Kun ihmisten ja tavaroiden kansainvälinen liikkuminen jo ennestään on vaivatonta ja vapaata, on yhteiskuntiemme läpileikkaava digitalisaatio tarjonnut merkittävät mahdollisuudet järjestäytyneelle rikollisuudelle.”
Poliisiammattikorkeakoulun tuoreesta selvityksestä selvää, miten järjestäytynyt rikollisuus on tyypillisesti rajat ylittävää, tietoverkkoavusteista ja verkostomaista toimintaa, joka soluttautuu lailliseen talouteen. Suomi tarvitsee näin ollen oman kansallisen ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian. Tämä on tärkeää niin yhtenäisten tavoitteiden määrittelyn kuin kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön koordinoinnin ja tehostamisen kannalta.
Poliisiammattikorkeakoulun tekemä katsaus on osa järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen strategian uudistamistyötä. Selvitys tehtiin oikeus- ja sisäministeriön toimeksiannosta.
Selvitys käsittelee järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan kehittämistarpeita Suomessa. Selvityksessä tarkastellaan järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen toiminnan keskeisimpiä haasteita ja esteitä sekä nostetaan esille keinoja, joilla järjestäytynyttä rikollisuutta voitaisiin torjua, ennalta estää sekä ehkäistä.
Työpajassa keskusteltiin Erätauko-menetelmällä
Selvitys tehtiin haastattelemalla 82 asiantuntijaa sekä keskustelemalla kirjallisuuskatsauksen pohjalta nousseista teemoista työpajassa, joka toteutettiin Erätauko-menetelmällä. Työpajaan osallistui yhteensä 66 rikollisuudesta irtautunutta kokemusasiantuntijaa sekä aihepiirin asiantuntijaa.
Keskusteluja fasilitoivat Erätauko-säätiön työntekijät sekä Erätauko-konsultti. Keskustelijat jaettiin neljään eri ryhmään, ja kaikki keskustelut kirjattiin ylös.
Työpajassa käsiteltiin nuorten rikollisuuden ennaltaehkäisyn menetelmiä sekä hallinnollisen rikostorjunnan mahdollisuuksia. Osallistujia pyydettiin nostamaan esille hallinnollisiin keinoihin liittyviä haasteita ja pohtimaan niihin ratkaisuja.
Selvityksen keskeisimmät havainnot
Katsauksessa esitellään kolme keskeistä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvää haastetta sekä annetaan suosituksia siitä, miten torjuntatoimet olisi hyvä suunnata.
Selvityksen keskeisimmät havainnot:
- Tarvitsemme laaja-alaista ja tietoon perustuvaa yhteistyötä voidaksemme paljastaa ja ymmärtää verkostomaista, tietoverkkoja hyödyntävää ja ketterästi muuntautuvaa rikollisuutta.
- Suomessa voitaisiin hallinnollisin keinoin ennalta estää rikollisuuden laajamittainen soluttautuminen elinkeinoelämään.
- Osa populaarikulttuurista ja sosiaalisen median sisällöstä antaa ammattimaisesta ja vakavasta rikollisuudesta vääristyneen kuvan.
“Tehokkaan pitkän tähtäimen torjunnan kehittämisteemoja ovat tilannekuvan ja tietojohtoisuuden vahvistaminen, hallinnollinen rikostorjunta sekä lasten ja nuorteen suojaaminen rikoksiin altistavilta tekijöiltä ja rikollisuutta ihannoivalta vaikuttamiselta.“
Lue lisää:
Jukarainen, Pirjo, Juutinen, Marko & Laitinen Kari (2023) Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan haasteet ja keinot. Katsaus järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan Suomessa. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 33, Tampere. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/795092/POLAMK_Katsauksia_33.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Poliisiammattikorkeakoulu (2023) Selvitykset: Suuri osa Suomessa toimivasta järjesteäytyneestä rikollisuudesta ei paljastu. https://polamk.fi/-/selvitykset-suuri-osa-suomessa-toimivasta-jarjestaytyneesta-rikollisuudesta-ei-paljastu
