”Erätauossa on minusta tärkeintä erilaisten ihmisten tuominen yhteen ja sen huomaaminen, että toista voi ymmärtää mielipide-eroista huolimatta ja keskustelu yhdessä voi olla rakentavaa, vaikka ajattelisi asioista eri tavalla.

Suomen Kulttuurirahastossa haluamme vaikuttaa yhteiskunnallisesti siihen, että maa ei jakaudu. Suomessa on monipuoluejärjestelmässä totuttu päättämään asioista yhdessä eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa, eikä demokratia ole täällä niin vaarassa kuin muualla maailmalla.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa yhteiskunnan jakaantuminen on mennyt pitkälle. Jos ihmiset alkavat olla niin epäluuloisia ja vihamielisiä toisiaan kohtaan, ettei pystytä mihinkään kompromisseihin, on tilanne hyvin huolestuttava.

Vaikka Erätaukoa voi käyttää aivan arkisissakin yhteyksissä, se on erityisen hyvä metodi työssä, jossa estetään yhteiskunnan jakautumista. Se todella auttaa ihmisiä ymmärtämään toistensa kokemuksia ja ajatuksia.

Suomalaisuuden symboleita käsitelleen Erätauon jälkeen osa osallistujista harmitteli, että mukaan olisi ollut hyvä saada voimakkaammin erimielisiä ihmisiä. Keskusteluihin osallistutaan vain etunimillä, eikä mahdollisia taustaorganisaatioita nosteta esille.

Erätauossa ihmiset edustavat vain omaa itseään ja tuovat dialogiin omia kokemuksiaan. Siksi palautteen antajat eivät tienneet, että todellisuudessa mukana oli ajattelijoita, joilla oli keskenään hyvin eri ideologioita. Keskustelijat edustivat ihan eri ääripäitä, mutta Erätauossa keskustelu ei kärjisty tai lisää vastakkainasettelua.

Erätauko-keskustelussa isotkaan ideologiset erot eivät välttämättä tule näkyviin, kun ihmiset pyrkivät ymmärtämään toisiaan aidosti. Ihmiset Suomessa ovat todellisuudessa yllättävän samanmielisiä.

Mielipidetutkimusten mukaan Suomi ei ole jakautunut niin vahvasti, kuin politiikasta ja mediasta voisi päätellä. Näkemyseroja helposti liioitellaan mediassa ja politiikassa sen perusteella, mistä saa hyvän uutisen tai millä ihmisen saa äänestämään.

Erätauko-menetelmän käyttö leviää vauhdilla ja tulevaisuudessa olisin mielelläni levittämässä sitä myös ulkomaille, jossa mallille on tarvetta ja kiinnostusta.

Ei ole olennaista, että ihmiset tiedostavat käyttävänsä dialogiin juuri Erätauko-menetelmää, vaan että rakentavan keskustelun malli leviää mahdollisimman laajasti.”

Antti Arjava, yliasiamies, Suomen Kulttuurirahasto, Erätauko-säätiön hallituksen pj.

Teksti: Laura Rantanen

Diablogit

  • Erätauko-menetelmä osana Polamkin hankkeita

    Iina, Minna, Terhi ja Pirjo Poliisiammattikorkeakoulusta avasivat kokemuksiaan Erätauko-menetelmän parissa erilaisten poliisin hankkeiden näkökulmasta. Tässä diablogissa pääsemme kuulemaan, miten Erätauko-menetelmää on hyödynnetty Poliisin yhteiskunnallista viestintää, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa sekä ihmiskaupparikosten esitutkintaa käsittelevissä hankkeissa.
  • Aleksi Lumpeen vaikuttajatyö metsästyskeskustelun ylläpitäjänä rakentuu Erätauko-säätiöltä tuttujen periaatteiden ympärille

    Aleksi Lumme vastaanotti Suomen dialogiteko 2022 -tunnustuksen edistettyään rakentavaa keskustelua vaikeista aiheista usean vuoden ajan. Rakentavan keskustelun aktiivin tavoitteena on olla ihminen, joka luo ympärilleen hyvää keskustelua. Aleksin mukaan avainasemassa vaikeisiin keskusteluihin osallistuessa on mielenhallinta: halu viedä asiaa ja keskustelua eteenpäin, ei voittaa. Tässä diablogissa pääsemme kuulemaan Aleksin ajatuksia vaikeisiin keskusteluihin osallistumisesta Erätauon oppeja hyödyntäen.
  • MuseoX -hanke vie Erätauko-dialogin osaksi museon arkea

    Oletko koskaan pohtinut, että olisipa jossain tila, joka on pyhitetty rauhalliselle, tasavertaiselle ja kunnioittavalle dialogille? Ei hätää, tällainen tila valmistuu osana MuseoX -hanketta yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa vuonna 2024. Tässä diablogissa projektitutkija Henna Kojo ja kokoelmapäällikkö Teemu Ahola kertovat, kuinka Erätauko-dialogi otetaan osaksi uutta viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän museota.
Kaikki diablogit