Digitaalinen viestintä on muuttanut ihmisten välistä vuorovaikutusta perusteellisesti. Se tarjoaa mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja tiedon jakamiseen, mutta tuo samalla mukanaan myös haasteita; konfliktien kärjistymistä sekä vihapuheen ja disinformaation leviämistä.
EU:n Horizon Europe -ohjelman rahoittama DIACOMET-hanke tarkastelee viestintäetiikan kehitystä Euroopassa ja etsii keinoja vahvistaa vastuullista vuorovaikutusta muuttuvassa mediaympäristössä. Kokopitkältä nimeltään hanke kantaa nimeä ”Fostering capacity building for civic resilience and participation: Dialogic communication ethics and accountability”.
Ajatuksena on, että kun mediaympäristö ja digitaalinen vuorovaikutus muuttuvat, yhteiskunnan ja ihmisten tietämyksen tulisi pysyä ajan tasalla. Hankkeen tavoitteena on kehittää koko Eurooppaa koskevia viestinnän eettisiä ohjeita ja käynnistää näistä yhteistä keskustelua. Dialogin käyminen ja dialogisuuden kehittäminen ovat tässä keskeisessä asemassa.
Kolmivuotisessa hankkeessa on mukana kahdeksan maata: Suomi, Viro, Liettua, Unkari, Slovenia, Itävalta, Sveitsi ja Alankomaat. Suomessa hanketta koordinoivat Tampereen yliopiston tutkijat Heikki Heikkilä ja Elina Tolonen. Heidän vastuullaan on työpaketti, jonka aikana on käyty keskustelua viestinnän eettisistä haasteista Erätauko-menetelmän avulla.
Erätauko-keskusteluja viestintäympäristön eettisistä ongelmista
Hankkeen aikana on käyty Erätauko-dialogeja jokaisessa osallistujamaassa. Kaiken kaikkiaan käytiin 87 keskustelua, joissa oli mukana yli 500 osallistujaa. Erätauko-säätiö koulutti keskustelujen ohjaajat kaikista kahdeksasta maasta.
Osallistujien valitsemisperusteena toimi huomiotalouden viitekehys. Mukaan pyydettiin ihmisiä, joilla on paljon huomiovaltaa ja medianäkyvyyttä sekä toimijoita, joilla voi olla vaikeuksia osallistua julkiseen keskusteluun. Mukana oli muun muassa poliitikkoja, tutkijoita, vaikuttajia sekä ihmisiä, jotka jäävät usein yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle.
Erätauko-keskusteluissa käsiteltiin viestintäympäristön eettisiä ongelmia siitä erityisestä näkökulmasta käsin, joka kullakin osallistujaryhmällä oli. Viestinnällä tarkoitetaan tässä yhteydessä julkista ja yhteiskunnallista keskustelua. Esimerkiksi poliitikot keskustelivat siitä, millaista vastuuta he tuntevat tuottamistaan mediasisällöistä ja millainen suhde heillä on muihin mediakentän toimijoihin. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ryhmän kanssa keskustelu lähti liikkeelle siitä, mitä osallistujat ajattelivat nuorten jengiväkivallasta käydystä mediakeskustelusta. Keskusteluun osallistujilta ei odotettu, että heillä olisi ollut mielessään valmiita viestintäperiaatteita, vaan jokainen osallistui keskusteluun omista kokemuksistaan käsin.
Erätauko-menetelmä toimii tutkimusmenetelmänä
Tutkijoiden mukaan osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä – erityisesti he, jotka kokevat harvoin pääsevänsä ääneen. Osallistumisen kynnys oli monelle korkea, mutta sen ylittäminen tuntui palkitsevalta, jopa voimaannuttavalta. Keskustelut olivat onnistuneita, ja myös muiden maiden tutkijat ovat olleet tuloksiin tyytyväisiä.
Elina pohtii, miten ehkä osasyy keskustelujen onnistumiselle oli se, miten Erätauko-keskusteluun tulevat asennoituvat keskusteluun jo siihen tullessaan eri tavoin kuin ehkä toisenlaiseen keskusteluun. Ihmiset tulevat paikalle sopuisat asetukset päällä, ja tämä luo hyvän pohjan rakentavalle keskustelulle. Heikki taas nostaa esille, miten dialogin avulla voi syntyä uusia ajatuksia:
Dialogeissa syntyi ajatuksia, joita kellään ei ollut valmiina keskusteluun tullessaan. Se kaikki saatiin näissä parissa tunnissa aikaiseksi. Se kertoo siitä dialogimenetelmän vahvuudesta. Keskustelut vahvistivat, että menetelmä toimii kustannustehokkaasti.”
Erätauko-menetelmä on istunut tutkimusympäristöön mainiosti. Elina nostaa esille, miten tutkimuksen tekemisessä painotetaan yhä enenevissä määrin erilaisia tutkimustilanteisiin liittyviä eettisiä vastuita. Jos tutkimuskeskustelu esimerkiksi käsittelee herkkiä aiheita, tutkijan tulee pitää huolta, ettei tilanne uudelleentraumatisoi osallistujia tai aiheuta heille lisähaittaa. Erätauko-menetelmässä tällaiset eettiset vastuut tulevat tarkastelluiksi automaattisemmin kuin esimerkiksi ryhmähaastattelumenetelmässä.
Dialogi voi olla monella tavalla vaikuttavaa: niin tutkimusmenetelmänä kuin osallistujakokemuksena. Tutkijat pohtivat, miten tutkimuksessa voi helposti jäädä näkymättä se vaikuttavuus, joka jää keskusteluihin osallistuneille itselleen. Ihmisten voimaantuminen ja inspiroituminen ovat nimittäin yliopiston mittareiden tavoittamattomissa, mutta tällaista vaikuttavuutta ei ole silti syytä unohtaa. Yksikin osallistuja oli dialogin lopussa alkanut suunnitella yleisönosastokirjoituksen kirjoittamista aiheesta.
Kysyttäessä vuorovaikutuksen tutkijoilta, miltä keskustelukulttuuri tänä päivänä näyttää, toteavat he saman, jonka me Erätauko-säätiössä olemme saaneet huomata: ihmiset ovat oikeastaan aika mukavia ja taitavia keskustelijoita. Siis kunhan kohtaamme kasvokkain, joko livenä tai etäyhteyksin. Tämän digitaalinen maailma ja sosiaalinen media hämärtävät helposti, sillä verkossa emme näe toisiamme kokonaisina. Siksi olisikin tärkeää, että kohtaisimme toinen toisiamme.
Mikä Erätauko-säätiö?
Erätauko-säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan. Erätauko-keskustelujen avulla rakennetaan parempaa arkea, yhteiskuntaa ja maailmaa.
Kirjoittanut: Eveliina Alho
