Ilmastonmuutos on muutakin kuin kasvihuoneilmiön voimistumista, joten sitä tulisi käsitellä myös luonnontieteiden ulkopuolella

Ilmastonmuutos lukioihin! -hanke lähti liikkeelle siitä ajatuksesta, että “olemme sellaisessa jamassa, että on korkea aika toimia ilmaston hyväksi”. Hankkeen sanoman mukaan on kasvattajien ja opettajien tehtävänä ottaa asia vakavasti, ja nostaa se sen vaatimaan mittakaavaan. Ilmastonmuutosta käsitellään yleensä vain luonnontieteiden kautta, mutta sen lisäksi ongelmaa tulisi katsoa huomattavasti laajemmin, esimerkiksi historian ja psykologian näkökulmista. Ilmastonmuutos tulisi saada sisällytettyä eri oppiaineisiin mukaan.

Monella opiskelijalla on sellainen olo, että aloitetaan aina siitä samasta, että mikä on kasvihuoneilmiö ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen. Asiaa tulisi katsoa myös muista näkökulmista”, Paula Ratava

Hankkeen aikana kierrettiin läpi kaikki Pohjois-Pohjanmaan lukiot ja rekrytoitiin mukaan niin opettajia kuin opiskelijoita. Opiskelijoita tavoitettiin noin 4000, opettajia noin 400. Näin saatiin muodostettua verkosto, jonka kautta opiskelijat pääsivät osallistumaan esimerkiksi ilmastopaneeleihin, yhteisiin tapaamisiin sekä laatimaan omalle koululle ilmastoprojektia. Opettajille järjestettiin täydennyskoulutusta. Lisäksi suunniteltiin ilmastoteemaisia verkkokursseja.

Ilmastonmuutos lukioihin! -hankkeen jalanjäljissä jatkaa nyt Ilmastolukiot-hanke, jossa lukioverkosto on tiivistetty kuuteen pilottikouluun. Uuden hankkeen aikana on luotu muun muassa Koulun korjausopas, joka sisältää erilaisia osallistavia ja soveltavia tehtäviä sekä hiililaskurin, jonka avulla koulut pystyvät luomaan toiminnastaan tilannekuvan. Tämän pohjalta koulut suunnittelevat oman Tiekartan kohti hiilineutraaliutta.

Keskustelu- ja tunnetaidot ovat olleet olennainen osa kumpaakin hanketta. Ilmastonmuutosta ei saada selätettyä, ellei siitä osata keskustella. Näin Erätauko-dialogit ovat vakiinnuttaneet paikkansa hankkeen toimintamallina. Ensimmäisen hankkeen aikana järjestettiin koulutettujen Erätauko-fasilitaattoreiden ohjaama Erätauko-kiertue. Lisäksi Erätauko-keskusteluja järjestetään kouluvierailujen yhteydessä. Myös Koulun korjausoppaassa yhtenä tehtävänä on Erätauko-keskustelun järjestäminen omalle koululle.

Tähän juttuun on haastateltu hanketyöryhmän Jussi Tombergia sekä Paula Ratavaa. Kirjoitus keskittyy ensin keskustelukulttuuriin ilmastonmuutoksen ympärillä sekä siihen, miten siitä puhutaan kouluissa ja miten siitä hankkeen mukaan tulisi opettaa. Tämän jälkeen avataan Erätauon roolia hankkeessa sekä sen tuomaa antia.

Ilmastonmuutos opetuksessa

Se, mikä hankkeen alussa oli yllättänyt, oli hankkeen ja ilmastonmuutosteeman saama vastaanotto: sitä ei ollutkaan niin helppo viedä koulumaailmaan. Saatiin huomata, että ylioppilaskirjoituksiin keskittyminen on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, eikä ilmastonmuutoksesta opettamiselle aina tunnu löytyvän aikaa ja paikkaa. Ilmastonmuutoksesta puhuminen tuntuu jäävän edelleen “sankariopettajien” harteille. Kouluja on kuitenkin lähtenyt mukaan hankkeeseen myös omaehtoisesti. Tämä viestii aiheen tärkeydestä, ja kannustaa jatkamaan hankkeen parissa.

Se mikä on kiva, on se, että nyt matkan varrella on liittynyt mukaan lisää lukioita. Meitä on nyt sellaset reilu parikymmentä, jotka haluaa toimia tän asian puolesta, ja jotka on ottanut sen omakseen. Lukiot on omaehtoisesti alkanut tekemään Koulun korjausoppaan tehtäviä ja luoneet itselleen Tiekarttoja. Hanke on alkanut elämään omaa elämäänsä, mikä on sen ideaalitilanne”, Jussi Tomberg

Ilmastonmuutos on teema, jonka ympärillä on mielipiteitä niin suuntaan kuin toiseen. Toisille se on todellinen pelko ja ahdistuksen aihe, kun taas jonkun muun elämään se ei tunnu vaikuttavan juurikaan. Osa on tehnyt isoja arvovalintoja ja esimerkiksi syö vegaanisesti tai kieltäytyy lentämästä, kun taas toisia aihe ei kiinnosta. Ilmastonmuutoksesta tulisi tästä huolimatta pystyä käymään kaikki mukaan ottavaa dialogia.

Ei varmasti olla asiasta samaa mieltä, mutta olisi kuitenkin tärkeää, että saisimme keskustelua aikaan asian tiimoilta, ja tulisimme kuulluiksi. Siksi olemme valinneet tämän Erätauko-menetelmän. Ja siitä me ollaan saatu ihan hyviä tuloksia”, Jussi Tomberg

Ilmastonmuutoksesta ja kestävästä elämäntavasta opettaminen kuuluvat uuteen opetussuunnitelmaan ja näkyvät sen mukaan myös eri oppiaineiden opetuksessa. Tästä huolimatta aiheesta opettaminen jää edelleen opettajan oman kiinnostuksen varaan. Toisaalta opettaminen riippuu usein myös koulun rehtorista: “Jos asioille annetaan aikaa, myös opettajat uskaltavat ottaa aikaa ja käydä asioita läpi.”

Hankkeessa olennaiseksi nousee erilaisten ajatusten ja näkemysten kuuleminen ja näkyväksi tekeminen. “On opetussuunnitelma, jota pitkin edetään, mutta sitten on myös jokaisen kotoa tuleva piilo-opetussuunnitelma sekä kavereiden ja sosiaalisen median vaikutus.” Nämä olisi tärkeä saada näkyväksi. 

Perheillä saattaa olla esimerkiksi pitkät perinteet ajatella asiasta tietyllä tavalla. Keskustelemalla ja kuulemalla ajatukset tulevat näkyväksi, ja joistakin luutuneista käsityksistä voidaan tarpeen tullen päästää irti. Johdolta olisi tärkeää saada tukea, sillä muuten aiheen käsitteleminen voi tuntua opettajista turhan haastavalta. Koulun korjausopas on yritetty muodostaa helpoista tehtävistä, joita voisi mahdollisimman vaivattomasti sujauttaa mukaan opetukseen.

Jussi Tombergin mukaan lukiot ovat vierailujen aikana olleet “liikuttavan yksimielisiä” aiheen tärkeydestä, mutta arki on tästä huolimatta johtanut aiheen käsittelyn toisarvoisuuteen. Lukiokoulutus tähtää ylioppilaskirjoituksiin, ja opettajilla on kädet täynnä töitä näiden kanssa – jos aihe ei suoraan edistä kirjoituksia, saatetaan sen käsitteleminen jättää vähemmälle. Olisi kuitenkin tärkeää sisäistää aiheen tärkeys ja se, ettei sen käsittelemisen tarvitse olla kovinkaan aikaa vievää. 

Olisi jo päästävä yli roskien keräämisestä ja jääkarhujen pelastamisesta sekä hypättävä seuraavalle askelmalle

Puhutaanko ilmastonmuutoksesta tarpeeksi? Puhutaanko siitä liikaa? Vai puhutaanko siitä vain liian tylsällä tavalla? Hankkeen aikana on kohdattu voimattomia nuoria, jotka kuulevat ilmastonmuutoksesta joka tuutista ja tuntevat itsensä kykenemättömiksi sen edessä, ja toisaalta seiskaluokkalaisia, jotka eivät oikeastaan tienneet, mistä koko ilmastonmuutoksessa on kyse. 

Kestävyysteema näyttäytyy usein tylsänä. Miten siis saada nuoret aktivoitua mukaan toimintaan? Haastateltujen mukaan meidän tulisi jo päästä eteenpäin kierrättämisestä, roskien keräämisestä ja jääkarhujen pelastamisesta. Olisi päästävä seuraavalle askelmalle, ja ajateltava boksin ulkopuolelta. Jussi Tombergin mukaan opiskelijat kertovat usein sen, mitä uskovat opettajan haluavan kuulla. Tämä vie tilaa luovalta ja innovatiiviselta ajattelulta.

Nuoret ovat monesti aika konservatiisia ajatusmaailmassaan. Jos ajatellaan, että pitäisi tehdä jokin asia uudella tavalla, niin keksitään vain, että tarvitaan lisää roskiksia tai pidetään roskienkeruukampanja. Sinänsä ihan tärkeitä asioita, mutta kuitenkin tappavan tylsiä ajatuksia. Abien tekemät abivideot ovat kuitenkin usein hemmetin hienoja, oivaltavia ja innovatiivisia. Koulukontekstiin ei jotenkin sovi tämä samanlainen innovointi ja boksista ulostuleminen. Perinteet istuvat siellä tosi vahvasti”, Jussi Tomberg

Usein ihmiset odottavat, että asiat tapahtuvat kertarysäyksellä, mutta ilmastonmuutoksessa tarvitaan kärsivällisyyttä. Pitäisi myös tuoda enemmän esille toivoa. Puhe ei saisi lähteä syyllistämisestä. Opetukseen tarvitaan lisäksi enemmän konkretiaa mukaan. Nuorten olisi tärkeä kuulla konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä on jo tehty ja missä asioissa on edistytty, jotta aihe ei tuntuisi niin kovin lamauttavalta. Taakkaa ei myöskään saisi jättää yksilön harteille.

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa yhteisön taso on tärkeä. On tärkeää, ettei vain yritetä pelastaa jääkarhuja ja tuijoteta niin tarkkaan sitä, miten me nyt siellä kotona kierrätetään, vaan tehdään koulussa tai muussa yhteisössä tekoja. Se on vaikuttavampaa, eikä niin raskasta yksilölle”, Paula Ratava

Erätauko tuo eri tavoin ajattelevat samaan piiriin, samalle viivalle 

Ilmastonmuutoksesta keskusteleminen ja sen upottaminen opetukseen tuntuu edelleen haastavalta, vaikkakin hankkeelle on kysyntää ja siihen on hypätty omatoimisesti mukaan myös Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolella. Erätauko-menetelmä on ollut yksi hyvä keino siihen, että ilmastonmuutosta on voitu lähteä yhdessä käsittelemään. Haastateltujen mukaan Erätauko-keskustelussa sinänsä ei ole mitään uutta ja ihmeellistä, mutta keskustelun pitäytyminen kokemuksellisuudessa on sen ehdoton vahvuus. 

Erätauko-keskustelut ovat olleet poikkeuksetta hyviä kokemuksia. Keskustelijat ovat olleet samalla viivalla, keskustelu on ollut tasavertaista ja osallistujat ovat tulleet kuulluiksi. On tärkeä saada erilaisia ihmisiä samaan rinkiin keskustelemaan, ja tämän on koettu hankkeen aikana onnistuneen. Piirissä ovat istuneet yhdessä niin opiskelijat kuin opettajat, tasavertaisina osallistujina. Paula Ratava kuitenkin muistuttaa, että ajatuksia tulisi pystyä jakamaan vapaamuotoisemmin myös arjessa, ei ainoastaan Erätauko-piirissä. 

Haastateltavat kokivat Erätauko-keskustelujen mahdollistavan sen, että myös he, jotka ovat yleensä hiljaisempia, pääsevät mukaan keskusteluun. Puheliaimmat taas oppivat odottamaan vuoroaan. Hankkeessa keskeistä onkin keskustelutaitojen kehittäminen, ja Erätauko on onnistunut vastaamaan myös tähän tarpeeseen.

Suurin anti on ollut ehkä se kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Kuka tahansa oletkaan piirissä, niin sinun mielipiteellä on yhtä suuri arvo ja merkitys. Toivottavasti sen on myös pystynyt välittämään kaikille osallistujille”, Paula Ratava

Hankkeessa on onnistuttu kuulemaan aiheesta eri tavalla ajattelevia ihmisiä, mutta vielä toivottaisiin enemmän mukaan niitä, joita aihe ei kiinnosta. Olisi tärkeää, että hekin pääsisivät sanoittamaan, mitä aiheesta ajattelevat – Miksi aihe ei kiinnosta? Koulujen olisi hyvä sitoutua siihen, että keskusteluihin osallistuisivat kaikki nuoret, eivätkä vain he, joita aihe jo valmiiksi kiinnostaa.

Olisi tärkeää, että intoa ja motivaatiota saataisiin herätettyä myös niiden kohdalla, joita aihe ei välttämättä ensi alkuun tunnu kiinnostavan. Olisi lisäksi huolehdittava, etteivät aiheesta intohimoisesti oppineet varastaisi liikaa tilaa. Keskustelussa on tärkeää puhua samaa ja ymmärrettävää arkikieltä. Olisi herätettävä toimimisen kipinä ja ymmärrys siitä, että omalla tekemisellä voi olla suurikin arvo, ja omalla tiedolla ja taidolla käyttöä.

Monet mopoilevat nuoret ovat oikeastaan kiertotalouden asiantuntijiota. He saavat moponsa pidettyä jeesusteipillä ja rautalangalla liikkuvana maailman tappiin asti. Pitäisi jotenkin saada keskusteluttaa ja rohkaistua heitä. Se, mitä he tekevät, on hyvä juttu maapallon ja ekosysteemin kannalta. Miten saisi valjastettua tämän porukan tähän hyvän tekemiseen?” Jussi Tomberg 

Erätauon avulla teemaa saadaan pohdittua yhdessä. Jussi Tomberg kuitenkin pohtii, miten olisi mahdollista kääntää keskustelut aktiiviseksi ja innovatiiviseksi toiminnaksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hankkeeseen voisi esimerkiksi sisällyttää jonkinlaisen Erätauko-keskustelujen jälkeisen askeleen, joka olisi Erätaukoa ratkaisukeskeisempi. 

Erätauko on kuitenkin motivoinnin, kiinnostuksen herättelyn sekä erilaisten näkökulmien kuulemisen kannalta tärkeässä roolissa. Lisäksi keskustelemista esimerkiksi omasta luontosuhteesta kaivataan lisää. Tätä olisi tärkeä reflektoida, onhan kestävyyden kivijalkana kuitenkin luonnon monimuotoisuuden arvostaminen. Tästä toiminta voi sitten alkaa. 

Haastateltavat näkevät Erätauon istuvan koulumaailmaan täydellisesti. Sen avulla voi käsitellä lähes mitä tahansa aiheita. Erätauko olisikin heidän mukaansa hyvä saada leviämään aina kaupungin johdosta alaspäin. Lisäksi opettajia olisi tärkeä kouluttaa säännöllisesti keskustelutaidoista. Koulun tarkoituksena on kasvattaa nuorista tulevaisuuden osaajia, ja tässä keskustelutaidot ovat ratkaisevassa roolissa. Paula Ratava muistuttaa, miten jo nuorena tulisi oppia, että omalla äänellä on merkitystä ja että myös itse pystyy vaikuttamaan asioihin. 

 

Eveliina Alho

Harjoittelija

Erätauko-säätiö

#erätauko # erätauko-säätiö #dialogpaus #timeout #diablogi #ilmastonmuutos #ilmastolukiot #lukiot

Diablogit

  • Erätauko-keskustelut Kansallismuseon uudistustyön tukena - keiden tarinat tulisi kertoa?

    Suomen Kansallismuseo uudistuu. Uudistumisprosessiin liittyen keväällä 2023 järjestettiin Erätauko-keskustelusarja, jonka tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kulttuureista, identiteeteistä ja historiasta eri näkökulmista. Tähän diablogiin on haastateltu Kansallismuseon yhteisömanageria Elisa Sarpoa sekä museolehtoria Hanna Korhosta.
  • Syötteellä käydään viikoittain Erätauko-keskusteluja

    Syötteen 300:n asukkaan kylässä asustaa noin kymmenen hengen porukka, joka käy viikoittain Erätauko-keskusteluja. Parhaillaan keskusteluja käydään jopa pari kolme kertaa viikossa. Erätauko on vakiintunut osaksi arkea, ja keskusteluja aletaan käymään nykyään myös spontaanisti ajankohtaisista aiheista.
  • Erätauko-keskustelua uudistuvista datatalouden pelisäännöistä

    Datatalouden pelisäännöt uudistuvat Euroopan unionissa. Uudet EU-säännöt tulevat vaikuttamaan niin yrityksiin kuin yksityishenkilöihin. Koska sääntely on monimutkaista, mutta samalla se tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yritysten arkeen, liiketoiminnan uudistamiseen ja toiminnan tehostamiseen, muutoksia kannattaa pureskella yhdessä näkemyksiä ja oivalluksia vaihtaen.
Kaikki diablogit