Tutkimusten ja selvitysten mukaan niin maailmanlaajuinen demokratian tila kuin suomalaisnuorten usko tulevaisuuteen sekä omiin vaikutusmahdollisuuksiin on heikentynyt. Vaikka nuorten kiinnostus politiikkaa ja yhteiskuntaa kohtaan on kasvanut läpi 2000-luvun, alkavat nuorten kokemukset omista yhteiskunnallisista taidoistaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan eriytymään toisistaan jo varhain. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2026 julkaisemassa raportissa nostetaan esiin tarve vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa, osallisuutta ja kokemusta siitä, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa yhteisiin asioihin.
Erätauko-säätiö on aloittanut dialogisen demokratiakasvatusmallin kehittämishankkeen lasten ja nuorten tulevaisuususkon sekä yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi. Hanke toteutetaan yhdessä Turun, Jyväskylän ja Ikaalisten kaupunkien sekä Ikaalisissa toimivan Puistofilosofia ry:n kanssa. Vuosina 2026–2028 toteutettavan hankkeen tavoitteena on luoda kuntiin malli, jolla edistetään lasten ja nuorten kasvua demokraattiseen elämäntapaan sekä lisätään aitoja vaikuttamisen mahdollisuuksia kunnassa.
Dialoginen demokratiakasvatus -hankkeen ytimessä on ajatus koulun ja sitä ympäröivän yhteiskunnan joustavasta yhteispelistä. Koulussa oppilaat saavat perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti tietoa demokraattisen yhteiskunnan toiminnasta sekä taitoja toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä, osallistua ja saada oma ääni kuuluviin. Koulun rinnalla lasten ja nuorten arjen ympäristöt tarjoavat aitoja tilanteita, joissa saatuja oppeja on mahdollista käyttää: koko kunta toimii demokratiakasvattajana!” kertoo hanketta luotsaava asiantuntija Petra Larvus Erätauko-säätiöstä.
Hankkeen tavoitteiden mukaisen mallin rakentamisen taustalla vaikuttavat mm. syyskuussa 2025 Eduskunnan kanslian julkaisema Demokratiakasvatuksen visio sekä alkuvuodesta 2026 julkaistut Peruskoulu 2045 -visio ja opetus- ja kulttuuriministeriön nuorten tulevaisuususkoa käsittelevän raportin suositukset. Kaikissa näissä korostuvat nuorten osallisuus, yhteisöllisyys, toivo, vaikuttamismahdollisuudet ja koulun rooli tulevaisuuteen valmistavana yhteiskunnan instituutiona. Malli pohjaa jo aiemmin kehitettyihin Erätauko- ja Skididialogi-menetelmiin.
Työ käynnistyy kuntien asiantuntijoiden sekä lasten ja nuorten työpajoilla
Mallin kehittämistyö käynnistyi Turussa kunnan asiantuntijoille ja päättäjille järjestetyssä työpajassa lokakuussa 2026. Mallia rakennetaan Turussa, Jyväskylässä ja Ikaalisissa järjestettävissä aikuisten sekä lasten ja nuorten työpajoissa syksyn 2026 aikana, ja sitä pilotoidaan kunnissa kevätlukukaudella 2027. Valmis dialogisen demokratiakasvatuksen malli julkaistaan syksyllä 2027.
Työpajoissa pohditaan, millaisena osallisuuden ja vaikuttamisen paikkana koulu ja kunta lapselle ja nuorelle näyttäytyvät. Lisäksi tarkastellaan, kuinka kouluissa tapahtuva demokratiakasvatus ja kunnan olemassa olevat demokratia- ja osallisuusmallit linkittyvät toisiinsa. Tavoitteena on tunnistaa kunnista ne paikat, joissa demokratiakasvatusta jo tapahtuu, sekä löytää rakenteellisia kohtia, joissa yhteistyötä lasten ja nuorten aktiivisen osallistumisen vahvistamiseksi voitaisiin kehittää.
Kunnissa halutaan vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta
Turussa hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksistaan ja kuulluksi tulemisesta. Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantainen painottaa, että mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itselle merkityksellisiin asioihin on tärkeä nuorten tulevaisuususkon vahvistamisessa. Hän näkee dialogisen demokratiakasvatuksen tarjoavan tähän tärkeää tukea. Erityisasiantuntija Virpi Mäkinen puolestaan korostaa lasten osallistumisen vakiinnuttamista osaksi kaupungin toimintaa. Hänen mukaansa dialoginen demokratiakasvatus ja Turun UNICEF Lapsiystävällinen kunta -työ tukevat toisiaan.
Hanke on hieno mahdollisuus saada lasten ääntä paremmin kuuluviin päätöksenteossa”, Elina Rantanen, apulaispormestari, Turun kaupunki
Jyväskylässä hankkeelta odotetaan uusia keinoja vahvistaa lasten ja nuorten kuulluksi tulemista sekä vakiinnuttaa dialogeja osaksi lasten, nuorten ja päättäjien välistä vuoropuhelua. Nuorisovaltuuston koordinaattori Malanja Mieskonen pitää tärkeänä myös heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä.
Toivomme, että hankkeen myötä dialogit vakiinnuttavat paikkansa osana lasten, nuorten sekä päättäjien avointa vuoropuhelua ja demokratian toteutumista”, Malanja Mieskonen, koordinaattori, Nuorisovaltuusto, Jyväskylä
Ikaalisissa hankkeen toivotaan vahvistavan rakentavaa keskustelukulttuuria ja vuorovaikutustaitoja. Sivistysjohtaja Marjo Heikkilä pitää tärkeänä tarjota nuorille sovittelevia ja toisia kunnioittavia toimintatapoja aikana, jolloin he kohtaavat arjessaan myös vastakkainasettelua ruokkivaa sisältöä.
Koulujen näkökulmasta hanke on tärkeä erityisesti siksi, että nuoret altistuvat yhä enemmän arjessaan, kuten sosiaalisessa mediassa, ääriajattelua ja vastakkainasettelua ruokkivalle materiaalille. Sovittelevalle ja toista osapuolta kunnioittavalle toimintatavalle on todellakin tarvetta”, Heikkilä toteaa.
Ikaalisissa toimivan Puistofilosofia ry:n puheenjohtaja Antti Sorri näkee hankkeen mahdollisuutena vahvistaa nuorten keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja sekä keskinäistä ymmärrystä. Samalla voidaan hänen mukaansa tukea lasten ja nuorten luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Hankkeessa mukana olevien kuntien lisäksi muodostetaan valtakunnallisten demokratiakasvatuksen asiantuntijoiden ja kehittäjien verkosto, joka kokoontuu ensimmäisen kerran joulukuussa. Näin kuntien työpajoissa syntyvät havainnot ja kokemukset voidaan kytkeä laajempaan valtakunnalliseen kehittämis- ja tutkimustyöhön.
Hanketta rahoittaa Brita Maria Renlundin muistosäätiö.
Lisätiedot hankkeesta:
Petra Larvus
asiantuntija, lapset ja nuoret
petra.larvus@eratauko.fi
+358 50 549 9789
