Suomen Kulttuurirahasto, toimitusjohtaja Susanna Petterson KUVA ©Riitta Supperi

Susanna Pettersson on kerryttänyt laajan kokemuksen erilaisten työyhteisöjen kehittämisestä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hän on toiminut muun muassa Ruotsin Nationalmuseumin pääjohtajana, Ateneumin taidemuseon johtajana sekä Suomen Lontoon instituutin johtajana. Lisäksi hänellä on laaja kokemus kansallisista ja kansainvälisistä luottamustehtävistä.

Palattuaan Suomeen ja aloitettuaan Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtajana Susanna liittyi myös Erätauko-säätiön hallitukseen ja toimi vuoden 2024 säätiön puheenjohtajana. Erätauko-menetelmä teki häneen heti vaikutuksen: sen avulla voidaan luoda tasavertainen ympäristö keskustelulle ja mahdollistaa erilaisten näkemysten kohtaaminen rakentavasti.

Suomen Kulttuurirahasto on yksi Erätauko-säätiön perustajista ja rahoittajista. Kulttuurirahaston tavoitteena on edistää taiteen, tieteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä demokraattista ja moniarvoista yhteiskuntaa. Tavoitteet linkittyvät kulttuuriseen tasa-arvoon, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen, ja näihin kaikkiin taas yhteiskunnassa käytävä dialogi kytkeytyy vahvasti. Siksi Erätauko-säätiön tekemä työ on myös Kulttuurirahaston näkökulmasta tärkeää.

 

Erätauko-menetelmä vastaa yhteiskunnalliseen tarpeeseen

Yksi viime vuosien eniten toistetuista uhkakuvista tuntuu olevan yhteiskunnallisen polarisaation eli kahtiajaon syventyminen. Tähän huoleen myös Susannan on helppo yhtyä. Samalla hän kuitenkin korostaa, miten toivoa ja tulevaisuususkoa luovat rakentavat keskustelumenetelmät sekä ihmiset, jotka tekevät työtä näiden haasteiden ratkaisemiseksi.

Erätauko-menetelmä vastaa valtavan hyvin siihen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, jonka näemme päivittäin lukiessamme uutisia ja seuratessamme mediaa. Tarve rakentaa parempaa keskustelukulttuuria ja vastavoimaa yhteiskunnalliselle polarisaatiolle on ilmeinen.”

Susanna kuvailee Erätauko-säätiön tekemää työtä merkitykselliseksi siksi, että tarjoamme konkreettisia työkaluja erilaisten näkemysten kohtaamiseen turvallisesti ja kunnioittavasti. Erätauko-keskustelussa asioista voidaan keskustella rakentavasti niin, että niistä saa olla eri mieltä. 

Hän nostaa esille, miten Erätauko-keskustelut kehittävät kuuntelemista, uteliaisuutta, kanssakäymisen taitoa ja avoimuutta uusille ajatuksille – juuri niitä taitoja, joita tarvitsemme kestävän ja moniäänisen yhteiskunnan rakentamiseen.

Uteliaisuus on tärkeä eteenpäin ajava voima ja hyvä lähtökohta dialogille. Sillä, että on kiinnostunut vastapuolesta ja vastapuolen esittämistä ajatuksista, pääsee jo pitkälle. Uteliaisuus on myös kykyä kuunnella.”

Ja mitä tulee keskustelukulttuurin kehittämiseen, ensin kannattaa katsoa lähelle, eli aloittaa itsestä. On edettävä askel kerrallaan, ei liian suurin harppauksin ja odotuksin. Kun keskustelutaidot ja -valmiudet kehittyvät, myös suurten ja ehkä pelottavalta tuntuvien asioiden käsitteleminen helpottuu.

Susanna kertoo olevansa toiveikas tulevaisuuden suhteen. Erityisesti hän uskoo nuoriin ja tuleviin sukupolviin. Hänen mukaansa meillä on hyvät edellytykset sille, että pääsemme rakentamaan hyvää tulevaisuutta. 

 

Rakennetaan siltoja yli sukupolvien ja sektoreiden

Usein sanotaan, etteivät suomalaiset puhu, mutta se ei pidä paikkaansa. Suomalaiset puhuvat paljon, mutta mielellään asiaa.”

Susanna haluaa rohkaista suomalaisia kysymään, ottamaan yhteyttä ja rakentamaan keskustelusiltoja yli sukupolvien ja sektoreiden. Hänen mukaansa myös nuorempien sukupolvien kannattaa luottaa siihen, että vanhemmat sukupolvet haluavat lähtökohtaisesti auttaa. 

Hänen mukaansa on tärkeää rakentaa keskustelusiltoja ylisukupolvisesti ja yli sektoreiden, sillä vain tällä tavoin oma ymmärrys yhteiskunnasta ja sen toimijoista voi saada mahdollisimman vahvat siivet alleen.

Susanna muistuttaa, että dialogi on avain parempaan ymmärrykseen ja kestävään yhteiskuntaan, ja jotta tästä ajasta käsin voidaan tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä, on tunnettava historia. Siksi on kuunneltava muita, yritettävä ymmärtää ja oltava utelias.

 

Mikä Erätauko-säätiö?

Erätauko-säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan.

Erätauko-säätiön visio on, että yhteiskunnallinen keskustelu on rakentavaa, kunnioittavaa ja siihen osallistuvat yhteiskunnan jäsenet laajasti. Ihmisillä ja organisaatioilla on sekä halua että osaamista käydä rakentavaa keskustelua tärkeistä aiheista.

 

Kirjoittanut: Eveliina Alho

Diablogit

  • Nuorten uskoa tulevaisuuteen vahvistetaan ottamalla nuoret tosissaan

    Nuoret haluavat vaikuttaa tulevaisuuteen. Nepalissa tämä on näkynyt nuorten kasvaneena poliittisena aktiivisuutena, mutta myös Suomen ja Nepalin partiolaisten Scouts, Peace and Security -hankkeessa, jossa nuoret partiolaiset ovat järjestäneet 70 Erätauko-keskustelua eri puolilla maata. Miten varmistamme, että nuorten ääni kuuluu ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon?
  • Laavudialogit luovat tilaa tasavertaiselle kohtaamiselle

    Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämissä laavudialogieissa on huomattu, miten ympäristöllä ja yhteisellä tekemisellä voi olla vaikutusta siihen, miten ihmiset kohtaavat toisensa ja keskustelevat vaikeistakin aiheista. Tähän diablogiin on haastateltu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kehitysjohtajaa Janne Näkkäläjärveä.
  • Yhteisen keskustelun avulla rakennetaan kestävämpää pohjaa liikunnalliselle elämäntavalle

    Liikettä luvassa, vauhtia koulupäiviin -skididialogi kutsuu lapset ja nuoret sekä heidän parissaan toimivat aikuiset käymään yhteistä keskustelua kouluarjesta, joka vahvistaa liikunnallista elämäntapaa osana koulupäivää sekä liikunnan merkitystä kokonaisvaltaisena elämäntapana. Tässä diablogissa asiantuntijamme Petra Larvus jakaa ajatuksiaan Hyvin sanottu -keskustelusta sekä tarjoaa työkalun oman keskustelun järjestämiseksi.
Kaikki diablogit