Keskustelun järjestäjät Jonna Similä, Inga Kauppi, Pia-Maria Grönqvist, Jenny Stenvall ja Vilja Von Weissenberg. Kuva: Kaisa Sunimento

Mukana oli myös Helsingin kaupungin työntekijöitä ja päättäjiä. Tapaamisen muistiinpanoista tehdään yhteenveto, joka lähetetään viranomaisille ja päättäjille.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut järjestivät keskustelun yhdessä oikeusministeriön ja Erätauko-säätiön kanssa.

Lue alkuperäinen uutinen Helsingin kaupungin nettisivuilta.

 

Osallistujat jakoivat omia kokemuksiaan ruotsinkielisistä palveluista

Esiin nostettiin sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia ruotsinkielisistä palveluista. Osa oli sitä mieltä, että hoidon läheisyys on tärkeämpää kuin sen tarjoaminen ruotsiksi, kun taas toiset osallistujat korostivat ruotsinkielisten palveluiden tärkeyttä. Keskustelussa nousi esiin useita henkilökohtaisia kokemuksia eri palveluista.

Myös hoidon keskittämisestä keskusteltiin. Osa piti tärkeänä saada monipuolista hoitoa yhdestä paikasta, kun taas toiset kokivat etäisyyksien kotoa palvelupisteisiin pidentyneen.

 

Tulevaisuus ja tekniset ratkaisut

Osa osallistujista koki asioiden muuttuvan usein sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja kertoivat ettei aina ole helppoa saada tietoa siitä, miten palvelut omalla asuinalueella on järjestetty. Jotkut sanoivat olevansa huolissaan tulevaisuudesta ja pohtivat, millaista elämä on vanhempana.

Myös tekoälystä ja muista teknisistä ratkaisuista keskusteltiin. Yksi osallistuja esitti, että teknologiaa voitaisiin käyttää mahdollistamaan eri äidinkielisten ihmisten parempi kommunikaatio. Myös henkilöstön puute sosiaali- ja terveyspalveluissa nostettiin esiin, ja moni osallistujista pohti, onko tulevaisuudessa riittävästi ruotsinkielistä henkilöstöä.

Keskustelun päätteeksi kaikki osallistujat saivat vielä kertoa, millaisia ajatuksia keskustelusta oli herännyt. Monet pitivät keskustelua hyvänä ja kannattivat vastaavien tapahtumien järjestämistä useamminkin.

Oli mukavaa saada mahdollisuus kutsua ruotsinkielisiä eläkeläisiä luottamukselliseen keskusteluun. Myös palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä on tärkeää kuunnella palveluita käyttäviä. Heillä on arvokkaita mielipiteitä ja ajatuksia. Yhtä tärkeää on saada palautetta ja kuulla kokemuksia nykyisestä palvelusta”, toteaa keskustelun järjestäjä ja projektisuunnittelija Pia-Maria Grönqvist.

 

Lisätietoa:

Ruotsinkieliset palvelut sosiaali-​ ja terveydenhuollossa

Uutiset

  • Erätauko-menetelmä laajenee Unkariin – tavoitteena vahvistaa luottamusta ja demokratiaa

    Erätauko-säätiö ja unkarilainen Civil College Foundation (CKA) ovat aloittaneet kaksivuotisen yhteistyön, jonka tavoitteena on vahvistaa Erätauko-menetelmän käyttöä Unkarissa. Yhteistyön myötä osa Erätauko-materiaaleista on nyt saatavilla unkariksi.
  • Ehdota Suomen dialogiteko -tunnustuksen saajaa

    On jälleen aika ehdottaa Suomen dialogiteko -tunnustuksen saajaa. Erätauko-säätiö myöntää vuosittain tunnustuksen toimijalle, joka on tukenut rakentavaa ja tasavertaista keskustelukulttuuria. Tänä vuonna painotamme toimijoita, jotka ovat vahvistaneet demokratiaa dialogin keinoin. Tunnustus jaetaan kahdeksatta kertaa.
  • HÄLY 2026: Palokuntanuorten ääni kuuluviin Erätauko-keskusteluilla

    Erätauko-menetelmä oli vahvasti mukana kansainvälisellä HÄLY 2026 -palokuntanuorisoleirillä, joka kokosi yhteen noin 3300 palokuntalaista. Osana leirillä suoritettuja palokuntanuorten kursseja käytiin Erätauko-keskusteluja unelmien palokuntaleiristä, ja moni innostui jatkamaan dialogeja myös virallisten keskustelujen ulkopuolella.
Kaikki uutiset