Kevään viimeisissä Poikkeusajan dialogeissa keskusteltiin siitä, miten poikkeusaika on muuttanut meitä ihmisinä ja yhteisöinä. Kolmella kielellä käydyissä keskusteluissa oli mukana eri ikäisiä ja eri aloja edustavia ihmisiä ympäri Suomen. Dialogeissa nousi esiin, että koronan exit-suunnitelmaa tarvitsevatkin yhteisöjen ohella myös yksilöt. Poikkeusaika on muovannut lähes kaikkien keskustelijoiden elämää erilaisin tavoin. Moni osallistujista kuvasi omaa sisäistä matkaansa, joka oli sekä kirkastanut että kyseenalaistanut omia arvoja ja elämäntapaa. Suhteet muihin ihmisiin ovat sekä tiivistyneet että etääntyneet, ja yhteisöissä on koettu sekä osallisuutta että eriytymistä. Osaa keskustelijoista pohditutti, miten eristyksissä oleminen on vaikuttanut omiin vuorovaikutustaitoihin ja millä tavoin poikkeusaika on kaventanut omia näkökulmia. Kokonaisuutena pandemia on kuitenkin vahvistanut osallistujien luottamusta kriiseistä selviytymiseen, vaikka vielä onkin aikaista arvioida kriisin jättämiä jälkiä.

Koronaexit askarruttaa

”Pelottaa, etten halua enää palata ihmisten pariin.” (1)

Pandemian hellittäessä kesää kohti keskustelijat kaipaavat muita ihmisiä ja yhteisöllisyyttä. Samalla kynnys toisten tapaamiseen on noussut. Monet osallistujat kokevat, että oma aloitekyky ja vuorovaikutustaidot ovat korona-aikana heikentyneet. Arkinen jutustelu tuntuu vaikealta, ja omaan ulkonäköönkin pitäisi kiinnittää taas eri tavalla huomiota. Keskustelijoita myös askarruttaa, osaavatko he havainnoida ympäristöään entiseen tapaan, sillä omien näkökulmien pelätään kaventuneen. Toisaalta myös ihmisten kanssa olemista voi harjoitella:

”Koronaexit-strategia täytyy tehdä myös itselle.” (2)

Työyhteisöissäkin suunnitellaan korona-exitiä. Se ei tarkoita paluuta entiseen, sillä korona-aika on opettanut hyödyntämään joustavasti erilaisia työn muotoja ja luottamaan niihin. Jatkossa halutaan yhdistellä joustavasti erilaisia lähi- ja etätyön muotoja ja poimia parhaat palat molemmista.

”Käsitykset ja tietyt ajattelun lukot on muuttuneet tässä suhteessa täysin.” (3)

Poikkeusaika vei matkalle itsetutkiskeluun

”Koen että oma sisäinen ääni on voimistunut ja ne asiat ei tuu ulkopuolelta, vaan oikeesti makustelen ja fiilistelen, et miltä musta tuntuu.” (4)

Koronapandemia on sysännyt monet keskustelijoista sisäiselle matkalle. Pandemian arkeen tuomat muutokset ovat tuoneet elämään lisää vapaa-aikaa ja läsnäoloa ja pysäyttäneet älyttömältä tuntuneen oravanpyörän. On löydetty vanhoja mielenkiinnon kohteitaan uudelleen, kokeiltu uusia kädentaitoja ja viihdytty luonnossa. Ennen kaikkea on syntynyt tilaa itsetutkiskelulle. Moni on pohtinut omia arvojaan, perheen ja läheisten merkitystä sekä työhön ja harrastuksiin liittyvää ajankäyttöä. On opittu kuuntelemaan itseä ja ryhdytty pohtimaan, miten elämäänsä oikeastaan haluaa elää. Samaan aikaan pelottaa, kuinka helppoa vanhaan oravanpyörään lipsahtaminen on koronatilanteen normalisoituessa.

”Kun elämä taas on jokseenkin normaalia, miten käy kutomisten ja sen sellaisten?” (1)

Suhteissa katkoksia ja uusia yhteyksiä

Myös suhteet kanssaihmisiin ovat muuttuneet pandemian aikana. Osa ihmissuhteista on vahvistunut, osa kuihtunut eristäytymisen ja tapaamisrajoitusten myötä. Keskustelijat kokevat, että piirit ovat samaan aikaan pienentyneet ja laajentuneet. Esimerkiksi työyhteisöissä epämuodollinen vuorovaikutus on radikaalisti vähentynyt etätyön myötä. Toisaalta esimerkiksi järjestöissä on tavoitettu entistä laajempia ryhmiä etäosallistumisen kautta. Samaan aikaan moni ikäihminen on jäänyt yhteisön ulkopuolelle, jos valmiuksia etäosallistumiseen ei ole ollut. Nuoret puolestaan kertoivat poikkeusajan auttaneen näkemään, keitä ovat oikeat ystävät.

”Oon oivaltanu ketkä on oikeita kavereita ja muutakin tekemistä on kuin vain sosiaalinen media.” (5)

Teknologia on samaan aikaan sekä mahdollistanut että kaventanut osallisuutta. Etänä voi tutustua ja jopa ystävystyä uusien ihmisten kanssa, mutta osan ihmisistä etämaailma jättää yksin. Yksinäisyyttä on ollut ennen pandemiaakin, mutta koronan myötä se on tullut uudella tavalla näkyväksi. Osa keskustelijoista kokee, että yhteiskunnan erilaiset kuilut ovat pandemian aikana kasvaneet ihmisten todellisuuksien eriytyessä toisistaan. Globaalissa asetelmassa tunnetaan kuitenkin kiitollisuutta siitä, kuinka hyvin suomalainen yhteiskunta toimii.

”Osallisuutta on parantanut se, ettei tarvitse matkustaa kauas, jotta voi osallistua.” (2)

Selviämme, kukin tavallaan

”Sellainen luottamus on, että tuli mitä tuli, siitä selvitään.” (6)

Keskustelijoita askarruttaa, minkälainen maailma meitä koronan jälkeen odottaa. Pandemiassa eläminen on kuitenkin vahvistanut keskustelijoiden uskoa siihen, että kriisistä selvitään yhdessä. Samaan aikaan moni ajattelee, että vielä on liian aikaista arvioida, minkälaisen jäljen kriisi meihin jättää. Osa keskustelijoista kokee voimakasta epävarmuutta, josta käsin tulevaisuutta ei tunnu mielekkäältä ajatella.

Keskusteluja – kuten kaikkia aikaisempiakin Poikkeusajan dialogeja – luonnehtii kaksijakoisuus. Toiset ovat yksin, toiset entistä tiiviimmin yhdessä. Yhden työ on kadonnut, toinen on kiireisempi kuin koskaan. Samaan aikaan piirimme kapenevat ja laajenevat, eriydymme ja tulemme yhteen. Yhtäällä pelkäämme, toisaalla toivomme.

Tämän kaksijakoisuuden ymmärtäminen on keskeistä kriisin jälkihoidon kannalta. Ihmisten todellisuudet ovat erilaisia, eikä myrskyä ole kohdattu samassa veneessä, vaan hyvinkin erilaisissa veneissä erilaisin purjehdustaidoin, varustein ja voimavaroin. Tämän vuoksi jälkihoitoon ei voi olla yhtä yksittäistä reseptiä, vaan se pitää tehdä erilaisten, eri ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien ihmisten toiveita ja tarpeita kuulleen ja ymmärtäen. Siksi dialogia tarvitaan jatkossakin.

”Kysy, kuuntele, opi, älä oleta, nämä ovat hyviä oppeja kaikille.” (2)

Faktatiedot keskustelusta

  • Keskustelujen määrä: 12
  •  Osallistujamäärä: 80
  • Paikkakunnat: Helsinki, Kotka, Tampere, Taivalkoski, Turku, ja eri puolilta Suomea etäyhteyksin.

Yhteenvedon jättäneet keskusteluiden järjestäjät (suluissa sitaattien viitteet): Aseman lapset ry (5), DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö (kaksi keskustelua) (4), Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja Taivalkosken seurakunta (1), Maaseudun Sivistysliitto (2), SAK, STTK ja Toimihenkilöliitto ERTO, Tampereen YK-yhdistys, ToimistoSissit/Ideapakka, Turun yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskus (6), valtiovarainministeriö (3).

Uutiset

Kaikki uutiset