Viime aikoina on kansainvälisesti käyty runsaasti keskustelua liberaalin demokratian kriisistä. Erityisenä haasteena on nähty osallistumisen eriarvoistumisen kasvaminen sekä päättäjien etääntyminen kansalaisten arjesta.
Uusina haasteina demokratiaa kohtaan ovat viimeisten vuosien aikana kansainvälisesti esille nousseet kyberuhat, disinformaation vaikutukset sekä mm. epädemokraattinen, vaaleihin kohdistuva häirintä sekä kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen.
Kansainvälisen politiikan murros, eriarvoistuminen ja osallistumistapojen moninaistuminen haastavat perinteisen demokratian toimintatapoja. Siksi suomalaista demokratiaa tulee kehittää vastaamaan nopeasti muuttuviin globaaleihin haasteisiin.
Suomi on toistuvasti pärjännyt hyvin kansainvälisten järjestöjen julkaisemissa demokratiaa, ihmisoikeuksia, lehdistönvapautta, korruptoitumattomuutta ja hallinnon toimivuutta mittaavissa vertailuissa. Suomessa demokratialla on vahvat perinteet ja korkea arvostus kansalaisten keskuudessa.
Suomalaisen demokratian heikkoutena voidaan pitää yhteiskunnallisen osallistumisen eriarvoistumista sekä äänestysaktiivisuuden alenemista. Yhteiskunnallinen passivoituminen on lisääntynyt ja esimerkiksi äänestysaktiivisuus on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhainen.
Liian moni kokee, ettei kykene vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Yhteiskunnallisessa osallisuudessa on suuria sosioekonomisia ja alueellisiakin eroja.
Mikäli kiinnostus kansalaistoimintaan hiipuu ja uudet osallistumismuodot jäävät pienen aktiivisten ryhmän varaan, kansanvallan uskottavuus ja luottamus päätöksenteon oikeellisuuteen ja poliittiseen järjestelmään voivat kärsiä. Tämä voi lisätä yhteiskunnallista turhautumista ja toimia kasvualustana ääriliikkeiden toiminnalle. On tärkeätä, että kaikki voivat osallistua yhteiseen päätöksentekoon.
Osallistumiselle pitää luoda yhdessä sellaiset puitteet, että jokainen löytää itselleen sopivan tavan vaikuttaa.
Tälle sivulle päivitämme lähempänä syksyä tietoa dialogikiertueesta, joka toteutetaan yhdessä Oikeusministeriön kanssa.
Erätauko-keskustelussa on kivaa, että kaikkia kuunnellaan ja kaikki saavat puhua yhtä paljon. Aikuiset usein sanoo, että nuorten pitää osallistua enemmän, mutta he eivät kerro miten. Erätauko-keskustelussa tuntui, että aikuiset oikeasti kuuntelivat nuoria.
Erätauko-keskustelun osallistuja