POLAMK 10/2022. Kuva: Jenna Lehtonen www.jennalehtonen.com

Erätauko-menetelmä omaksuttiin nopeasti osaksi Polamkin hankearkea

Poliisin ja Erätauko-säätiön yhteistyö alkoi vuonna 2021, kun Poliisi ja yhteiskunnallinen viestintä  hankkeessa käytiin keskustelua Erätauko-menetelmästä. Poliisiammattikorkeakoulussa (Polamk) tunnistettiin tarve yhteiskunnallisen keskustelun kehittämiselle ja dialogisuuden edistämiselle, ja Erätauko menetelmän nähtiin sopivan tavoitteisiin. Erätauko-säätiön rooli poliisihallinnon ulkopuolisena ja neutraalina ohjaajana nähtiin myös arvokkaana, sillä näin ennaltaehkäistäisiin painotuksia, joita viranomaisen itsensä järjestämät keskustelut saattaisivat sisältää.

Erätauko-menetelmä onkin tähän mennessä ollut käytössä kolmessa eri Polamkin hankkeessa. Nämä ovat nimeltään Poliisin yhteiskunnallinen viestintä, Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä Ihmiskaupparikosten esitutkinnan mallintaminen.

Poliisin yhteiskunnallinen viestintä -hankkeessa järjestettiin työpajapäivä, ja työpajojen jatkeeksi iltapäivällä järjestettiin viisi eri Erätauko-keskustelua. Keskusteluihin oli kutsuttu poliisihallinnon johtoa, poliisilaitoksen päälliköitä, valtakunnallisia viestintäasiantuntijoita, sidosryhmien edustajia sekä mediaa. Keskusteluiden tavoitteeksi asetettiin askelmerkkien löytäminen hankkeelle moninaisia toimijoita kuulemalla.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta -hankkeessa pureuduttiin kahteen teemaan: hallinnollinen rikostorjunta ja nuorten suojaaminen rikollisuudelta. Erätauko-keskusteluihin kutsuttiin laajasti viranomaiskenttää, järjestöjä, rikollisuudesta irtaantuneita kokemusasiantuntijoita, elinkeinoelämän edustajia sekä erityyppisiä asiantuntijoita monipuolisista taustoista. Keskusteluista saatiin aineistoa selvitystä varten, syvennyttiin käsiteltäviin teemoihin ja kartoitettiin lähtökohtia tuleville ratkaisuille ja prioriteeteille.

Ihmiskaupparikosten esitutkinnan mallintaminen -hankkeessa (Ihmemalli) järjestettiin etäyhteyksillä viisi eri  tilaisuutta poliisihallinnolle viidessä eri poliisilaitoksessa. Näiden lisäksi järjestettiin kaksi keskustelua kolmannen sektorin edustajille ja kaksi keskustelua, joihin osallistui laajasti eri viranomaisia. Eri poliisilaitoksille järjestetyissä keskusteluissa kutsuprosessi lähti liikkeelle poliisilaitoksen johdon tavoittelusta, ja johtoa pyydettiin osoittamaan henkilö tai henkilöitä Erätauko-keskusteluihin.

Iinan mukaan lähestymistapa kutsuprosessiin oli toimiva, ja keskusteluiden osallistujajoukko moninainen. “Keskusteluiden myötä saatiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tuettiin hallinnon ja toimijoiden dialogia ja kehittämisnäkökulmaa, mutta kerättiin samalla myös tutkimushankkeeseen empiiristä tutkimusaineistoa keskusteluiden kirjauksista”, Iina kertoo.

 

Mitä Erätauko-menetelmä on tarjonnut Polamkilaisten järjestämille keskusteluille?

Iina kertoo, että etenkin Ihmemalli-hankkeessa dialogit kolmannen sektorin edustajien kanssa olivat antoisia ja Erätauko-menetelmän lähestymistapa tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden keskustella teemasta hankkeen parissa. “Usein vain isoimpia järjestöjä kuullaan, mutta nyt myös pienemmät järjestöt pääsivät tasavertaisesti keskustelemaan muiden kanssa ja kokivat tulevansa kuulluksi”, Iina avaa.

Turvallinen dialogipaikka ja se, ettei arvotettu kuka tulee mistäkin kulmasta, olivat iso tekijöitä keskusteluun osallistuneille.”

Terhi kertoo, että erityisen antoisaa keskusteluille oli pelisääntöjen läpikäyminen ja niihin sitoutuminen heti keskustelun aluksi. Terhi näki tämän korostavan dialogin merkitystä, ettei pyritä konsensukseen vaan tavoitteena on saada erilaisia näkökulmia esiin: “Sääntöihin pohjaava keskustelu oli vapauttavaa ja ihmiset lähtivät hyvin mukaan keskustelemaan.”

Pirjo kiittelee menelemän tarjoamaa kiireettömyyden tunnetta. “Se, että pyydetään ihmisiä keskittymään ja jalostamaan omia ajatuksiaan vaatii orientoitumista, mutta tarjoaa rauhan. Keskusteluissa oli lupa ja mahdollisuus keskittyä, pysähtyä ja miettiä rauhassa omia ajatuksiaan”, Pirjo kertoo. “Lauralla on myös erinomainen taito poimia hiljaisia ääniä, sillä keskusteluun tulee ottaa osaa pyydettynä, ei pakotettuna”, Pirjo lisää.

Keskity, kuuntele, ota osaa – ja anna muille sama mahdollisuus.”

Palaute keskusteluista on ollut kaikkien haastateltavien mukaan positiivista. Keskustelut on koettu hyödyllisinä ja mielenkiintoisina, eikä negatiivista palautetta ole kantautunut hankkeiden toteuttajien korviin.

Pirjo kuitenkin lisää, että onnistuneiden tilaisuuksien myötä toiveita keskusteluiden jatkuvuuteen on esitetty. “Tavallaan se toive siitä, että nyt kun on kerran kohdattu, verkostoiduttu uusien toimijoiden kesken ja saatu yhteistä näkymää, niin mitä sitten? Harmillista oli se, että tässä kohtaa taustaselvityksen rakentamisessa ei ollut antaa mitään kättä pidempää tulevaisuuden kannalta”, Pirjo tuo esiin varjopuolen keskusteluiden roolista tilannekuvan kartoittajana ilman pidemmän tähtäimen askelmerkkejä.

Erätauko-säätiön tiimin asiantuntemus tarjosi pohjan onnistuneille keskusteluille

“Se, että olemme saaneet ammattimaiset ohjaajat vetämään keskusteluja, on antanut paljon työskentelylle. Ammattimaisuus, rutinoituminen ja vankka kokemus ovat tarjonneet meille mahdollisuuden keskittyä keskusteluun ja muistiinpanojen tekemiseen”, Pirjo kertoo. “Vaatii rautaista ammattitaitoa, että ei lähde hosumaan, vaan luo rauhallisen ilmapiirin”, Terhi lisää.

Kokemukset siitä, että ohjaajat saattavat joskus innostua mukaan keskusteluun ja unohtaa roolinsa ohjaajana ovat haastateltaville tuttuja. Myös tämän takia ohjaajien roolia instituution ulkopuolisina toimijoina osattiin arvostaa.

Erityisen tärkeinä haastateltavat näkivät keskusteluiden teemojen tarkan suunnittelun ja pohtimisen rauhassa ennen keskustelun kutsuprosessia ja keskusteluiden järjestämistä. Huolellinen ja ammattimainen valmistautuminen tilaisuuteen mahdollistivat keskustelun sujuvuuden ja rennon ilmapiirin.

“Koin tärkeänä lisänä sen, että Laura keräsi keskustelun aikana ylös teemoja, jotka nousivat esiin. Jälkeenpäin käytiin Lauran kanssa keskustelua näistä, ja se oli todella tärkeä lisä. Ammattilaisen ohjaajan korviin saattaa tarttua jotain, mitä meillä muilla mene ohi”, Minna kiittelee.

Kaikki haastateltavat kertovatkin Erätauko-menetelmän löytyvän työkalupakista, kun seuraavia hankkeita tai projekteja suunniteltaessa mahdollinen tarve ja käyttötarkoitus löytyy. Moniäänisten keskusteluiden mahdollistaminen nähdään ensiarvoisen tärkeänä paitsi poliisin sisäisen työskentelyn, myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön näkökulmasta. Ja tähän tavoitteeseen haastateltavat näkevät Erätauko-menetelmän sopivan mainiosti.

Tiina Helin

Erätauko-säätiö

#Erätauko #dialogi #diablogi #polamk #poliisi

Diablogit

  • Erätauko-keskustelut Kansallismuseon uudistustyön tukena - keiden tarinat tulisi kertoa?

    Suomen Kansallismuseo uudistuu. Uudistumisprosessiin liittyen keväällä 2023 järjestettiin Erätauko-keskustelusarja, jonka tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kulttuureista, identiteeteistä ja historiasta eri näkökulmista. Tähän diablogiin on haastateltu Kansallismuseon yhteisömanageria Elisa Sarpoa sekä museolehtoria Hanna Korhosta.
  • Syötteellä käydään viikoittain Erätauko-keskusteluja

    Syötteen 300:n asukkaan kylässä asustaa noin kymmenen hengen porukka, joka käy viikoittain Erätauko-keskusteluja. Parhaillaan keskusteluja käydään jopa pari kolme kertaa viikossa. Erätauko on vakiintunut osaksi arkea, ja keskusteluja aletaan käymään nykyään myös spontaanisti ajankohtaisista aiheista.
  • Erätauko-keskustelua uudistuvista datatalouden pelisäännöistä

    Datatalouden pelisäännöt uudistuvat Euroopan unionissa. Uudet EU-säännöt tulevat vaikuttamaan niin yrityksiin kuin yksityishenkilöihin. Koska sääntely on monimutkaista, mutta samalla se tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yritysten arkeen, liiketoiminnan uudistamiseen ja toiminnan tehostamiseen, muutoksia kannattaa pureskella yhdessä näkemyksiä ja oivalluksia vaihtaen.
Kaikki diablogit