”On jännä, että vaikka olen seurannut Erätaukoa ihan alusta asti ja ollut mukana järjestämässä useampaa Erätauko-keskustelua, en ole päässyt mukaan vielä keskustelijan roolissa. Toivon, että se aika tulee pian, nyt kun Suomen Partiolaiset ja Erätauko-säätiö ovat aloittaneet laajan yhteistyön.

Näen paljon erilaisia mahdollisuuksia Erätauon käyttämiseen partiossa. Partion ja Erätauon arvoissa on paljon samaa: ihmiset ovat samanarvoisia, kaikkia halutaan kuulla ja kaikki ovat tervetulleita mukaan.

Ensimmäinen oma Erätauko-kokemukseni oli, kun olin järjestämässä koko partion työntekijäjoukolle Erätaukoa toimihenkilöpäivillä. Siellä keskusteltiin Erätauko-menetelmillä eri teemoista.

Vielä paremmin pääsin itse tutustumaan Erätaukoon Kansanvalistusseuran, Pääkaupunkiseudun Partiolaisten ja Erätauko-säätiön yhteisessä Nuorten Ilmasto-Erätauko -hankkeessa.

Kun Kansanvalistusseura oli meihin asiasta yhteydessä loppusyksystä 2019 innostuimme välittömästi. Hankkeessa oli sellaisia teemoja, jotka meitä mietityttävät muutenkin, eli nuorten osallisuuden lisääminen ilmastovaikuttamisessa ja poliittisessa päätöksenteossa ja ilmastonmuutoksen hillitseminen, joka on kirjattu myös uuteen strategiaamme.

Ilmastoasioiden tuominen keskusteluun on meille vahva prioriteetti ja haluamme partion harrastuksena tuovan kanavan myös ympäristökeskusteluun. Erätauko-säätiö kolmantena toimijana ja Erätauko-menetelmän käyttö hankkeen keskustelun menetelmänä kuulosti hyvältä.

Oli todella palkitsevaa työstää tällä joukolla yhteisiä teemoja ja tuntuu, että täydensimme hienosti toinen toisiamme. Yhteistyö oli antoisaa, kun Kansanvalistusseurasta tuli substanssi-osaamista EU-päätöksentekoon, Erätauko-säätiöstä itse Erätauko-menetelmään ja meiltä nuorison osallisuus.

Saimme projektista nuorilta hyvää palautetta, vaikka kasvokkaiset kohtaamiset eivät koronan takia onnistuneetkaan suunnitellusti.

Joulukuussa järjestimme suuren Erätauko-keskustelun ilmastopäätöksenteosta etänä. Siinä jakaannuttiin keskustelemaan pienempiin ryhmiin ja saimme kaikkiin ryhmiin osallistujia todella erilaisista taustoista. Se oli myös yksi hankkeen tavoitteista: Saada hyvin eri taustaisia nuoria ja päättäjiä yhteiseen ja tasa-arvoiseen ilmastokeskusteluun.

Osallistuin keskusteluun kirjurina, eli kirjasin muistiin keskustelijoiden ajatuksia ja oivalluksia. Kirjurin roolissa oli hieno mahdollisuus tarkastella keskustelun toimivuutta vähän ulkoapäin. Vaikka olin lukenut paljon Erätauko-menetelmästä ja seurannut Erätauko-säätiön tarinaa, niin tämä keskustelu oli silti hämmentävä kokemus.

Minua hämmästytti tapa, jolla keskustelun ohjaaja sai heti luotua luottamuksen ilmapiirin ihmisten välille, jotka eivät olleet koskaan ennen tavanneet toisiaan. Keskustelu oli todella hyvää alusta asti. Jäin jälkeenpäin miettimään, että mikä Erätauosta tekee niin toimivan menetelmän.

Jotain siinä on sellaista, että saadaan helpon oloisesti luottamus rakennettua ja kunnioitus entuudestaan vieraita ihmisiä kohtaan syntymään. Fasilitaattori sai pienillä eleillä ihmiset avautumaan ja puhumaan omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan ilmastonmuutokseen liittyen toisilleen kuin vanhoille tutuille.

Tämä kokemus viimeistään vahvisti käsitystäni siitä, että Erätauko puolustaa paikkaansa toimivana keskustelumenetelmänä.

Se sopii myös todella hyvin haastavistakin aiheista keskustelemiseen. Ilmastonmuutoskin herättää aiheena välillä voimakkaitakin reaktioita, sillä käytännön ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vaikuttavat ihmisten arkeen. Ei välttämättä tunnu helpolta, kun pitää alkaa miettiä oman lihansyönnin tai autoilun vähentämistä.

Tästäkin aiheesta voisi hyvin jatkaa Erätauko-keskusteluja myös partion sisällä. Meillä on sisäisestikin aiheesta erilaisia näkemyksiä.

Erätauko-keskustelu ilmastovaikuttamisesta sujui ihmisten erilaisista taustoista huolimatta hyvässä ja rakentavassa hengessä. Toivon, että pääsen pian käymään Erätauko-keskusteluja myös keskustelujen osallistujana.”

Mimmu Mannermaa, Pääkaupunkiseudun Partiolaisten toiminnanjohtaja

Teksti: Laura Rantanen

Diablogit

  • Lahden ihme

    Lahden kaupungin strategia-asiantuntija Olli Toivonen kertoo, miten Lahti otti muutamassa vuodessa Erätauko-menetelmän vaikuttavaan käyttöön ja kaupunki alkoi uskoa dialogin voimaan.
  • Helsingin 38 000 työntekijää käy dialogeja virtuaalisesti

    Susanna Snellman kehitti Helsingin kaupungille virtuaalisen työkaverin Helvin, jonka avulla työntekijät voivat yhdessä keskustella haastavistakin aiheista.
  • Tuusula haluaa olla keskusteleva kunta

    Tuusulan kunnan kehittämispäällikkö Tiina Simons on päässyt käyttämään Erätaukoa työssään niin koulujen sisäilmakeskusteluissa kuin keskustelussa työn ja johtamisen muutoksista.
Kaikki diablogit