Ruoka koskettaa meitä kaikkia. Pohjoismaisen yhteistyön ytimessä on kestävän ruokakulttuurin monipuolinen edistäminen. Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa haluaa olla kestävien ruokajärjestelmien edelläkävijä.

Yksi askel kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi on kokemusten, innovaatioiden ja ratkaisujen jakaminen. Erätauko-säätiö fasilitoi rakentavan keskustelun mallia pohjoismaisesta ruokakulttuurista ja sen muutosvoimista kohti kestävämpää elämäntapaa.

Eri puolilla Pohjoismaita järjestettävät poikkihallinnolliset keskustelut ovat tärkeä osa pohjoismaisen keittiöjulistuksen valmistelua ja tukevat yhteistyötä ja verkostoitumista. Keskustelusarjaa koordinoi Uusi Pohjoismainen Ruoka -ohjelma (Ny Nordisk Mat), Pohjoismaiden ministerineuvosto, yhteistyössä Erätauko-säätiön sekä kansallisten kumppaniverkostojen kanssa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, Färsaarilla, Ahvenanmaalla ja Grönlannissa.

Tavoitteena on Erätauko-keskustelun kautta syventää ymmärrystä avaintoimijoiden erilaisista näkökulmista ja kokemuksista sekä saada uusia ideoita siitä, kuinka tuemme oikeudenmukaista siirtymää kohti kestävää ja terveyttä edistävää ruokajärjestelmää Pohjoismaissa. Haluamme laajasti osallistaa ja innostaa ihmisiä yhteistoimiin, rakentaa luottamusta sekä antaa eväitä hyvän keskustelukulttuurin luomiseen niin paikallisesti, kansallisesti kuin pohjoismaisessa yhteistyössä, kertoo hankejohtaja Bettina C. Lindfors, Uusi pohjoismainen ruoka.

Pohjoismainen yhteistyö on Erätauko-säätiölle iso ilo. Olemme mukana tukemassa tärkeää keskustelua ja itse oppimassa, miten menetelmä toimii eri maissa ja kulttuureissa. Se auttaa kehittämään Erätaukoa eteenpäin, Laura Arikka, Erätauko-säätiö

Vuoden 2022 aikana järjestetään yhteensä 8 dialogitilaisuutta kaikissa Pohjoismaissa. Käynnissä oleva viestintähanke tuo yhteen niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijat sekä tutkimuksen ja koulutuksen poikkihallinnolliseen, tasavertaiseen dialogiin.

Dialogitilaisuudet toteutetaan sekä livenä että hybridina huomioiden näiden ohjaamisessa myös osallistujien erilaiset kielitaustat (äidinkieli ja englanti/maa). Lisäksi jokaisen dialogin yhteydessä syötiin yhdessä nauttien paikallisista makuelämyksistä ja verkostoituen ruoan äärellä.

Kutsumme avaintekijöitä ruokajärjestelmän sisältä ja ulkopuolelta, erityisesti nuoremman sukupolven ruoka- ja ravintola-alan ammattilaiset, eri alojen asiantuntijat, tekijät, kehittäjät, yrittäjät, päättäjät, tutkijat, opettajat ja opiskelijat. Osallistamme rohkeasti uusia toimijoita keskusteluun, verkostoitumiseen ja vaikuttamiseen, kertoo Bettina C. Lindfors.

Tarkastelemme monipuolisesti ruokajärjestelmien kestävyyden eri ulottuvuuksia, haasteita ja mahdollisuuksia avainkysymysten kautta niin yksilö- kuin systeemitasolla läpi ruoan arvoketjun.   Dialogien yhteisenä arvopohjana hyödynnämme pohjoismaista keittiöjulistusta ja huomioimme ajankohtaiset kysymykset kansallisissa ruokajärjestelmissä luoden paikallista relevanssia, jatkaa Lindfors.

Dialogitilaisuudet ovat oivia poikkihallinnolliselle verkostoitumiselle, syvemmälle ymmärrykselle, uusille oivalluksille ja kehittämisideoiden syntymiselle niin kansallisesti kuin yhteispohjoismaisesti, Bettina Lindfors

Dialogien keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Mitä kestävä ruoka ja ruokakulttuuri tarkoittavat sinulle? Mitkä ovat keskeiset muutostekijät, jotka vaikuttavat huomisen ruokaan, ruokaelämyksiin, ruokakulttuuriin ja ruokavalioomme? Miten voimme varmistaa ruokajärjestelmän eri toimijoille oikeudenmukaisen siirtymän kohti kestäviä ja terveyttä edistäviä ruokajärjestelmiä Suomessa ja Pohjoismaissa? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita liittyy kestävän ruokakulttuurin edistämiseen?

Suurta kiinnostusta herättäneet pohjoismaiset dialogit ruokakulttuurista ovat osoittaneet, että kohtaamisia moninaisten toimijoiden välillä tarvitaan ymmärryksen lisäämiseksi, sillä todellisuudet ovat jo osittain eriytyneet.

Muutoksen vauhti ja mahdollisuus ovat erilaisia eri todellisuuksissa, ja näin ollen ymmärryksen ja hyväksymisen merkitys korostuu tässä ja nyt. Minkälainen on muutosten monisyinen vaikutus niihin eri toimijoihin, jotka jäävät keskustelusta sivuun?

On yleisesti todettu, että ruoan kestävyyden edistämistä tehdään jo paljon yksilö- ja systeemitasolla, mutta ohjaako yhteistyötä aiemmin muodostuneet, ehkä vanhentuneetkin mielikuvat? Keskeistä on, miten voimme toimia yhdessä kohti samaa päämäärää ja tavoitetta niin, että hyväksytään eri reitit sinne.

Tarvitsemme enemmän dialogia, tekoja, tietoja ja toimintamalleja. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on osa kestävän ruokajärjestelmän ja elämäntavan rakentamista. Tässä yhteydessä lasten ja nuorten ruokaosaamisen ja ruokakasvatuksen varmistaminen ovat keskiössä, samalla kun kestävyyden sosiaalinen ulottuvuus nostaa päätään nuorten muutoksentekijöiden arvoissa ja teoissa, valottaa Lindfors.

Niin osallistujien, ohjaajien kuin järjestäjien näkökulmasta voimme todeta, että yhteen tuleminen ja yhteinen dialogi auttavat ymmärtämään paremmin toisten todellisuutta ja kokemuksia, joiden pohjalta voidaan vahvistaa osaamispääomaa, viestintää ja yhteistyötä, Bettina Lindfors

Dialogeista syntyneet oivallukset ja kehittämisideat jaetaan osallistujille ja näiden taustaorganisaatioille kansallisesti sekä hyödynnetään pohjoismaisen ruokakulttuurin yhteistyön kehittämisessä ja viestinnässä.

Dialogien jälkeen osallistujille ja järjestäjille järjestetään myös etäkoulutusta syventyen Erätauko-menetelmään ja sen ohjaamiseen. Täten innostetaan kaikkia osallistujia edistämään hyvää keskustelukulttuuria ja uusien dialogien sekä kestävien tekojen syntymistä heidän taustaorganisaatioissa ja yhteiskunnallisissa verkostoissa yhteisten tärkeiden asioiden puolesta.

Pohjoismaiset dialogitilaisuudet 2022: 

Lisätietoja:

Bettina C. Lindfors, hankejohtaja

Uusi Pohjoismainen Ruoka – ohjelma

Pohjoismaiden ministerineuvosto

040-9209810, bettina.c.lindfors(a)gmail.com

@BettinaLindfors @nynordiskmat @nordensk

#ruokakulttuuri #ruokajärjestelmä #ruoka #dialogi #erätauko #nynordiskmat

 

 

 

Uutiset

  • Ehdota vuoden 2023 Suomen dialogitekoa!

    On taas aika ehdottaa Suomen dialogiteko -tunnustukselle saajaa. Erätauko-säätiö myöntää vuosittain Suomen dialogiteko -tunnustuksen jollekin toimijalle. Tunnustus jaetaan tänä vuonna kuudetta kertaa.
  • Hurraa! Erätauko nuorille -kokonaisuus on nyt julkaistu

    “Erätauko nuorille” on kokonaisuus, joka tukee dialogitaitojen harjoittelemista sekä osallisuuden toteutumista. Kokonaisuuden avulla voi kehittää omia sekä ryhmän keskustelu- ja kuuntelutaitoja. Materiaalien avulla voi lisäksi harjoitella Erätauko-keskustelun ohjaajana toimimista.
  • Valtteri Tervala aloittaa Erätauko-säätiössä uutena asiantuntijana

    Erätauko-säätiön tiimi saa helmikuun lopulla vahvistusta, kun Valtteri Tervala aloittaa säätiössä asiantuntijana. Erätauko-menetelmä on kulkenut mukana Valtterin tekemässä työssä jo menetelmän alkuajoista lähtien.
Kaikki uutiset