Keskustelut toteutettiin Erätauko-menetelmällä valtioneuvoston kanslian ja Erätauko-säätiön yhteistyönä. Erätauko-säätiö vastasi keskustelujen käytännön järjestämisestä ja osallistujien kutsumisesta. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä Suomen tulevaisuuden tärkeimmistä kysymyksistä ja kuulla, mikä suomalaisissa ja Suomessa asuvissa herättää toiveikkuutta tai huolta omassa, muiden tai Suomen tulevaisuudessa.
Keskusteluita ja niissä nousseita näkökulmia hyödynnettiin osana valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäistä osaa (18.9.2025). Tulevaisuusselonteon tarkoituksena on tunnistaa päätöksenteon kannalta tärkeitä, tulevaisuudessa erityistä huomiota vaativia asioita. Selonteko toimii keskustelunavauksena tuleville vuosille ja tarjoaa aineksia laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ensimmäinen osa muodostaa pohjan ministeriöiden yhteiselle ja jatkuvalle ennakoinnille sekä toimintaympäristön seurannalle.
Tulevaisuusdialogit korostavat yhdessä tekemisen merkitystä
Keskusteluissa nousi esiin toivon ja luottamuksen lähteinä suomalainen luonto, koulutus, hyvinvointivaltio ja avoin demokratia. Osallistujat korostivat yhteistyön sekä vastuun kantamisen merkitystä, ja erityisesti lapset ja nuoret sekä heidän aktiivisuutensa herätti toivoa ja inspiraatiota. Osallistujat ilmaisivat tarpeen lisätä yhteiskunnalliseen keskusteluun myönteisiä näkökulmia, joihin eri ihmisryhmien olisi mahdollista samaistua ja sitoutua.
Samalla esiin nousi huolia liittyen mielenterveyteen, nuorten pahoinvointiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen, taloudelliseen eriarvoistumiseen ja yhteiskunnallisen polarisaation kasvuun. Ilmastonmuutos ja turvallisuuteen liittyvät pelot vahvistivat kokemusta “monikriisiajan” epävarmuudesta.
Dialogien perusteella yhteiskunnallinen resilienssi rakentuu jaettujen arvojen, tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän, hyvinvointivaltion ja luonnon arvostamisen varaan. Lisäksi painotettiin hyvinvointivaltion, yhdenvertaisuuden ja avoimen demokratian tukemista myös tulevaisuudessa. Näiden tekijöiden koettiin vahvistavan toivoa sekä luottamusta eri tasoilla: luottamusta itseen, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja Suomen tulevaisuuteen – myös haastavina aikoina.
Osallistujat kokivat keskustelut kunnioittavina ja merkityksellisinä. Mahdollisuus tulla kuulluksi lisäsi luottamusta sekä toisiin ihmisiin että päätöksentekoon. Keskustelujen toivottiin yleistyvän ja vakiintuvan osaksi yhteiskunnallista keskustelukulttuuria.
Tämä on merkittävä osoitus siitä, että Erätauko-keskustelujen kaltaiset menetelmät voivat rakentaa uudenlaista yhteyttä päätöksentekijöiden ja kansalaisten välillä. Erityisen merkitykselliseksi nähtiin se, että kuka tahansa voi osallistua – taustasta tai asiantuntemuksesta riippumatta.” -lainaus tulevaisuusselonteosta
Pääset tutustumaan tulevaisuusselontekoon tästä.
Tulevaisuusdialogeja järjestettiin yhteistyössä seuraavien toimijoiden kanssa: Aivovammaliitto, FinFami ry, Finnsight-tapahtuma, Eläkeliitto, Hausjärven, Janakkalan ja Lopen lukiot, Hämeenlinnan kaupunki, Invalidiliitto, Kainuun liitto, Kotkan kaupunki, Kuopion kaupungin osallisuustiimi, Kölvi-toiminta, Näkövammaisten liitto, Nätverket Bärkraft, Palvelutalo Saga Kaskenpuisto, Puistokatu 4, Reserviläisliitto, Smile-hanke, Suomen Romaniyhdistys ry, Suomi-Seura, Suopellon koulu (Naantali), Tuusulan kunta, Yhteinen pöytä -ruokaterminaali ja Yhdessä osallistuen -hanke (Mikkeli).
Mikä Erätauko-säätiö?
Erätauko-säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan. Erätauko-keskustelujen avulla rakennetaan parempaa arkea, yhteiskuntaa ja maailmaa.
