Poikkeusajan dialogit 9.6.

Kevään dialogien sarja tuli päätökseen. Kansalaiset kokoontuivat poikkeuksellisen kevään päätteeksi pohtimaan yhdessä kokemuksiaan. Viidettä kertaa samana päivänä ympäri Suomea järjestetyissä 17 keskustelussa oli tälläkin kertaa mukana monipuolinen joukko eri ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä: nuoria vaikuttajia, ikääntyviä ihmisiä, maahanmuuttajia, kuntien ja valtion työntekijöitä, kasvatus- ja opetusalan ammattilaisia ja fyysisesti vammaisia ihmisiä. Monien keskustelujen ytimessä oli kysymys siitä, mitä voimme oppia kriisistä.

Mitä opimme poikkeusajasta?

”Tämä on semmoinen kärsivällisyyskoulu, kun ei tiedetä, mitä seuraavana päivänä tapahtuu.” (1)

Alkukesää luonnehtii koronaepidemian ensimmäisen aallon laantuminen ja yhteiskunnan avautuminen. Tässä hetkessä keskustelijoita puhuttaa erityisesti se, mitä olemme yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntana oppineet kriisistä. Moni kokee oppineensa poikkeusaikana uusia asioita itsestään ja omista arvoistaan. Yksinolo ei pelotakaan, kärsivällisyys kasvaa ja normaalin arjen kiire ja suorittaminen tulevat näkyväksi.

Perheissä, työyhteisöissä ja järjestötoiminnassa on omaksuttu uusia taitoja ja toimintatapoja. Erilaiset etätyön ja sähköisen vuorovaikutuksen käytännöt ovat tulleet jäädäkseen. Jos ennen etätyö oli poikkeus, niin nyt siitä on tulossa uusi normi ”lähityön” rinnalle. Myös yhteiskunnan ja hallintokoneiston kykyä taipua ja oppia kriisissä kiitellään.

Keskusteluissa toivotaan, että poikkeusajan oivallukset jäisivät pysyviksi. Omat arvot pysyisivät kirkkaina, arki olisi väljempää ja elämä armollisempaa.

”Tosi pahalta tuntuisi paluu oravanpyörään ja läpsystä vaihto -meininkiin.” (2)

Samaan aikaan esille nousee huoli siitä, ovatko myönteiseksi koetut muutokset ohimeneviä. Onko kriisistä todella otettu opiksi? Unohdetaanko sen näkyväksi tekemä eriarvoisuus ja eriarvoisuutta tuottavat yhteiskunnalliset rakenteet, kun arki palaa uomiinsa? Osataanko mahdollisiin uusiin aaltoihin ja muihin tulevaisuuden riskeihin varautua?

Dialogissa kohdataan kokemusten kirjo

”Vaikka minuun ei ole vaikuttanut tilanne paljon, niin muihin on.” (3)

Dialogiin osallistuminen on vahvistanut osallistujien kokemusta siitä, että erilaiset ja eri lähtökohdista tulevat ihmiset kokevat poikkeusajan hyvin eri tavoin. Dialogissa tapahtuva omien ajatusten jakaminen ja muiden kokemusten kuuleminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kuvitella ja kohdata toisten todellisuuksia ja niiden herättämiä tunteita.

 

Lainaukset:

(1) Tampereen ev.lut. seurakunnat ja Tampereen hiippakunta

(2) Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Toivon dialogit

(3) Lahden kaupunki

Uutiset

  • HÄLY 2026: Palokuntanuorten ääni kuuluviin Erätauko-keskusteluilla

    Erätauko-menetelmä oli vahvasti mukana kansainvälisellä HÄLY 2026 -palokuntanuorisoleirillä, joka kokosi yhteen noin 3300 palokuntalaista. Osana leirillä suoritettuja palokuntanuorten kursseja käytiin Erätauko-keskusteluja unelmien palokuntaleiristä, ja moni innostui jatkamaan dialogeja myös virallisten keskustelujen ulkopuolella.
  • Hannu-Pekka Ikäheimo on Erätauko-säätiön uusi toimitusjohtaja

    Erätauko-säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden tohtori Hannu-Pekka Ikäheimo. Hän siirtyy tehtävään Sitrasta, jossa hän on toiminut Demokratiainnovaatiot-ohjelman ohjelmajohtajana. Ikäheimo aloittaa toimitusjohtajana 1.1.2027 ja johtaa säätiötä vaiheessa, jossa se vahvistaa ja laajentaa rooliaan demokratiatoimijana.
  • Nuoret tulevaisuuden rakentajina – Erätauko-keskustelut mukana tulevaisuusselonteon 2. osassa

    Millaisena tulevaisuus näyttäytyy nuorten silmin ja missä nuoret kokevat voivansa vaikuttaa? Alkuvuodesta 2026 näitä kysymyksiä pohdittiin eri puolilla Suomea järjestetyissä Tulevaisuusdialogeissa. Keskustelut järjestettiin yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa osana tulevaisuusselonteon toisen osan valmistelua. Selonteon toinen osa on nyt julkaistu, ja Erätauko-säätiö on koonnut dialogeissa esiin nousseista ajatuksista oman julkaisun.
Kaikki uutiset