”Syksystä 2018 kevääseen 2019 jalkauduimme Opetushallituksen väellä ympäri Suomea keskustelemaan koulutuksen tasa-arvoisuudesta Erätauko-menetelmän keinoilla.

Halusimme tietää mikä koulutuksen tasa-arvon tilanne oli Suomessa sillä hetkellä. Tahdoimme kuulla kokemuksista ja tarpeista, sekä lisätä ymmärrystä aiheesta.

Erätauko-keskustelut eri puolella Suomea olivat virastolle ihan uusi lähestymistapa, mutta se sai heti kaikkialla positiivista palautetta. Opetusalan henkilöiden lisäksi keskusteluissa oli mukana muitakin, joilla on aiheesta kokemusta.

Opetushallituksen henkilökunta koki ymmärryksensä lisääntyvän itse asian lisäksi myös siitä, miksi me tätä työtä omassa talossamme teemme. Se lisää työmotivaatiota.

Samalla kun käytimme Erätaukoa saimme taloomme Erätauko-osaajia, jotka voivat fasilitoida keskusteluja. Olemme käyttäneet heidän osaamistaan organisaation sisällä ja tulemme käyttämään sitä myös jatkossa esimerkiksi talon sisäisissä uudistamisprosesseissa.

Erätauko-keskusteluihin sisältyy paradoksi: Kun keskusteluissa ei haeta yhteistä näkemystä alkaakin yhteinen näkemys löytymään ihmisten omien kokemusten kautta.

Keskustelusta puuttuvat pakottavat elementit, ja ihmisten hyväntahtoisuus ja aito halu ymmärtää toisiaan alkaa lisätä yhteisymmärrystä. Samalla muodostuu yhteisiä näkemyksiä.

Keräsimme jalkautumisen yhteydessä kaikilta osallistuneilta ihmisiltä kokemuksia Erätauosta ja monelle voimaannuttava keskustelukokemus oli ollut todella iso juttu. Kaikki kokivat tulleensa aidosti kuulluksi.

Kun puhutaan tasa-arvoisesta koulutuksesta, on ymmärryksen lisääminen asiassa niin olennainen osa prosessia, etten edes pysty äkkiseltään erottamaan sitä päätöksenteosta.

Tasa-arvoisen koulutuksen saavuttamisessa olennaisinta on juuri yhteisymmärryksen etsiminen ja löytäminen, ja sen jälkeen yhteinen ymmärrys näyttää suunnan.”

Olli-Pekka Heinonen, pääjohtaja, Opetushallitus

Diablogit

  • Olen arvokas, olet arvokas – tämä on demokratian ydin

    Lapsen oikeuksien viikon tämän vuoden teemana on ”Jokainen lapsi on arvokas”. Mutta mitä tämä tarkoittaa demokratian näkökulmasta? Kansainvälinen demokratiapäivä pysäyttää pohtimaan, miten kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta rakentaa lasten ja nuorten demokratiataitoja jo varhain.
  • Nuorten uskoa tulevaisuuteen vahvistetaan ottamalla nuoret tosissaan

    Nuoret haluavat vaikuttaa tulevaisuuteen. Nepalissa tämä on näkynyt nuorten kasvaneena poliittisena aktiivisuutena, mutta myös Suomen ja Nepalin partiolaisten Scouts, Peace and Security -hankkeessa, jossa nuoret partiolaiset ovat järjestäneet 70 Erätauko-keskustelua eri puolilla maata. Miten varmistamme, että nuorten ääni kuuluu ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon?
  • Laavudialogit luovat tilaa tasavertaiselle kohtaamiselle

    Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämissä laavudialogieissa on huomattu, miten ympäristöllä ja yhteisellä tekemisellä voi olla vaikutusta siihen, miten ihmiset kohtaavat toisensa ja keskustelevat vaikeistakin aiheista. Tähän diablogiin on haastateltu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kehitysjohtajaa Janne Näkkäläjärveä.
Kaikki diablogit