Kokonaisuus tarjoaa vinkkejä lasten kanssa käytävään dialogiin
Dialoginen kohtaaminen ja lapsen oikeudet -kokonaisuus tarjoaa lapsia kohtaaville aikuisille tehtäviä, oivalluksia ja materiaaleja lasten kanssa käytäviin keskusteluihin. Kokonaisuuden kärkenä on lapsen oikeuksiin liittyvät keskustelut, mutta kokonaisuus tarjoaa hyviä vinkkejä arjen vuorovaikutustilanteisiin ylipäätään. Kokonaisuudessa myös vinkataan tutustumaan Erätauko nuorille -kokonaisuuteen.
Kokonaisuus on kehitetty Lapsilta opittua -hankkeessa vuosina 2022-2024, jonka aikana tavattiin 64 iältään 0-12 vuotiasta haavoittuvassa asemassa olevaa lasta. Kehittämiskumppaneina toimivat Pesäpuu ry, SOS-lapsikylä sekä Kasper ry.
Kokonaisuus tarjoaa järjestettyjen dialogien rinnalle vaihtoehdon toiminnallisempaan dialogiin, joka tukee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten osallistumista, rohkaisten heitä jakamaan kokemuksia omalla tavallaan. Kokonaisuus painottuu pieniin dialogisiin hetkiin. Kyseessä on paketti oivalluksia ja oppeja siitä, miten arkisissa kohtaamisissa voi vahvistaa ja tukea dialogisuutta.
Kokonaisuutta lähdettiin rakentamaan sen havainnon pohjalle, että pienten ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten ääni ei kuulu yhteiskunnassa riittävästi. Pienet viestivät kokemuksistaan ja ajatuksistaan eri tavalla, ja näitä tapoja olisi myös ammattilaisen tärkeä oppia ymmärtämään. Leikkisyys ja havainnointi nousevat tässä tärkeään asemaan. Leikillisyys on väylä lapsen kokemuksen äärelle, ja siksi onkin tärkeä pysähtyä oppimaan lapselta toiminnallisen kohtaamisen äärellä.
Janica kertoo ammattilaisten kokeneen lasten oikeuksiin liittyvien aiheiden käsittelemisen, kuulemansa ymmärtämisen ja puheeksi ottamisen haastavaksi hyvin pienten lasten kanssa tai esimerkiksi silloin, kun lapsen kanssa ei ole yhteistä kieltä. Kokonaisuudella halutaan rohkaista ammattilaisia dialogiin haavoittuvassa asemassa olevien lasten kanssa tarjoamalla tähän konkreettisia työkaluja.
Ammattilaisen tehtävänä on lisätä lapsen hyvinvointia, mutta eihän tätä voi lisätä, jos ei tiedä, mitä lapsi ajattelee. Kaikilla on vuorovaikutustilanteessa jotain tietoa, mitä toisella ei ole. Ei ole mitään oikotietä päästä lapsen kokemuksen äärelle, vaan tästä pitää kysyä lapselta itseltään. Tämä on ainoa väylä siihen, että asioita voidaan tehdä lapsen näkökulmasta ja voimme suunnitella lapsiystävällisempiä palveluita.”
Strukturoitu keskustelu ei nouse pienten lasten kanssa niin tärkeään rooliin kuin pienet dialogiset hetket. Janican mukaan ammattilaisten olisikin toisinaan tärkeä luopua omasta kontrollin tarpeestaan. Kokonaisuutta rakentaessa on syntynyt oivallus siitä, miten dialogi pienen lapsen kanssa ei välttämättä toteudu, jos pysytään liian tarkasti kiinni tietyssä struktuurissa.
Työkirja dialogisuuden tarkasteluun
Löydät kokonaisuudesta esimerkiksi työkirjan dialogisuuden tarkasteluun. Kirjasesta löydät konkreettisia tehtäviä, joiden avulla voit reflektoida niin omaa kuin työympäristösi dialogisuutta helposti ja leikkimielisesti.
Työkirjan tarkoituksena on tarjota vinkkejä omien dialogitaitojen tarkasteluun ja harjoittelemiseen, auttaa lisäämään dialogisuutta kohtaamisiin lasten kanssa sekä vahvistaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi. Kirjasen avulla voi myös tarkastella oman työyhteisön toimintatapoja.
Ymmärrettävä kieli luo tasa-arvoa dialogiin. Työkirjasta löytyy harjoitus myös tähän liittyen. Harjoituksen avulla opetellaan selittämään vaikealta kuulostavia sanoja lapselle ymmärrettävällä tavalla. Miten sinä selittäisit auki vaikkapa sellaiset sanat kuin tehostettu tuki, palvelutarpeen arviointi tai toimintaterapeutti?
Työkirjassa nostetaan esiin erityisesti sellaisia huomionarvoisia asioita, jotka ovat etenkin pienten lasten kanssa toimittaessa tärkeitä, mutta siinä on sovellusvaraa moneen muuhunkin hetkeen. Työkirjan avulla voit reflektoida, millainen vuorovaikuttaja itse olet ja pohtia seuraavaan kohtaamiseen oman konkreettisen kehittämiskohdan.
Dialogi pienten kanssa on usein toiminnallista, joskus se on sanatonta
Pienet lapset viestivät paljon sanattomasti, vaikkapa leikin kautta tai piirtämällä, ja siksi monimenetelmäisyys nousee kokonaisuudessa tärkeään rooliin. Janica muistuttaa, ettei puhe ei ole kaikkien meidän aikuistenkaan viestimisen väylä. Erilaisia toiminnallisia menetelmiä on hyvä olla mukana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Joskus haasteena voi olla se, että puhutaan eri kieliä, on erilaisia toimintarajoitteita tai kuulutaan esimerkiksi neurokirjoon. Tällaisissa tilanteissa dialogia voidaan tukea esimerkiksi kuvilla tai muilla käytännön seikoilla, joihin kokonaisuus tarjoaa rutkasti vinkkejä.
Kokonaisuudesta löydät esimerkiksi kortteja, jotka auttavat ammattilaista ja lasta keskustelemaan lapsen oikeuksista. Lisäksi paketista löytyy arviointilista, jonka avulla voit arvioida lapsen oikeuksien toteutumista lapsen elämässä. Havainnointityökalun avulla voit tarkastella pienten tai puhumattomien lasten oikeuksien toteutumista kohtaamisessa. Leikkipankista taas löydät 0-12-vuotiaiden lasten kanssa testattuja leikkejä ja toiminnallisia tehtäviä, joiden avulla käsitellä lapsen oikeuksiin liittyviä teemoja.
Toiminnallisuus voi auttaa dialogin käymisessä. Myös Erätauko nuorille -kokonaisuudessa olemme halunneet tukea toiminnallisuutta. Joskus voi siis olla loistava idea virittäytyä keskusteluun erilaisten aktiviteettien avulla. Erätauko muovautuu ja sen rinnalle voi aivan hyvä ottaa mukaan erilaisia harjoitteita. Ei kun kokeilemaan!
Kirjoittanut: Eveliina Alho
