Joulukuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä järjestetyissä 27 dialogissa osallistujat kuvasivat sosiaaliturvaa paitsi taloudellisena turvaverkkona, myös arvojen ja kansallisen identiteetin rakennuspalikkana.
Sosiaaliturvadialogien koonti osoittaa, että suomalaiset arvostavat sosiaaliturvaa sen henkilökohtaista ja yhteiskunnallista turvallisuuden tunnetta ja tasa-arvoa vahvistavien periaatteiden vuoksi, mutta näkevät järjestelmässä myös merkittäviä kehittämistarpeita.
Yhteisiä huolenaiheita ja konkreettisia kehitysehdotuksia
Osallistujien mukaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava. Keskeisimmät kehitystoiveet liittyivät tiedonsaannin parantamiseen, järjestelmän ja hakuprosessin yksinkertaistamiseen, henkilökohtaisen palvelun tarjoamiseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden kehittämiseen sekä erityisryhmien, kuten nuorten, yrittäjien ja pitkäaikaista turvaa tarvitsevien parempaan huomiointiin sosiaaliturvajärjestelmässä.
Leikkausten sijaan keskusteluissa ehdotettiin muun muassa verotuksen, työllisyyden kasvun ja talouskasvun keinoin vahvistettua rahoituspohjaa, etuuksien parempaa kohdentamista tukea eniten tarvitseville sekä järjestelmän tehokkuuden sekä vaikuttavuuden vahvistamista. Suhdannevaihteluihin reagoiva järjestelmä nähtiin mahdollisena ratkaisuna järjestelmän rahoituksen haasteisiin. Myös lapsilisän kohdentaminen pienituloisille nousi yhtenä keskeisenä kehitysehdotuksena.
Dialogeissa nousivat esiin myös seuraavat teemat:
- Sosiaaliturvan ymmärrettävyys ja saavutettavuus
- Sosiaaliturvaetuuksien ja palveluiden parempi yhteensovittaminen
- Ennakoinnin tarve ja erilaisten etuuksien yhteensopivuuden parantaminen
- Ristiriita järjestelmän vaatimusten ja todellisuuden välillä: aktiivisuus voi johtaa tukien menetykseen
- Yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnallisen luottamuksen vahvistaminen sosiaaliturvan avulla
Kansalaisten näkemyksiä sosiaaliturvasta hyödynnetään parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean työssä osana sosiaaliturvauudistusta.
Kansalaisten näkemykset vastaavat monelta osin niitä tavoitteita, joita sosiaaliturvauudistukselle on asetettu. Dialogeissa on tunnistettu nykyisen järjestelmän keskeisiä haasteita, jotka liittyvät muun muassa rahoituspohjan kestävyyteen ja palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseen. Kehitysehdotukset herättävät varmasti keskustelua päättäjien keskuudessa”, pohtii sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Osallisuus vahvistaa demokratiaa ja rakentaa luottamusta
Dialogeihin osallistui eri puolilla Suomea 229 ihmistä – muun muassa työikäisiä, nuoria aikuisia ja vähemmistöihin kuuluvia. Osallistujien mukaan sosiaaliturvasta tarvitaan lisää keskusteluja, joissa erilaisista taustoista tulevat ihmiset voivat jakaa kokemuksiaan ja tulla kuulluiksi. Dialogien koettiin erottuvan selkeästi sosiaalisen median ja julkisen keskustelun sävyistä. Moni osallistuja myös kertoi, että keskustelu muutti heidän käsitystään sosiaaliturvasta sekä ihmisten moninaisista elämäntilanteista.
Sosiaaliturvadialogit ovat erinomainen esimerkki siitä, miten rakentavan kansalaiskeskustelun mahdollistaminen tärkeistä, yhteiskunnallisista aiheista vahvistaa sekä keskinäistä että yhteiskunnallista luottamusta ja sen myötä myös demokratiaa”, sanoo Laura Arikka, Erätauko-säätiön toimitusjohtaja.
Kansalaisten kuuleminen ei ole vain tiedonkeruuta, vaan myös tapa edistää osallisuutta. Kansalaisten näkemykset tuovat arvokkaan lisän päätöksenteon tueksi”, toteaa sosiaaliturvauudistuksen kokonaisuudesta vastaava osastopäällikkö Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Tutustu raporttiin ja osallistu webinaariin
Raportti kokoaa yhteen keskustelujen keskeiset havainnot ja kansalaisten näkemykset sosiaaliturvan kehittämiseksi.
Sosiaaliturvadialogien tulokset esitellään parlamentaarisessa sosiaaliturvakomiteassa mukana oleville kansanedustajille kaikille avoimessa webinaarissa torstaina 15.5.2025 klo 12–14. Kansanedustajat pääsevät myös itse käymään dialogia siitä, miten sosiaaliturvaa tulisi uudistaa.
Lisätietoja
erityisasiantuntija Sara Mäkäräinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 029 516 3168, etunimi.sukunimi@gov.fi
toimitusjohtaja Laura Arikka, Erätauko-säätiö, p. 044 579 2686, etunimi.sukunimi@eratauko.fi
