”Työskentelen Espoon kaupungilla asukasosallisuuden kehittämispäällikkönä. Tehtäviini kuuluu asukkaiden osallistumisen mahdollisuuksien ja osallisuustyökalujen kehittäminen, henkilöstön kouluttaminen osallisuus- ja vuorovaikutusasioissa sekä yhteistyö asukkaiden ja järjestöjen kanssa. Minuun voi olla kuka tahansa asukas, järjestö tai työntekijä suoraan yhteydessä. 

Espoossa olemme käyttäneet Erätaukoa monessa eri tilanteessa, mm. päätöksenteon tukena, projekteissa, asukastilaisuuksissa sekä organisaation omissa tapaamisissa. Dialogi on yksi osallisuuden edistämisessä käyttämämme menetelmä. Me myös koulutamme henkilökuntaa Erätauon käyttöön. 

Eräässä projektissa järjestimme toimintarajoitteisille asiakkaille työpajoja, joissa hyödynnettiin Erätaukoa. Työpajoissa oli mukana jopa noin 50 ihmistä kerralla, joten osallistujat jaettiin pienempiin ryhmiin.

Osallistujista osalla oli aistirajoituksia, kuten näkö- tai kuulovamma. Työpajoissa haluttiin lisätä ymmärrystä erityisryhmien toiveista ja tarpeista ja tuotoksia hyödynnettiin suoraan projektin valmistelussa. 

Projektin työpajojen osallistujat kertoivat kokemuksistaan palvelun käyttäjinä: mikä on toiminut ja mikä vielä vaatisi kehittämistä. Dialogin keinoin esiin nousivat yleisimmät kehittämisen kohteet ja toiveet. Kaikkien ääni saatiin kuuluviin, huolimatta osallistujien hyvinkin erilaisista tarpeista ja osallistumisen tavoista. 

Oli hienoa nähdä, miten hyvin Erätauko-keskustelu toimii myös keskusteluissa, joissa on mukana vaikeastikin toimintarajoitteisia osallistujia. Puheeseen liittyminen onnistui hyvin kaikilta. Olin itsekin vetämässä näitä keskusteluja ja etenkin pienryhmäkeskusteluissa nousi hienosti esiin sellaisia yhteisiä asioita, joita kaikki pitivät tärkeinä.

Koska osallistujilla oli erilaiset tavat osallistua ja kommunikoida, haasteitakin tietysti oli. Esimerkiksi näkövammaisten kanssa tuli huomioida puheenvuoron antamiseen ja ottamiseen erilaiset toimintatavat kuin muiden kanssa. Hyvä toimintatapa onkin aina ennen keskustelun aloitusta sopia kommunikaatiotavat keskustelulle. 

Työpajojen keskusteluissa suurella osalla osallistujista oli myös avustajia mukana, mikä vaikutti osaltaan käytännön järjestelyihin. Avustajakoiriakin makoili mukana. Kun keskustelu järjestetään kasvokkain, täytyy tietenkin varmistaa keskustelupaikan esteettömyys ja se, että kaikki tarvittavat apuvälineet mahtuvat mukaan. Myös siirtymisiin on silloin hyvä varata tavallista enemmän aikaa.

Erätaukoa tullaan jatkossakin käyttämään Espoossa eri yhteyksissä. Koulutamme Espoossa henkilökuntaa jatkuvasti Erätauko- dialogin käyttöön. Vuoden 2021 alussa perustimme myös oman Erätauko-fasilitaattoriverkoston Espoon työntekijöille. Verkostossa jaetaan kokemuksia, tietoa ja tukea. Erätauko on meillä yksi keino vahvistaa asukasosallisuuden kehittymistä. 

Espoo oli mukana myös viime vuoden Erätauko-viikossa, jossa järjestimme keskustelun yhdessä Erätauko-säätiön kanssa. 12 eri-ikäistä ja eri puolilla Espoota asuvaa espoolaista keskustelivat espoolaisuudesta. Keskustelussa syntyi hienoja oivalluksia espoolaisuuden ytimestä ja osallistujat kokivat ymmärryksensä erilaisista näkemyksistä lisääntyneen. 

Espoossa on kehitetty oma espoolainen osallisuusmalli, jossa Erätauko -dialogi on yhtenä menetelmänä osallisuuden edistämisessä ja tiessä osallisuuteen. Espoossa dialogeja siis käydään jatkossakin.”

Marion Ticklén, Espoon asukasosallisuuden kehittämispäällikkö

Teksti: Laura Rantanen

Diablogit

  • Erätauko-keskustelua lastensuojelun kokemusasiantuntijuudesta

    Vaikka kokemusasiantuntijuus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa lastensuojelussa, liittyy toimintaan monenlaisia kysymyksiä ja toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Viisiosainen Kokemusasiantuntijuutta pintaa syvemmältä -kesustelusarja pyrkii osaltaan vastaamaan keskeisiin kysymyksiin kuulemalla Erätauko-menetelmää hyödyntäen niin kokemusasiantuntijoita itseään kuin muitakin alalla työskenteleviä ammattilaisia.
  • Meidän Espoo 20X0 - Erätauko-keskustelua tulevaisuuden Espoosta

    Espoossa keskusteltiin Erätauko-dialogia hyödyntäen siitä, miltä tulevaisuuden Espoon tulisi näyttää. Dialogin avulla pyrittiin kuulemaan erilaisia näkemyksiä ja lisäämään yhteistä ymmärrystä kaupungin ja sen eri asuinalueiden tulevaisuudesta. On tärkeää, että keskustelu kaupunkisuunnittelun teemoista on laajaa, ja siihen pääsevät osallistumaan myös asukkaat itse. Tähän kirjoitukseen on haastateltu Espoon kaupungin palvelupäällikköä Heli-Maija Nevalaa sekä Omnian asiakkuus- ja myyntipäällikköä Tuula Alankoa.
Kaikki diablogit