”Erätauossa on minusta tärkeintä erilaisten ihmisten tuominen yhteen ja sen huomaaminen, että toista voi ymmärtää mielipide-eroista huolimatta ja keskustelu yhdessä voi olla rakentavaa, vaikka ajattelisi asioista eri tavalla.

Suomen Kulttuurirahastossa haluamme vaikuttaa yhteiskunnallisesti siihen, että maa ei jakaudu. Suomessa on monipuoluejärjestelmässä totuttu päättämään asioista yhdessä eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa, eikä demokratia ole täällä niin vaarassa kuin muualla maailmalla.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa yhteiskunnan jakaantuminen on mennyt pitkälle. Jos ihmiset alkavat olla niin epäluuloisia ja vihamielisiä toisiaan kohtaan, ettei pystytä mihinkään kompromisseihin, on tilanne hyvin huolestuttava.

Vaikka Erätaukoa voi käyttää aivan arkisissakin yhteyksissä, se on erityisen hyvä metodi työssä, jossa estetään yhteiskunnan jakautumista. Se todella auttaa ihmisiä ymmärtämään toistensa kokemuksia ja ajatuksia.

Suomalaisuuden symboleita käsitelleen Erätauon jälkeen osa osallistujista harmitteli, että mukaan olisi ollut hyvä saada voimakkaammin erimielisiä ihmisiä. Keskusteluihin osallistutaan vain etunimillä, eikä mahdollisia taustaorganisaatioita nosteta esille.

Erätauossa ihmiset edustavat vain omaa itseään ja tuovat dialogiin omia kokemuksiaan. Siksi palautteen antajat eivät tienneet, että todellisuudessa mukana oli ajattelijoita, joilla oli keskenään hyvin eri ideologioita. Keskustelijat edustivat ihan eri ääripäitä, mutta Erätauossa keskustelu ei kärjisty tai lisää vastakkainasettelua.

Erätauko-keskustelussa isotkaan ideologiset erot eivät välttämättä tule näkyviin, kun ihmiset pyrkivät ymmärtämään toisiaan aidosti. Ihmiset Suomessa ovat todellisuudessa yllättävän samanmielisiä.

Mielipidetutkimusten mukaan Suomi ei ole jakautunut niin vahvasti, kuin politiikasta ja mediasta voisi päätellä. Näkemyseroja helposti liioitellaan mediassa ja politiikassa sen perusteella, mistä saa hyvän uutisen tai millä ihmisen saa äänestämään.

Erätauko-menetelmän käyttö leviää vauhdilla ja tulevaisuudessa olisin mielelläni levittämässä sitä myös ulkomaille, jossa mallille on tarvetta ja kiinnostusta.

Ei ole olennaista, että ihmiset tiedostavat käyttävänsä dialogiin juuri Erätauko-menetelmää, vaan että rakentavan keskustelun malli leviää mahdollisimman laajasti.”

Antti Arjava, yliasiamies, Suomen Kulttuurirahasto, Erätauko-säätiön hallituksen pj.

Teksti: Laura Rantanen

Diablogit

  • Erätauko-keskustelut Kansallismuseon uudistustyön tukena - keiden tarinat tulisi kertoa?

    Suomen Kansallismuseo uudistuu. Uudistumisprosessiin liittyen keväällä 2023 järjestettiin Erätauko-keskustelusarja, jonka tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kulttuureista, identiteeteistä ja historiasta eri näkökulmista. Tähän diablogiin on haastateltu Kansallismuseon yhteisömanageria Elisa Sarpoa sekä museolehtoria Hanna Korhosta.
  • Syötteellä käydään viikoittain Erätauko-keskusteluja

    Syötteen 300:n asukkaan kylässä asustaa noin kymmenen hengen porukka, joka käy viikoittain Erätauko-keskusteluja. Parhaillaan keskusteluja käydään jopa pari kolme kertaa viikossa. Erätauko on vakiintunut osaksi arkea, ja keskusteluja aletaan käymään nykyään myös spontaanisti ajankohtaisista aiheista.
  • Erätauko-keskustelua uudistuvista datatalouden pelisäännöistä

    Datatalouden pelisäännöt uudistuvat Euroopan unionissa. Uudet EU-säännöt tulevat vaikuttamaan niin yrityksiin kuin yksityishenkilöihin. Koska sääntely on monimutkaista, mutta samalla se tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yritysten arkeen, liiketoiminnan uudistamiseen ja toiminnan tehostamiseen, muutoksia kannattaa pureskella yhdessä näkemyksiä ja oivalluksia vaihtaen.
Kaikki diablogit