”Olen saanut osallistua Erätaukoihin sekä keskustelijana että dialogien ohjaajana. Joka ikinen kerta oma oivallus ja lopputulema on ollut keskustelun jälkeen jotain muuta kuin olisin alussa kuvitellut. Se liittyy ihmisten kykyyn heittäytyä keskusteluun.

Ihmiset ovat mukana ilman rooleja ja aidompina itsenään, kun he voivat luottaa dialogin prosessiin ja saavat puhua omasta kokemuksestaan käsin.

Olin Diakonissalaitoksella töissä, kun lähdin mukaan Erätauon kehittäjäryhmään Sitraan neljä vuotta sitten. Olin ollut töiden kautta ja muutenkin paljon tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät tyypillisesti osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Näin sen selkeänä puutteena ja ajattelin, että Erätauko voisi olla yksi tapa korjata tilannetta. Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset myös lokeroidaan helposti ja heille tarjoillaan usein melko ahdas rooli. Joskus he alkavat itsekin omaksua heille tarjotun roolin. Niin käy, jos heille tarjotaan aina samaa narratiivia, jonka kautta heitä halutaan kuulla.

Kun ihminen kutsutaan mukaan keskusteluun vain työttömänä tai päihdekuntoutujana, se tuo esille hyvin kapean osan hänestä ihmisenä. Jokainen on niin paljon muutakin.

Kukaan ei oikeasti halua olla vain ulkopuolelta määritellyn viiteryhmän edustaja. Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, kokonaisena ihmisenä. Erätauossa on ideaalitilanteessa mahdollisuus osallistua keskusteluun monipuolisesti omana itsenään ja itse päättää mitä itsestään tuo esiin.

Se on ollut itselleni käänteentekevä juttu koko Erätauossa. Menetelmä mahdollistaa aiempaa monipuolisempaa kerrontaa.

Tämä on noussut esille myös nykyisessä työssäni Suomen Nuorisoseurat ry:n pääsihteerinä.

Nuorisoseurat tarjoavat eri puolilla Suomea kulttuurisia harrastuksia kaiken ikäisille ihmisille. Tarjolla on esimerkiksi tanssia, teatteria, sirkusta, liikuntaa ja lasten kerhoja.

Nyt koronan aikana on puhuttu paljon lasten ja nuorten pahoinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Se on tärkeää keskustelua, mutta moni toiminnassamme mukana nuori ei ole tunnistanut itseään näistä keskusteluista.

Lapsiin ja nuoriin liittyvässä yhteiskunnallisessa keskustelussa saatetaan esimerkiksi keskittyä lastensuojelun epäkohtiin hyvästä syystä. Samalla voidaan epähuomiossa sivuuttaa ne nuoret, joiden elämässä on kevyempiä epäkohtia, jotka nekin ansaitsevat tulla kuulluksi.

Me olemme nostaneet esille esimerkiksi sen merkitystä, että kaikkien lasten ja nuorten pitää päästä harrastamaan, ja on muitakin harrastuksia kuin liikunta. Usein yhteiskunnallisessa keskustelussa korostetaan liikuntaharrastusten merkitystä hyvinvoinnin lisääjinä, mutta myös kulttuuriharrastukset lisäävät hyvinvointia.

Eivätkä kaikki liikunnan harrastajat halua urheilla. On aika ulos sulkevaa, jos liikuntakeskustelu on vaan huippu-urheiluun tähtävää. Erätauossa keskustelu on parhaimmillaan sitä, että erilaiset näkökulmat tulevat esille tasa-arvoisesti.

Toive käydä yhteiskunnallista keskustelua harrastamisen mahdollisuuksista on lähtöisin nuorilta itseltään. He ovat miettineet, että usein kun puhutaan harrastuksesta puhutaan vain liikunnasta ja urheilusta ja kysyneet onko vähemmän arvokasta harrastaa teatteria, tanssia tai musiikkia?

Tulemme käymään tästä aiheesta Erätauko-keskusteluja toukokuun aikana. Toteutamme yhdessä Porin kaupungin kanssa Suomen suurimman nuorten taideharrastajien keskustelutapahtuman Nuori Kulttuuri Talksin, jossa nuoret itse ovat ohjaamassa nuorten ja päättäjien välisiä Erätaukoja.

Nuori Kulttuuri Talks kokoontuu ensimmäisen kerran keskustelemaan nuorten taideharrastuksista. Projektissa on mukana 16-25-vuotiaita nuoria eri puolilta Suomea, jotka itse harrastavat Nuorisoseuroissa. Nuorin keskustelun vetäjä on 16-vuotias.

Olemme tehneet jo demo-Erätaukoja. Nuorissa on resonoinut se, että keskusteluun on saanut liittyä oman kokemuksen kautta. Jokainen on keskustelijana arvokas ja tulee kuulluksi. Nuoret ovat puhuneet myös paljon kuuntelemisen merkityksestä.

Meitä valmensi eilen ammattifasilitaattori. Hänenkin kanssaan puhuimme paljon kuulemisen merkityksestä. Nuoret kokevat, että heille on yhä tarjolla aika vähän kuulemisen paikkoja päättäjien suhteen. Erätauko-menetelmä voi mahdollistaa tätä aiempaa paremmin.

Nuori Kulttuuri Talksin Erätauko-dialogeissa puhutaan pienryhmissä esimerkiksi siitä miksi nuorten kulttuuriharrastamiseen pitäisi satsata, miten kulttuurin harrastaminen lisää ihmisen luovuutta ja miten kulttuurin harrastaminen lisää mielen hyvinvointia?

Erätauko-dialogiryhmissä on mukana Suomen Nuorisoseurojen Nuorten Vaikuttajien lisäksi esimerkiksi Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen, kansanedustaja Bella Forsgren, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio ja Yeesin toiminnanjohtaja Sonja Raunio.

Nuoria mahtuu vielä keskusteluihin mukaan ja ilmoittautuminen on avoinna juuri nyt! Olisi arvokasta saada erilaisten nuorten ääniä kuuluviin eri puolilta Suomea, joten jos olet yhtään kiinnostunut, niin tule mukaan!

Toivon, että jatkossa on myös entistä enemmän nuorten itsensä järjestämiä ja vetämiä Erätaukoja. Minkälainen olisi nuorten näköinen Erätauko?”

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry

Teksti: Laura Rantanen

Diablogit

  • Erätauko-keskustelut Kansallismuseon uudistustyön tukena - keiden tarinat tulisi kertoa?

    Suomen Kansallismuseo uudistuu. Uudistumisprosessiin liittyen keväällä 2023 järjestettiin Erätauko-keskustelusarja, jonka tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kulttuureista, identiteeteistä ja historiasta eri näkökulmista. Tähän diablogiin on haastateltu Kansallismuseon yhteisömanageria Elisa Sarpoa sekä museolehtoria Hanna Korhosta.
  • Syötteellä käydään viikoittain Erätauko-keskusteluja

    Syötteen 300:n asukkaan kylässä asustaa noin kymmenen hengen porukka, joka käy viikoittain Erätauko-keskusteluja. Parhaillaan keskusteluja käydään jopa pari kolme kertaa viikossa. Erätauko on vakiintunut osaksi arkea, ja keskusteluja aletaan käymään nykyään myös spontaanisti ajankohtaisista aiheista.
  • Erätauko-keskustelua uudistuvista datatalouden pelisäännöistä

    Datatalouden pelisäännöt uudistuvat Euroopan unionissa. Uudet EU-säännöt tulevat vaikuttamaan niin yrityksiin kuin yksityishenkilöihin. Koska sääntely on monimutkaista, mutta samalla se tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yritysten arkeen, liiketoiminnan uudistamiseen ja toiminnan tehostamiseen, muutoksia kannattaa pureskella yhdessä näkemyksiä ja oivalluksia vaihtaen.
Kaikki diablogit