Keskustelun järjestäjät Jonna Similä, Inga Kauppi, Pia-Maria Grönqvist, Jenny Stenvall ja Vilja Von Weissenberg. Kuva: Kaisa Sunimento

Mukana oli myös Helsingin kaupungin työntekijöitä ja päättäjiä. Tapaamisen muistiinpanoista tehdään yhteenveto, joka lähetetään viranomaisille ja päättäjille.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut järjestivät keskustelun yhdessä oikeusministeriön ja Erätauko-säätiön kanssa.

Lue alkuperäinen uutinen Helsingin kaupungin nettisivuilta.

 

Osallistujat jakoivat omia kokemuksiaan ruotsinkielisistä palveluista

Esiin nostettiin sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia ruotsinkielisistä palveluista. Osa oli sitä mieltä, että hoidon läheisyys on tärkeämpää kuin sen tarjoaminen ruotsiksi, kun taas toiset osallistujat korostivat ruotsinkielisten palveluiden tärkeyttä. Keskustelussa nousi esiin useita henkilökohtaisia kokemuksia eri palveluista.

Myös hoidon keskittämisestä keskusteltiin. Osa piti tärkeänä saada monipuolista hoitoa yhdestä paikasta, kun taas toiset kokivat etäisyyksien kotoa palvelupisteisiin pidentyneen.

 

Tulevaisuus ja tekniset ratkaisut

Osa osallistujista koki asioiden muuttuvan usein sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja kertoivat ettei aina ole helppoa saada tietoa siitä, miten palvelut omalla asuinalueella on järjestetty. Jotkut sanoivat olevansa huolissaan tulevaisuudesta ja pohtivat, millaista elämä on vanhempana.

Myös tekoälystä ja muista teknisistä ratkaisuista keskusteltiin. Yksi osallistuja esitti, että teknologiaa voitaisiin käyttää mahdollistamaan eri äidinkielisten ihmisten parempi kommunikaatio. Myös henkilöstön puute sosiaali- ja terveyspalveluissa nostettiin esiin, ja moni osallistujista pohti, onko tulevaisuudessa riittävästi ruotsinkielistä henkilöstöä.

Keskustelun päätteeksi kaikki osallistujat saivat vielä kertoa, millaisia ajatuksia keskustelusta oli herännyt. Monet pitivät keskustelua hyvänä ja kannattivat vastaavien tapahtumien järjestämistä useamminkin.

Oli mukavaa saada mahdollisuus kutsua ruotsinkielisiä eläkeläisiä luottamukselliseen keskusteluun. Myös palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä on tärkeää kuunnella palveluita käyttäviä. Heillä on arvokkaita mielipiteitä ja ajatuksia. Yhtä tärkeää on saada palautetta ja kuulla kokemuksia nykyisestä palvelusta”, toteaa keskustelun järjestäjä ja projektisuunnittelija Pia-Maria Grönqvist.

 

Lisätietoa:

Ruotsinkieliset palvelut sosiaali-​ ja terveydenhuollossa

Uutiset

  • Erätauko-keskustelut mukana rakentamassa viestintäetiikkaa Euroopassa

    DIACOMET-hanke on tullut päätökseensä, ja sen tuloksena on julkaistu useita viestintäetiikkaa käsitteleviä aineistoja ja työkaluja. Kolmivuotinen hanke tarkasteli viestinnän eettisiä kysymyksiä muuttuvassa mediaympäristössä sekä etsi keinoja vahvistaa vastuullista ja dialogista vuorovaikutusta Euroopassa. Osana hanketta käytiin ympäri Eurooppaa kaikkiaan 87 Erätauko-keskustelua.
  • Erätaukoa nuorten kanssa – näin menetelmää on hyödynnetty eri yhteyksissä

    Erätauko-menetelmää hyödynnetään laajasti erilaisissa nuorten konteksteissa – harrastuksista päätöksentekoon, koulutuksesta nuorisotyöhön. Yhteistä kaikille on tavoite vahvistaa nuorten osallisuutta, rakentaa ymmärrystä ja luoda tilaa aidolle kohtaamiselle. Tähän uutiseen on koottu useita esimerkkejä menetelmän hyödyntämisestä eri yhteyksissä.
  • OAJ:n Osaamisdialogeissa Erätauko-keskusteltiin osaamisen tulevaisuudesta ympäri Suomen

    Yli 300 ihmistä osallistui alkuvuodesta eri puolilla Suomea käytyihin OAJ:n koordinoimiin Osaamisdialogeihin. Keskustelua käytiin koulutuksen ja osaamisen merkityksestä ja tulevaisuudesta Erätauko-menetelmää hyödyntäen. Keskustelujen antia hyödynnettiin 31.3. järjestetyssä Suuressa kasvukeskustelussa.
Kaikki uutiset