”Tutustuin varsinaisesti Erätauko -menetelmään ensimmäisiä kertoja aloitettuani Yleisradion toimitusjohtajana vajaa kolme vuotta sitten.

Kävin seuraamassa Erätauko-keskusteluja ja niiden palautekeskustelua Ylen Journalismin akatemiassa. Erätauko vaikutti hyvältä tavalta käydä keskustelua.

Ylen missio on suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin vahvistaminen. Tavoitteemme on myös lisätä ihmisten ymmärrystä toisistamme ja maailmasta. Meille on tärkeää, että erilaisille äänille on tilaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Haluamme vahvistaa sananvapautta ja yksi osa sitä on Hyvin sanottu-hanke yhdessä Erätauko-säätiön kanssa. Viisivuotisen hankkeen pohjana on Ylen teettämä tutkimus, jonka tulokset olivat aika karuja. Yli puolet suomalaisista kokee keskustelukulttuurin menneen huonompaan suuntaan.

Liian moni suomalainen ei uskalla vihamielisen keskusteluilmapiirin ja häirinnän takia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lähes viidennes suomalaisista osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun aiempaa vähemmän. Keskusteluihin halutaan lisää asiallisuutta ja kunnioitusta.

Osa ihmisistä ei uskalla lähteä ehdolle kunnallisvaaleissa, kun meno on niin rankkaa. Demokratian kannalta on olennaisen tärkeää, että ihmiset uskaltavat lähteä ehdolle ja mukaan hoitamaan yhteisiä asioita.

Näen myös toimittajien tilanteissa vihapuheen vaikutuksia. Vihapuhe rajoittaa sananvapautta, jos toimittajat ja asiantuntijat eivät uskalla käsitellä julkisesti kaikkia aiheita.

Yleisradiossa on selvitetty miten riippumattomina toimittajat kokevat voivansa tehdä työtään. Vihapuheen määrä journalisteja kohtaan on lisääntynyt ja somen kautta tuleva painostus on osa sitä.

Jotkut ajattelevat, että on sananvapauteen puuttumista, jos koittaa vähentää toimittajiin kohdistuvaa painostusta ja häirintää. Sananvapaus ei voi johtaa siihen, että toimittaja, asiantuntija tai päättäjä poistuu kokonaan keskustelusta ja hiljennetään.

Panostamme siihen, että sisältömme ovat moniäänisiä. Ohjelmiston on tarjottava liittymäpintaa kaikille suomalaisille, oli sitten vähemmistön edustaja tai taantuvan teollisuuspaikkakunnan asukas, jonka mielestä media on liian Helsinki-keskeistä.

Toimittajamme käyttävät aikaa löytääkseen juttuihinsa eri tavoin ajattelevia ihmisiä ja he näkevät vaivaa laajentaakseen perspektiiviään. Se, että osaa kaikissa tilanteissa sivistyneen käytöksen ja suhtautuu kaikkiin ihmisiin samanarvoisina, on ydinkysymys.

Olen aina ajatellut, että media voi tarjota foorumin ja alustan keskusteluille sen lisäksi, että se vain raportoisi tapahtumista. Siihen ajatukseen pohjautui aikanaan myös SuomiAreenan käynnistäminen.

Media voi nostaa ihmisiä ja asioita mukaan keskusteluun. Siksi ajatus siitä, että Yle rakentaisi Hyvin sanottu -hankkeen kautta parempaa suomalaista keskustelukulttuuria iski minuun.

Kun tapasin Laura Arikan puhuaksemme yhteistyöstä meillä klikkasi heti ja löysimme yhteisymmärryksen. Ylelle sopii Hyvin sanottu-hanke, koska meillä on resursseja ja voimme roolimme ja tehtävämme puolesta yhdistää ihmisiä yhteisten teemojen ja asioiden äärelle.

Hankkeen päättyessä viiden vuoden kuluttua Yleisradio täyttää 100 vuotta. Uskon ja toivon, että alkututkimuksen prosentit ovat muuttuneet viidessä vuodessa kauniimmiksi.

Keskustelukulttuuri ei ole kuitenkaan asia, joka muuttuisi hetkessä. Ensin havahdutaan, että halutaan toimia paremmin. Sitten aletaan tehdä tekoja.

Siitä ei voi lähteä, että Yle yksin paasaisi asiasta. Tarvitsemme mukaan monipuolisesti yhteiskunnallisia toimijoita järjestöistä yrityksiin, kunnon otoksen suomalaisesta yhteiskunnasta.

Minusta on hienoa, kuinka monenlaisia organisaatioita on jo tässä vaiheessa lähtenyt mukaan.

Hyvin sanottu -hanke syntyi sopivana hetkenä. Moni kertoi miettineensä itsekseen keskustelukulttuurin heikkenemistä ja kyllästyneensä rikkovaan meininkiin.

Hyvin sanottu -hankkeen toimijat eivät joudu pohtimaan ratkaisuja yksin tahoillaan, vaan voimme tarjota käyttöön Erätauko-menetelmän, hyviä käytäntöjä, esimerkkejä ja vertaistukea.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen ilmoitti hankkeen aloituswebinaarissa ensimmäisten joukossa, että eduskunta on mukana. Eduskunta on suomalaisen yhteiskunnan puhumisen näyttämö.

Mukaan lähti heti alussa myös esimerkiksi erilaisia työelämäjärjestöjä, yrityksiä, poliisi, puolustusvoimat ja martat.

Nyt mukana on aktiivisesti jo 120 tahoa ja mukaan voi tulla koko viiden vuoden ajan. Käytännön muutos lähtee liikkeelle ruohonjuuritasolta, teko kerrallaan.

Unelmani on, että Erätauon avulla voidaan jo kouluissa opetella kohtaamaan toinen kunnioittavasti ja Erätaukoa ja Hyvin Sanottu -hanketta aletaan käyttää myös työpaikoilla. Sen avulla voidaan käydä myös jakolinjoja herättäviä yhteiskunnallisia keskusteluja, kuten puhua ilmastonmuutoksesta ja siitä millaisia toimenpiteitä se meiltä vaatii.

Hyvin sanottu ei tarkoita lällysti sanottu. Se ei tarkoita sitä, etteikö toimittajien tule jatkossakin hoitaa vallan vahtikoiran rooliaan ja kysyä tiukastikin tai että kukaan joutuisi luopumaan omista mielipiteistään tai kriittisestä ajattelusta.

Kaikkien äänien täytyy tulla kuulluksi ja kritiikkiä saa esittää, eihän mitään kehitystä tapahdu ilman keskustelua. On kuitenkin nähtävä ero asiallisen kritiikin ja vihapuheen välillä.

Olen itsekin ehtinyt olla monenlaisissa tehtävissä ja kehittänyt tiettyä paksunahkaisuutta. Kyynistyä ei silti pidä, tai ihmisyys ja herkkyys asioille ja tunteille kärsii. Ei sekään ole hyvä, jos mikään ei enää mene ihon alle.

Pidän Erätauko-säätiön sloganista: ”Tehdään Suomesta maailman parhaiten keskusteleva kansa.”

Hyvin sanottu ei tule valmiiksi viidessä vuodessa, mutta tänä aikana saamme muutoksen alulle. Eniten keskustelukulttuurin muuttamisessa on kyse siitä, että ihmiset tahtovat toimia. Kyse on oivalluksista, toisen saappaisiin astumisesta ja empatian lisäämisestä.

Kun toivoo parempaa keskustelukulttuuria on hyvä lähteä liikkeelle omasta itsestään ja sen miettimisestä millainen keskustelija itse on.”

Merja Ylä-Anttila, toimitusjohtaja, Yleisradio

Teksti: Laura Rantanen                                                     

Kuva: Johanna Kannasmaa, Yle

Diablogit

  • Erätauko maaperän ja sen viljelijän hyvästä tulevaisuudesta

    Erätauko-säätiön luotsaamissa keskusteluissa keskeistä on dialogin syntyminen ja erilaisten näkökulmien tasapuolinen esille pääseminen. Tässä keskustelussa päätarkoituksena oli kerätä huomioita Soil at Risk -symposiumin paneelikeskustelun taustaksi. Lisäksi blogin kirjoittaja Sanna Söderlund, joka toimii koulutuspäällikkönä Baltic Sea Action Groupissa sekä vastaa viljelijä- ja oppilaitosyhteistyöstä Carbon Actionissa, tulee hyödyntämään aineistoa väitöskirjatutkimuksessaan, jonka aiheena on edelläkävijäviljelijöiden siirtymä kohti uudistavaa viljelyä.
  • Kunta tekemisen mahdollistajana

    Hailuodon kunnanjohtaja Aki Heiskanen kokee Erätauon olevan tarpeellinen tuki kunnan yhteisötyössä ja yhteisöllisessä johtamisessa.
  • Erätauko osaksi kaikkea partion tekemistä

    Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola kertoo, että Erätauon käyttö on leviämässä laajasti partiossa.
Kaikki diablogit