Julkisen hallinnon strategiatyön yhtenä tavoitteena on tukea sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamista. Avoimen ja toisiamme kunnioittavan dialogin kautta voimme vahvistaa sitä luottamusta, jota moniäänisessä yhteiskunnassa tarvitsemme.
Järjestimme julkisen hallinnon strategiatyössä yhdessä oikeusministeriön Demokratiaohjelman ja Erätaukosäätiön kanssa kaksi nuorten dialogia toukokuussa. Tavoitteena oli ensinnäkin tarjota tila avoimelle vuoropuhelulle ja toisekseen kerätä nuorten ajatuksia vaikuttamisesta ja osallistumisesta julkisen hallinnon kehittämiseen.
Alun perin tilaisuudet oli suunniteltu järjestettäväksi läsnätilaisuuksina Kaarinassa, Lahdessa ja Espoossa jo maaliskuussa, mutta korona sotki suunnitelmat. Keskustelut onnistuivat kuitenkin yllättävän hyvin myös etänä.
Erätaukomenetelmän rakentavan keskustelun pelisäännöt olivat hyvä formaatti vuoropuheluun:
1. Kuuntele toisia, älä keskeytä tai käynnistä sivukeskusteluja.
2. Liity toisten puheeseen ja käytä arkikieltä.
3. Kerro omasta kokemuksesta.
4. Puhuttele muita suoraan ja kysy heidän näkemyksiään.
5. Ole läsnä ja kunnioita toisia sekä luottamuksen ilmapiiriä.
6. Etsi ja kokoa. Työstä rohkeasti esiin tulevia ristiriitoja ja etsi piiloon jääneitä asioita.
Nuorten tapaamisissa keskusteltiin erityisesti osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksista. Pelisääntöjen toisen kohdan mukaan dialogissa ohjataan kiinnittymään toisen puheeseen ja käyttämään arkikieltä.
Samaan asiaan liittyy myös oman kokemuksen esiin tuominen keskustelussa. Näiden ohjenuorien noudattaminen auttaa keskustelijoita asettumaan toistensa asemaan ja ymmärtämään toisiaan paremmin. Se myös helpottaa yhteisten nimittäjien löytymistä ja kykyä kompromisseihin vastakkainasettelun sijaan.
Nuorten Erätauko-dialogeissa itselleni mieleen painui havainto siitä, miten suuri merkitys yhdelläkin aidosti läsnäolevalla ihmisellä voi olla. Esimerkiksi nuorisovaltuustolaisen kummivaltuutettu, opettaja tai kirjastonhoitaja voi olla se todellisen muutoksen vauhdittaja ”tönäisemällä” oikeaan suuntaan.
Keskusteluissa useat osallistujat kertoivat, miten merkitykselliseltä oli tuntunut, kun julkinen hallinto oli ottanut nuoret mukaan päätöksentekoon ja osallistuminen oli vaikuttanut lopputulokseen.
Pelisääntöjen neljäs ja viides kohta ohjaavat osallistujia puhuttelemaan toisiaan suoraan sekä keskittymään läsnäoloon ja luottamuksen kunnioittamiseen.
Hallinnon kyky aitoon vuorovaikutukseen yhteiskunnan eri osapuolten kanssa vahvistaa hallinnon olemassaolon ja toimien oikeutusta kuntalaisten, kansalaisten tai yritysten silmissä. Se, että hallinnossa tuemme ja vahvistamme yhteiskunnallisen keskustelun moniäänisyyttä, vahvistaa ihmisten luottamusta sekä toisiinsa että hallintoon.
Suomesta puhutaan luottamusyhteiskuntana, mutta luottamuksen turvaaminen jatkossakin edellyttää uusia toimintamalleja.
Hallinnon tehtävänä on luoda edellytyksiä ja voimaannuttaa ihmisiä muokkaamaan lähiympäristöään, kaupunginosaansa, kansakuntaamme tai jopa globaalia yhteisöään toivomaansa suuntaan. Julkishallinnon onkin huolehdittava siitä, että ihmisillä ja yhteisöillä on riittävät toimintaedellytykset ja että molemminpuolinen luottamus säilyy.
Eeva Kaunismaa, projektipäällikkö, Julkisen hallinnon strategia, valtiovarainministeriö
Lue Kansallisesta demokratiaohjelma 2025:sta täältä.
