Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla luottamuksellisia keskusteluita järjestivät Hyvin sanottu -hankkeen yhteistyökumppanit. Keskusteluita fasilitoivat joko järjestäjätaho itse tai Erätauko-säätiön ohjaajat. Järjestäjät kutsuivat paikalle viidestä kymmeneen keskustelijaa osallistumaan keskusteluun kutsussa kerrotusta aiheesta.
Kutsuttujen lisäksi keskustelun aiheesta kiinnostuneet festivaalikävijät pääsivät osallistumaan useisiin luottamuksellisiin keskusteluihin. Hyvin sanottu -keskustelufestivaalien luottamuksellisten keskusteluiden koordinointi oli Erätauko-säätiön vastuulla.
Erätauko-keskustelun kaava oli ohjaajille tuttu, mutta Verkatehtaaseen rakennettu keskustelumiljöö toi luottamuksellisiin keskusteluihin oman festivaalilisänsä. Luottamuksellisia keskusteluita varten oli varattu neljä huonetta, joiden sisustus mukaili valittuja teemoja; puutarhaa, leirinuotiota, klassikkoja ja olohuonetta. Kauniit ja keskustelun tunnelmaan virittävät, Ylen toteuttamat sisustukset saivat erityistä kiitosta sekä ohjaajilta että vierailta.
Keskusteluiden aiheissa näkyi pyrkimys saada nuorten ääni kuuluviin, sillä useampi järjestäjä halusi keskustella lapsia ja nuoria koskettavista aiheista. Keskusteluja järjestettiin muun muassa nuorten osallisuudesta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, lähiluonnosta hyvinvoinnin lähteenä ja oppimisympäristönä, osallisuuden kokemuksista koulussa ja opettajuudesta vuonna 2030.
Toisaalta keskusteluissa päästiin pureutumaan myös monipuolisesti arkea koskettaviin aiheisiin muun mussa elämystalouden ja hyvinvoinnin yhteydestä, Hämeenlinnan liikuntamahdollisuuksista ja eläintuotannon nostattamista tunteista. Mitä liikkuva Hämeenlinna kullekin tarkoittaa? Osaammeko keskustella eläintuotannosta rakentavasti?
Yhtä monta näkökulmaa kuin keskustelijoitakin
“Keskusteluun varattu kaksituntinen hujahti silmänräpäyksessä” haasteteltavamme kertoo. Usein keskustelut herättivät valtavan kirjon aiheita, joihin olisi ollut antoisaa syventyä. Tarvetta keskustelulle ja kokemusten avaamiselle löytyi eri sukupolvien edustajien keskuudesta.
Kaikki sanoivat, että fiilis on ihan mahtava keskustelun jälkeen. Kaksi tuntia tuntuu aluksi pitkältä mutta aika loppui kesken.
Riippumatta siitä, mistä taustoista keskustelijat ovat, keskustelu oli sujuvaa ja rentoa. Sillä ei siis ole merkitystä, kenen kanssa keskustelua käydään.
Moni ohjaaja kertoi, että dialogeissa tuotiin esiin monipuolisia tapoja lähestyä keskustelun aihetta. Toisistaan poikkeavia näkökulmia löytyi, ja niistä päästiin keskustelemaan rauhassa dialogin äärellä.
Esimerkiksi eläintuotantoa käsittelevässä keskustelussa saman piirin ääressä istuivat niin lihatuottajat kuin vegaaniaktivistikin. Elämystaloudesta keskustellessa taas pyrittiin ylittämään perinteinen urheilun ja kulttuurin välinen näkemyskuilu. Keskustelut kasvattivat vastavuoroista ymmärrystä ja toivat eri todellisuuksista ja kokemusmaailmosta saapuvat ihmiset lähemmäs toisiaan.
“Maatalousyrittäjistä moni välttelee eläintuotannosta puhumista ja erimielisten kanssa keskustelua konfliktin pelossa. Maatalousyrittäjät ja vegaaniliike/eläinoikeusaktiivit eivät juurikaan kohtaa, mikä syventää poteroitumista ja väärinymmärryksiä. Olisi tärkeää oppia puhumaan tästä vaikeasta aiheesta, sillä muutos on väistämätön: kuluttajien mieltymykset muuttuvat ja tulevina vuosina eläintuotantoa kyseenalaistetaan luultavasti entistä enemmän. Tämä muutos on osattava kohdata” kertoo eläintuotannosta ja sen nostattamista tunteista keskustelun järjestänyt Tuuli.
Haastateltavat kertoivat keskustelijoiden olleen kuitenkin lopulta melko samanmielisiä keskenään. Tavoitteet olivat usein samoja, aihetta vaan lähestytään erilaisista näkökulmista.
Oli ilo huomata, että keskustelun aihe oli yhteinen ja että se herätti yhteisesti samankaltaisia ajatuksia. Tämä lisäsi yhteenkuuluvuuden tuntua.
Keskustelu mistään asioista ei välttämättä ole helppoa, mutta jos siihen lähtee avoimin mielin, valmiina poistumaan omasta laatikostaan, se voi avata uusia näkökulmia.
Erätauko-dialogille onkin tyypillistä, että osallistujat saattavat kokea olevansa samanmielisiä aiheesta, vaikka edustaisivatkin erilaisia näkökulmia. Tämän on pohdittu pohjaavan dialogiin menetelmänä – rakentavan keskustelun pelisäännöt, kunnioittava puhe ja kuunteleminen luovat ainutlaatuisen ilmapiirin.
On mukava keskustella kiireettömästi.
Rauhallinen ja rakentava ilmapiiri onkin onnistuneen Erätauko-dialogin piirteitä. Eräs haastattelemistamme ohjaajista kertoi, kuinka keskustelijat saapuivat aamun ensimmäiseen dialogiin hieman kiireisinä ja matkasta levottomina. Ohjaaja havaitsi levottoman tunnelman, ja päätti ohjata rauhoittavan hetken ennen dialogin aloittamista.
Alussa oli pieni hopputunnelma, mutta sitten tehtiin rentoutusharjoitus. Jätettiin kaikki kiireet taakse, suljettiin silmät ja hengitettiin syvään, jätettiin kiire taakse. Oli tosi tärkeää, että asetuttiin tilaan ja haettiin läsnäolo, kertoo ohjaaja.
Kutsuprosessissa määritetään keskustelun anti
Luottamuksellisten keskusteluiden järjestämisessä korostui kutsuprosessin merkitys. Keskusteluihin oli kutsuttu paikalle ihmisiä monipuolisista asemista työelämästä, työuran eri vaiheilta. Kutsuprosessin merkitys tuli näkyväksi esimerkiksi keskusteluissa, joissa oli saatu nuoria paikalle. Nuorilla oli paljon asiaa, ja moni kertoi kokeneensa osallistumisen merkitykselliseksi.
Opin sen, että kannattaa aina sanoa muille, jos on huolia tai ideoita jotta asiat muuttuisivat.
Nuorten näköistä toimintaa nuorten kanssa. Kun aikuiset tuntevat toisensa, nuorten asiointi helpottuu
Nuorten kutsuminen aikuisten järjestämään dialogiin saattaa joskus vaatia erityistä viestinnän suunnittelua, esimerkiksi kutsun laatimista videomuotooon. Nuoret osallistuvat mielellään, kunhan viesti tavoittaa heidät. Tässä aikuisilla ja kohdennetun viestinnän suunnittelulla on erityinen rooli.
Suuri osa ohjaajista kertoi, että keskusteluiden anti jatkaa kulkuaan tahoille, jotka voivat vaikuttaa keskustelussa nousseisiin epäkohtiin, näkökulmiin ja oivalluksiin. Dialogeissa kerättyjä oivalluksia käytetään hyödyksi muun muassa hyvinvointialueen osallisuusohjelman valmistelussa, kestävyyskasvatus -hankkeen kehittämisessä ja koulutuksen kehittämisen tukena.
Jokainen voi tehdä jotain omassa roolissaan asioiden kehittämiseksi.
Valmistelutyön lisäksi dialogissa nousseet näkökulmat jatkavat elämäänsä osallistujien omassa arjen työssä. Yhdessä keskustelussa toiveena esitettiin, että jokainen keskustelija vie omalle foorumilleen ajatuksen siitä, miten voi vaikuttaa asiaan omassa työssään tai asemassaan. Toisessa keskustelussa monipuolinen kutsuttujen joukko päättäjistä työntekijätasoon mahdollisti sen, että kentän viesti kuului suoraan johtotasolle asti.
“Työpaikalta joku oli käynyt ja 30 minuuttia niin oli ollut itkun partaalla. Niin merkityksellisiä keskusteluja. Ja tässä just tulee esiin se että laatu vai määrä, että tässä näkyy se laatu” kiteyttää eräs keskustelun ohjaajista.
Haastatteluja läpileikkaava kokemus oli, että keskustelufestivaalit olivat onnistunut kokemus ja intoa ensi vuoden osallistumiseen löytyi. Tapahtuma sai positiivista palautetta mahtavasta tunnelmasta ja hienosta ilmapiiristä. Moni ohjaaja kertoi myös toiveestaan päästä ensi vuonna osallistumaan useampaan keskusteluun keskustelijan roolissa.
Onnistumisesta kertoo myös festivaaleilta kerätty osallistujapalaute, sillä keskusteluihin osallistuneista haastatelluista 200 kävijää antoi kokemukselleen parhaan arvosanan, eli arvosanan viisi. Kysyttäessä kuinka tasavertaisena ja rakentavana koit keskustelun, oli luottamuksellisten keskusteluiden keskiarvo jälleen erinomainen, 4.75. Näistä luvuista on motivoivaa ponnistaa kohti seuraavan vuoden Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin järjestämistä tiiviin yhteistyöverkoston voimin!
Tiina Helin
Harjoittelija
Erätauko-säätiö
Kuvat: Erätauko-säätiö
#erätauko #dialogi #hyvinsanottu #keskustelufestivaali #yle #hämeenlinnankaupunki
