta tavasta ajatella ja hahmottaa maailmaa. Puhutaan hyvin monitasoisen muutoksen eteenpäin viemisestä dialogin avulla.

Turku lähti mukaan myös Ylen ja Erätauko-säätiön Hyvin sanottu-hankkeeseen ja odotan sitäkin yhteistyötä innostuneena.

Suuri osa keväälle sovituista Erätauko -ohjaajakoulutuksista Turussa on jo pidetty, mutta lisää on vielä tulossa. Palaute koulutuksista, menetelmästä ja sisällöistä oli positiivinen. Vasta kun Erätauko-dialogiin tai ohjaajakoulutukseen on itse osallistunut voi oman kokemuksensa kautta todella ymmärtää mistä siinä on kyse.

Koen, että vuorovaikutuksen parantaminen ja asiakaslähtöisyyden lisääminen kaupungeissa vaativat lopulta aika pienen oivalluksen ja muutoksen työntekijöiden ajattelussa. Seuraukset voivat silti olla merkittäviä.

Itse olen yhdeltä koulutukseltani systeeminen avoimen dialogin perheterapeutti ja konfliktin ratkaisu kansainvälisessä kontekstissa on ollut osa toista tutkintoani, joten koen olevani nyt vähän niinkuin organisaatioterapeutti.

Näkisin, että Erätauko-menetelmä tulee juurtumaan ajan myötä osaksi kaikkea Turun kaupungin toimintaa. Itsereflektiotaidot tulevat ihmisille vuorovaikutustaitojen mukana. Kun ihmiset lähtevät pohtimaan omaa tapaansa olla vuorovaikutuksessa se vaikuttaa väistämättä heidän tekemäänsä työhön ja asiakkaiden palveluun.

Toivon, että tulevaisuudessa Turun kaupungin viranhaltijat hyödyntäisivät enenevissä määrin avoimen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia kaupunkilaisten kanssa palvelujen kehittämisessä.

Ehkä tämä aika ilmiöineen haastaa yleisemminkin pohtimaan asiantuntijuutta ja ammatillisuutta.

Asiantuntijuus voi muodostaa symbioosin ihmisenä olemisen kanssa. Ihmisenä olemisessa olemme kaikki kokemusasiantuntijoita. Ne eivät ole toisistaan erillisiä osia, vaan kokonaisuus.

Palveluita on monenlaisia kaupungin sisälläkin, mutta varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakastarpeen ymmärtämisessä tulee jollakin tavalla koskettaneeksi ihmisyyden ydintä.

Sen ytimen ymmärtämiseen vaaditaan rohkeutta ja dialogia. Mikä verran voin ”tuoda itsestäni” prosessin etenemistä tukemaan ilman, että se värittyy ja ohjautuu liikaa omalla subjektiivisella kokemuksellani. Terapeutin perusdilemma näyttäisi olevan myös organisaatioterapeutin keskeisiä haasteita.

Organisaatiokulttuuria ohjaa vahvasti ihmisten tapa olla suhteessa toisiinsa. Luomme myös organisaatiorakenteista oman ajattelumme näköistä kuvaa, siksi ymmärryksen rakentaminen on niin keskeisessä roolissa myös toiminnan ohjauksessa.”

Sanna-Maria Salmi, projektipäällikkö, Turun kaupunki

Teksti: Laura Rantanen

Diablogit

  • Erätauko maaperän ja sen viljelijän hyvästä tulevaisuudesta

    Erätauko-säätiön luotsaamissa keskusteluissa keskeistä on dialogin syntyminen ja erilaisten näkökulmien tasapuolinen esille pääseminen. Tässä keskustelussa päätarkoituksena oli kerätä huomioita Soil at Risk -symposiumin paneelikeskustelun taustaksi. Lisäksi blogin kirjoittaja Sanna Söderlund, joka toimii koulutuspäällikkönä Baltic Sea Action Groupissa sekä vastaa viljelijä- ja oppilaitosyhteistyöstä Carbon Actionissa, tulee hyödyntämään aineistoa väitöskirjatutkimuksessaan, jonka aiheena on edelläkävijäviljelijöiden siirtymä kohti uudistavaa viljelyä.
  • Kunta tekemisen mahdollistajana

    Hailuodon kunnanjohtaja Aki Heiskanen kokee Erätauon olevan tarpeellinen tuki kunnan yhteisötyössä ja yhteisöllisessä johtamisessa.
  • Erätauko osaksi kaikkea partion tekemistä

    Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola kertoo, että Erätauon käyttö on leviämässä laajasti partiossa.
Kaikki diablogit