Kansalliset dialogit ovat keskustelujen sarja, joita kuka tahansa voi lähteä järjestämään ja joihin osallistuminen on kaikille avointa. Dialogit järjestetään Erätauko-menetelmän avulla.
Keskustelujen tarkoituksena on tuottaa kokemustietoa suomalaisen yhteiskunnan muutoksista. Kansalliset dialogit täydentävät erilaisten kyselyjen ja tutkimusten tarjoamaa tietoa. Keskustelujen kautta kerättyä tietoa hyödynnetään niin julkisen hallinnon päättäjien kuin kehittäjien tekemän työn tukena.
Kansallisia dialogeja järjestettiin kevään 2024 aikana ympäri Suomen yhteensä 75 kappaletta. Osallistujia keskusteluissa oli 850 henkilöä erilaisista sosiaalisista ryhmistä, kulttuurisista taustoista ja ammateista. Keskustelijoiden ikähaarukka oli laaja; osallistujia oli aina viidestä ikävuodesta yhdeksäänkymmeneen asti.
Yhteenvedossa ovat mukana myös Erätauko-säätiön ja valtioneuvoston kanslian keväällä käytyjen Tulevaisuusdialogien kirjaukset. Keväällä eri puolilla Suomea käytiin 35 dialogia Suomen tulevaisuudesta erilaisten kohderyhmien kanssa. Keskusteluihin osallistui yhteensä 280 henkilöä. Kirjauksista poimittiin Kansallisten dialogien yhteenvetoon turvallisuuteen ja luottamukseen liittyvää sisältöä.
Kansallisia dialogeja on järjestetty aina keväästä 2023 asti. Uusi aihe valitaan puolen vuoden välein. Kevään 2024 keskustelukierros oli kolmas laatuaan. Pääset lukemaan lisää keskustelusarjoista Kansallisten dialogien nettisivuilta.
Kansalaisten kokema turvattomuus ja epävarmuus lisääntyneet
Kansallisten dialogien yhteenvedosta käy ilmi, että kansalaisten kokema turvattomuus ja epävarmuus ovat lisääntyneet. Vaikka dialogeissa nousi esiin kasvanut turvattomuuden kokemus, nostettiin esille myös keinoja vahvistaa turvaa ja luottamusta.
Keskustelujen perusteella kansalaisten turvallisuuden ja luottamuksen kokemuksiin vaikuttavat eniten arjen olosuhteet, kokemus palveluiden saatavuudesta ja toimivuudesta sekä yhteiskunnan ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus.
Tärkeimmät johtopäätökset kevään 2024 dialogeista:
- Kansalaisten kokema turvattomuus on lisääntynyt. Tämä näkyy erityisesti heikompana luottamuksena yhteiskunnan turvaverkkoihin ja oman elämän ennakoitavuuteen. Lähipiirin tuki on yhä tärkeämpää, mutta sen puute asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan.
- Turvattomuus ja sen synnyttämä epävarmuus vaikuttavat samanaikaisesti monilla eri elämänalueilla. Esimerkiksi toimeentulon ja työllisyyden, palvelujen saatavuuden sekä fyysisen ja digitaalisen ympäristön ongelmat voivat kasautuessaan vaikuttaa merkittävästi ihmisten kokemaan epävarmuuteen.
- Luottamusta voidaan vahvistaa monella tavalla, kuten tukemalla toisia pärjäämään arjessa, vahvistamalla yhteisöllisyyttä ja nostamalla esiin myönteisiä kuvia tulevaisuudesta. Päättäjien ja hallinnon tulisi huomioida kansalaisten kokemukset ja arjen olosuhteet päätöksenteossa nykyistä paremmin.
Pääset lukemaan koko yhteenvetoraportin tästä.
