Erätauko-säätiössä olemme viimeisten neljän vuoden ajan tehneet yhteistyötä koulutus- ja kasvatussektorin toimijoiden kanssa. Olemme käyttäneet, usein yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, Erätaukoa kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa, kodin ja koulun yhteistyön tukemisessa sekä nuoria kokoavan toiminnan ja harrastusten tukena. Olemme koonneet sivuillemme materiaalipaketin nuorten kanssa erätaukoilua varten. Erilaisiin Erätauko-keskusteluihin on kutsuttu ja osallistunut lukuisia nuoria. Nuoret ovat myös itse ohjanneet erilaisia Erätauko-keskusteluja. Aivan säätiön alkuaikoina olimme myös mukana toteuttamassa Yksittäistapaus-hanketta.
Näiden kokemusten pohjalta olemme huomanneet, että Erätauko-toimintamalli tarvitsee kehittämistä, jotta se olisi mahdollisimman toimiva myös lasten ja nuorten kanssa. Viime vuosien aikana olemme esimerkiksi muokanneet pelisääntöjä, Erätauko-keskustelun kaavaa, työkaluja sekä koulutussisältöjä, kun olemme toimineet lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Tähän työhön tulemme keskittymään syksyllä 2023 sekä alkuvuodesta 2024.
Tiistaina 16.5. järjestimme webinaarin Erätauko-menetelmästä lasten ja nuorten kanssa. Webinaarin tarkoituksena oli kuulla, mihin kaikkeen ja miten menetelmää on hyödynnetty lasten ja nuorten parissa. Kutsuimme aiheesta kiinnostuneet kuulemaan esimerkkejä sekä jakamaan omia kokemuksiaan aiheesta. Tähän uutiseen on koottu tiivistetysti webinaarin anti.
Tekoja ja mahdollisuuksia -kartoitus
Kevään 2023 aikana kartoitimme, miten muut toimijat ovat hyödyntäneet Erätauko-menetelmää lasten ja nuorten kanssa ja mitä tästä on opittu. Tämän uutisen loppuun on kerätty lista toimijoista, joiden tiedämme käyttäneen Erätaukoa lasten ja nuorten kanssa. Tällä hetkellä listasta löytyy yli 50 toimijaa. Mukana on järjestöjä, yhdistyksiä, perus- ja toisen asteen opetuksen järjestäjiä, korkeakouluja, media-alan toimijoita sekä julkishallintoa. Hurraa! Jos organisaatiosi puuttuu listasta tai tiedät jonkun, jonka tulisi olla sen jatkeena, olethan meihin yhteydessä.
Keräsimme nettisivuillemme Erätauko nuorten kanssa -materiaalipankin, jonka tarkoituksena on toimia innostajana ja inspiraationa Erätauko-keskusteluihin nuorten kanssa.
Mitä tavoitteita Erätauko-menetelmän käyttämisessä nuorten kanssa on ollut? Erätaukoa on hyödynnetty osana perustehtävää, strategiaa ja toimintaa. Sen avulla on pyritty herättämään keskustelua keskustelukulttuurista, käyty rakentavaa keskustelua vaikeista aiheista sekä opeteltu ja kehitetty vuorovaikutus- ja keskustelutaitoja. Erätauko-menetelmän avulla on pyritty vahvistamaan osallisuutta, syventämään ymmärrystä, tasavertaistamaan ja moninaistamaan keskustelua sekä vahvistamaan luottamusta ja demokratiaa. Lisäksi Erätaukoa on hyödynnetty toimintatapojen uudistamisessa, otettu lapset ja nuoret osaksi päästöksentekoprosessia sekä tehty vaikuttamistyötä.
Yksi parhaista asioita oli tunne siitä, että omilla ajatuksilla on arvoa ja niitä kuullaan.”
Opetushallituksen DIOK-pilottikoulut
Kuulimme Opetushallituksen koordinoimasta Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihankkeesta. DIOK-koulupilotteina toimi 9 eri peruskoulua aina Helsingistä Kemiin. Hankkeessa kehitettiin eteenpäin joko hyviksi havaittuja malleja tai luotiin kokonaan uusia toimintatapoja, jotka sitten voitaisiin jättää osaksi koulujen vakiintunutta toimintaa.
Hankkeen painopisteenä olivat:
- Yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentaminen lukioissa ja koulussa
- Demokratiataidot ja omaan lähiympäristöön vaikuttaminen
- Ihmisoikeudet opetuksessa ja toimintakulttuurissa
Pilottihankkeessa mukana olleiden koulutuksen järjestäjien testaamat käytännöt ja mallit ovat nyt saatavilla kaikille kouluille. Kaiken kaikkiaan hankkeen aikana tultiin kehittäneeksi 27 eri mallia. Pääset tutustumaan malleihin Tuumasta toimeen -sivustolla.
Hankkeesta kootussa julkaisussa kerrotaan kaikista yhdeksästä eri pilottikoulusta ja jaetaan hyviä toimintatapoja osallistumisen toteuttamiseen peruskouluissa. Julkaisusta löytyy myös Erätauko-säätiön Laura Arikan kirjoitus otsikolla Nuorten dialogitaidoista osallisuutta, demokratiaa ja yhteiskunnallista resilienssiä.
Lahden Skididialogit
Jos edes kerran opettaja kuuntelisi, mitä me siellä tunnilla oikein supistaan, niin ehkä se supina sitten lakkaisi”, totesi eräs Skididialogiin osallistunut oppilas.
Lahdessa sekä Erätauko-menetelmä että Skididialogit ovat osa rakenteita. Skididialogit on muokattu Erätaukoa hyödyntäen lapsille ja nuorille sopivaksi. Skididialogien avulla luodaan yhdenvertainen mahdollisuus myös lapsille ja nuorille osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Skididialogit syntyivät tarpeeseen saada niin hiljaiset kuin kovaäänisetkin mukaan keskusteluun.
Skididialogissa on aina mukana aikuisia. Ajatuksena on, että tasavertaisina keskustelijoina lapset ja aikuiset voivat syventyä samaan dialogiin, jossa lapsi kuulee aikuista ja aikuinen lasta. Tarkoituksena on, että aikuiset voivat samalla opettaa dialogitaitoja kokemattomammille.
Skididialogit antavat aikaa aidon dialogin ympärille, lisäävät ymmärrystä ja hyvinvointia, vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta, kehittävät tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä luovat yhdenvertaisen tavan osallistua ja vaikuttaa.
Skididialogia hyödynnetään kaupungin kehittämisessä, kun halutaan ymmärtää lasten ja nuorten kokemuksia käsiteltävästä aiheesta.
Lue lisää Skididialogeista diablogistamme sekä Lahden kaupungin sivuilta.
Suomen Nuorisoseurat ja dialogia nuorilta nuorille
Suomen Nuorisoseurojen toiminnassa olennaista on ajatus siitä, että osallisuuden on oltava rakenteissa ja osa kaikkea tekemistä. Suomen Nuorisoseurat käyvät näkyvää yhteiskunnallista keskustelua, jossa myös Erätauko-menetelmä on mukana. Se, että nuoret tekevät itse, on toiminnan ytimessä.
Suomen Nuorisoseurat kouluttaa 16-25 -vuotiaita nuoria Erätauko-menetelmään, ja nuoret ohjaavat itse Erätauko-keskusteluja. Koulutusta nuorten ohjaamistitaitojen lisäämiseksi on tehty pitkäjänteisesti. On tärkeää, että nuoret pääsevät itse vaikuttamaan, jottei heille synny tunnetta siitä, että heidän ohitseen puhutaan.
Nuoret ovat itse saaneet päättää keskusteltavat aiheet. Erätauko-keskustelua on käyty monien muiden aiheiden lisäksi niin rahasta, mielenterveydestä kuin kulttuurin harrastamisen mahdollisuuksista pienillä paikkakunnilla. Se, että on itse saanut toimia keskustelun ohjaajana, on ollut monelle käänteentekevä kokemus. Monet ovat olleet myös innoissaan koulutuksista. Jos jännittää, voi dialogien ohjaamista tehdä alkuun myös parin kanssa.
Lue lisää Suomen Nuorisoseuroista, Erätauko-menetelmästä ja Nuori Kulttuuri Talksista diablogistamme.
Mitä muuta?
Myös esimerkiksi Ilmastonmuutos lukiohin! ja Ilmastolukiot -hankkeissa on hyödynnetty Erätauko-menetelmää ilmastonmuutoksesta keskustelemiseksi kouluissa. Lue lisää diablogistamme.
Haluaisitko päästä mukaan kehittämään Erätaukoa nuorten kanssa?
Kokoamme yhteen Erätauko nuorten kanssa -kehittäjäryhmän, jonka kanssa tapaamme kaksi kertaa syksyllä 2023 ja kaksi kertaa keväällä 2024. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 15.6.2023 tämän lomakkeen kautta.
Lista toimijoista, jotka ovat järjestäneet Erätauko-keskusteluja lasten ja nuorten kanssa:
A-lehdet, Allianssi, Aseman lapset, Demo Finland, Drogfri Ungdom r.f., Espoon kaupunki, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Euroopan parlamentin Suomen toimisto, Erätauko-säätiö, HAMK, Helsingin kaupunki, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Hyvin sanottu -hanke, Hämeenlinnan kaupunki, Hyvinvointi virtaa -viikko, Iittalan yhtenäiskoulu, JAMK, Keuda, KVS-säätiö, Lahden kaupunki, Lasten ja nuorten keskus ry, Lastensuojelun keskusliitto, Malmin seurakunta, Metropolia, Naantalin lukio, NAVI-ryhmä, Nilakan seurakunta, Opetushallitus, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Otaniemen lukio, Oulun ilmastolukiot, Oulun kaupunki, Pakolaisnuorten tuki ry, Pesäpuu ry, Plan International Suomi ry, Projektet Dags att prata, Puolimatkan koulu, ReGeneration 2030, Saku ry, Suomen nuorisoseurat, Suomen Partiolaiset, Suopellon koulu, Tulevaisuuskoulu, Turun Normaalikoulu, Tuusulan kunta, Vanhempainliitto, Vantaan kaupunki, VNK:n 50 dialogia Suomen tulevaisuudesta,YK-nuoret, Yksittäistapaus, #Sovinto
