Poikkeusajan dialogit 9.6.

Kevään dialogien sarja tuli päätökseen. Kansalaiset kokoontuivat poikkeuksellisen kevään päätteeksi pohtimaan yhdessä kokemuksiaan. Viidettä kertaa samana päivänä ympäri Suomea järjestetyissä 17 keskustelussa oli tälläkin kertaa mukana monipuolinen joukko eri ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä: nuoria vaikuttajia, ikääntyviä ihmisiä, maahanmuuttajia, kuntien ja valtion työntekijöitä, kasvatus- ja opetusalan ammattilaisia ja fyysisesti vammaisia ihmisiä. Monien keskustelujen ytimessä oli kysymys siitä, mitä voimme oppia kriisistä.

Mitä opimme poikkeusajasta?

”Tämä on semmoinen kärsivällisyyskoulu, kun ei tiedetä, mitä seuraavana päivänä tapahtuu.” (1)

Alkukesää luonnehtii koronaepidemian ensimmäisen aallon laantuminen ja yhteiskunnan avautuminen. Tässä hetkessä keskustelijoita puhuttaa erityisesti se, mitä olemme yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntana oppineet kriisistä. Moni kokee oppineensa poikkeusaikana uusia asioita itsestään ja omista arvoistaan. Yksinolo ei pelotakaan, kärsivällisyys kasvaa ja normaalin arjen kiire ja suorittaminen tulevat näkyväksi.

Perheissä, työyhteisöissä ja järjestötoiminnassa on omaksuttu uusia taitoja ja toimintatapoja. Erilaiset etätyön ja sähköisen vuorovaikutuksen käytännöt ovat tulleet jäädäkseen. Jos ennen etätyö oli poikkeus, niin nyt siitä on tulossa uusi normi ”lähityön” rinnalle. Myös yhteiskunnan ja hallintokoneiston kykyä taipua ja oppia kriisissä kiitellään.

Keskusteluissa toivotaan, että poikkeusajan oivallukset jäisivät pysyviksi. Omat arvot pysyisivät kirkkaina, arki olisi väljempää ja elämä armollisempaa.

”Tosi pahalta tuntuisi paluu oravanpyörään ja läpsystä vaihto -meininkiin.” (2)

Samaan aikaan esille nousee huoli siitä, ovatko myönteiseksi koetut muutokset ohimeneviä. Onko kriisistä todella otettu opiksi? Unohdetaanko sen näkyväksi tekemä eriarvoisuus ja eriarvoisuutta tuottavat yhteiskunnalliset rakenteet, kun arki palaa uomiinsa? Osataanko mahdollisiin uusiin aaltoihin ja muihin tulevaisuuden riskeihin varautua?

Dialogissa kohdataan kokemusten kirjo

”Vaikka minuun ei ole vaikuttanut tilanne paljon, niin muihin on.” (3)

Dialogiin osallistuminen on vahvistanut osallistujien kokemusta siitä, että erilaiset ja eri lähtökohdista tulevat ihmiset kokevat poikkeusajan hyvin eri tavoin. Dialogissa tapahtuva omien ajatusten jakaminen ja muiden kokemusten kuuleminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kuvitella ja kohdata toisten todellisuuksia ja niiden herättämiä tunteita.

 

Lainaukset:

(1) Tampereen ev.lut. seurakunnat ja Tampereen hiippakunta

(2) Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Toivon dialogit

(3) Lahden kaupunki

Uutiset

  • Erätauko-keskustelut mukana rakentamassa viestintäetiikkaa Euroopassa

    DIACOMET-hanke on tullut päätökseensä, ja sen tuloksena on julkaistu useita viestintäetiikkaa käsitteleviä aineistoja ja työkaluja. Kolmivuotinen hanke tarkasteli viestinnän eettisiä kysymyksiä muuttuvassa mediaympäristössä sekä etsi keinoja vahvistaa vastuullista ja dialogista vuorovaikutusta Euroopassa. Osana hanketta käytiin ympäri Eurooppaa kaikkiaan 87 Erätauko-keskustelua.
  • Erätaukoa nuorten kanssa – näin menetelmää on hyödynnetty eri yhteyksissä

    Erätauko-menetelmää hyödynnetään laajasti erilaisissa nuorten konteksteissa – harrastuksista päätöksentekoon, koulutuksesta nuorisotyöhön. Yhteistä kaikille on tavoite vahvistaa nuorten osallisuutta, rakentaa ymmärrystä ja luoda tilaa aidolle kohtaamiselle. Tähän uutiseen on koottu useita esimerkkejä menetelmän hyödyntämisestä eri yhteyksissä.
  • OAJ:n Osaamisdialogeissa Erätauko-keskusteltiin osaamisen tulevaisuudesta ympäri Suomen

    Yli 300 ihmistä osallistui alkuvuodesta eri puolilla Suomea käytyihin OAJ:n koordinoimiin Osaamisdialogeihin. Keskustelua käytiin koulutuksen ja osaamisen merkityksestä ja tulevaisuudesta Erätauko-menetelmää hyödyntäen. Keskustelujen antia hyödynnettiin 31.3. järjestetyssä Suuressa kasvukeskustelussa.
Kaikki uutiset