Ensimmäinen kosketuksemme Erätaukoon syntyi syksyllä 2019, jolloin meille oli valittu aiheeksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön työhyvinvointipäivään dialogisen keskustelukulttuurin kehittäminen.

Koulutus oli mielenkiintoinen ja vahvisti aihealueeseen jo aiemmin herännyttä kiinnostustamme. Olemme molemmat johtamisen alueella tutkineet johtajuutta ja siinä erityisesti vuorovaikutuksen roolia sekä eettisyyden merkitystä.

Kahden opintojakson kokemukset kaikilla n. 90 opiskelijalla olivat myönteiset. Parhaimmillaan Erätauko-keskustelun kokemus oli mennyt yli odotusten. Erään opiskelijan palaute tuntui erityisen mukavalta. Hän totesi keskustelun olevan jatkossa hänen tärkein päivittäinen työkalunsa.

Halusimme tarjota Master-opiskelijoillemme koulutuksen Erätauko-keskustelusta. Kaikki oli jo sovittu alkuvuodesta 2020, mutta kukaan ei silloin vielä tiennyt mikä meitä odotti nurkan takana. Se oli korona, joka pakotti peruuttamaan jo suunnitellun ja luvatun koulutuksen.

Pohdimme koulutuksen siirtämistä verkkoon, mutta se ei isolle ryhmälle olisi ollut mahdollista toteuttaa helposti ja laadukkaasti. Koulutuksessa käytännön harjoittelu on avainasemassa. Toki myös kasvokkain toteutettuna ohjaajan läsnä ollessa menetelmän opettelu on luontevinta.

Erätauko-keskustelu osaksi vuorovaikutusosaamisen kehittämistä

Keväällä 2020 päivitimme Uudistuvan johtajuuden opintojaksoa, jossa sisältönä on vuorovaikutustaitojen oppiminen erityisesti esimiehen ja johdettavan välillä. Siinä vaiheessa ymmärsimme, että voisimme hyödyntää Erätauon materiaalia verkkokurssillamme ja rakentaa opiskelijoille tehtävän, jossa he opiskelisivat aihetta teoriassa ja soveltaisivat valitsemaansa työkalua käytännössä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ollut jo kahden vuoden ajan Master-tutkinto verkossa, joten valmis materiaali soveltui hyvin opintojaksolle. Ratkaisu opiskelijoiden ohjaamiseksi Erätauon oppeihin oli löytynyt.

Uudistuvan johtajuuden opintojakson tarkoituksena oli oppia rakentavaa keskustelua ja vuorovaikutustaitoja opiskelijan valitsemassa organisaatiossa. Tavoitteena oli ymmärtää dialogin merkitys esimiehen työkaluna.

Olemme huomanneet viime aikoina johtajuuden vahvan muutoksen tuulen puhaltavan ja ravistelevan vanhoja käytänteitä. Kuten eräs opiskelijamme totesi: ”Tämä keskustelutapa tukee nykyistä uutta johtajuutta.

Ensiksi tehtävässä tutustuttiin itsenäisesti Erätauko-mallin työkaluihin ja kuunneltiin luentovideot, jotka käsittelivät vuorovaikutusta. Tämän jälkeen kokeiltiin käytännössä työkalujen avulla Erätauko-keskustelua.

Lopuksi kirjoitettiin pohdiskeleva raportti, jossa määriteltiin dialogi johtamisen työkaluna ja kuvattiin käytännön kokeilu sekä arvioitiin työkalun merkitystä ja omaa oppimista.

Opiskelijat saivat tehdä oman valinnan lukuisista työkaluista ja määrittää itse millaisessa keskustelutilanteessa he niitä käyttivät.

Erilaisia opiskelijoita, organisaatioita ja keskustelun aiheita

Master-opiskelijamme edustavat kahta ylempää tutkintoa, jotka ovat organisaation ja talouden johtaminen (YAMK-tradenomi) sekä matkailu- ja palveluliiketoiminnan johtaminen (YAMK-restonomi.) He työskentelevät yrityksissä mm. pankki-, kauppa-, IT- ja matkailu- ja ravitsemisalalla, julkisissa organisaatioissa ja valtion hallinnossa johto-, asiantuntija- tai toimihenkilötehtävissä.

Onnistumisen edellytyksenä korostettiin suunnitelmallisuuden merkitystä. Se on perusta, jolle tuloksellinen keskustelu rakentuu. Opiskelijat olivat vieneet oppejaan eteenpäin omissa verkostoissaan ja totesivat haluavansa jatkaa Erätauko-työkalujen laajempaa hyödyntämistä omassa työssään.

Opiskelijat toteuttivat omia keskusteluitaan pääosin omissa työorganisaatioissaan verkossa Suomessa, mutta myös globaalissa virtuaalitiimissä ja kasvokkain pienissä palavereissa.

Aiheet, joita näissä keskusteluissa käsiteltiin, olivat moninaisia. Suuri osa aiheista henkilöstö- ja kehittämispalavereissa käsittelivät ns. leadership-aiheita, kuten yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin tukeminen, positiivisen työilmapiirin kehittäminen sekä yhteistyön parantaminen.

Henkilöstöjohtamisen alueen aiheissa ratkottiin uupuneen työntekijän tilannetta, purettiin konfliktitilannetta ja parannettiin tiimin työyhteisötaitoja.

Toiseksi keskusteluissa käsiteltiin ns. management-aiheita, kuten organisaation tavoitteiden asettaminen ja arviointi tai niihin sitouttaminen, lomapäivien täsmäyttäminen, aamupaistovuoron toimimattomuus, henkilöstökulujen data-analyysi ja raportointijärjestelmän käyttöönotto.

Hyödyllisiä ja positiivisia oivalluksia

Kahden opintojakson kokemukset kaikilla n. 90 opiskelijalla olivat myönteiset. Parhaimmillaan Erätauko-keskustelun kokemus oli mennyt yli odotusten. Erään opiskelijan palaute tuntui erityisen mukavalta. Hän totesi keskustelun olevan jatkossa hänen tärkein päivittäinen työkalunsa.

Useat mainitsivat keskustelun hyödyksi sen, että tasa-arvoisessa palaverissa saatiin kaikki osallistumaan ja jokaisen ääni kuuluviin. Keskustelua luonnehdittiin avoimeksi, vastuulliseksi ja vuorovaikutteiseksi. Näin saatiin esille erilaiset näkökulmat, jotka olivat perusteltuja.

Eräs opiskelija kiteytti, että Erätauko-keskustelun keinoin avoimessa organisaatiokulttuurissa saadaan vietyä asioita läpi eikä konflikteja tarvitse välttää, kun niihin tartutaan dialogin keinoin ratkaisukeskeisesti mahdollisimman pian.

Onnistumisen edellytyksenä korostettiin suunnitelmallisuuden merkitystä. Se on perusta, jolle tuloksellinen keskustelu rakentuu. Opiskelijat olivat vieneet oppejaan eteenpäin omissa verkostoissaan ja totesivat haluavansa jatkaa Erätauko-työkalujen laajempaa hyödyntämistä omassa työssään.

Kuilu, jota rakentava keskustelu kuroo umpeen

Opiskelijat pohtivat myös, millaisia ongelmia menetelmän käyttöön saattaa liittyä. Työelämän kiire ja aikapaine esitettiin perusteeksi, miksi keskustelu jäisi käyttämättä. Tämä on paradoksaalista, kun samalla tiedetään, kuinka paljon aikaa menetelmä pitkässä juoksussa vähentää turhien palaverien tai konfliktien määrää.

Toiseksi esitettiin, ettei menetelmä sopisi tulostavoitteiseen yritykseen, koska keskustelu ei pääty aina ratkaisuun. Toisaalta tulee muistaa, että keskustelu luo pohjaa uusille ratkaisuille, vaikka niitä ei itse keskustelun päätteeksi löytyisikään.

On tavallaan surullista kuulla, että erään opiskelijan kokemuksen mukaan kuilu reaalityöelämän ja ihanteellisen Erätauko-keskustelun välillä on suuri. Hän totesi: ”Kuulostaa hienolta ja samalla tuntuu pahalta.” Juuri näin.

Tämä toteamus kertoo Erätauko-keskustelun suuresta tarpeesta yhteiskunnassa, ja erityisesti sellaisissa organisaatioissa, joissa ei ole tilaa dialogiselle keskustelukulttuurille.

Olemme huomanneet viime aikoina johtajuuden vahvan muutoksen tuulen puhaltavan ja ravistelevan vanhoja käytänteitä. Kuten eräs opiskelijamme totesi: ”Tämä keskustelutapa tukee nykyistä uutta johtajuutta.”

Kirjoittajat:

Marianne Ekonen, KTT, johtamisen yliopettaja

Sami Kalliomaa, KTT, KM yliopettaja

 

Diablogit

  • Älä turhaan halveksi etäkeskustelua, sillä siinä on monta hyvää mahdollisuutta!

    Hyvin valmisteltuna, suunniteltuna ja esimerkiksi Erätauko-keskustelumenetelmän avulla etäkeskustelut voivat olla aivan yhtä hyviä ja syviä, kuin mitä livekohtaamisetkin. Kaikki lähtee läsnäolosta. Monelle etädialogi voi olla jopa parempi mahdollisuus osallistua yhteiseen keskusteluun. Sen vuoksi olemme julkaisseet kaksi uutta työkalua parempien etäkeskustelujen tueksi.
  • Hyvin sanottu ei tarkoita lällysti sanottu

    Yleisradio haluaa vahvistaa sananvapautta ja yksi osa sitä on Hyvin sanottu -hanke yhdessä Erätauko-säätiön kanssa. Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila uskoo, että muutos kohti parempaa keskustelukulttuuria saadaan viidessä vuodessa alulle.
  • Susikeskustelua

    Akordi Oy:n erityisasiantuntija Juha-Pekka Turunen pääsi ohjaamaan Erätauko-keskusteluja susista eri puolille Suomea, kun maa- ja metsätalousministeriö valmisteli susikannan hoitosuunnitelmaa.
Kaikki diablogit