Kuvassa: Erätauko-dialogin osallistujien ryhmäkuva
Kuvassa: Erätauko-dialogin osallistujien ryhmäkuva

Dialogia koulun ja maahanmuuttaneiden huoltajien välisestä yhteistyötä

Opetushallitus ja Suomi-Syyria Ystävyysseura (SSYS) järjestivät Erätauko-dialogin koulun ja arabiaa puhuvien huoltajien välisestä yhteistyöstä. Dialogi oli osa Sisäministeriön koordinoimia maahanmuuttodialogeja.

Aiheeksi valitsimme koulun ja arabiankielisten huoltajien välisen yhteistyön, koska tiesimme aiheen herättäneen keskustelua niin kouluissa kuin huoltajienkin keskuudessa. Dialogiin osallistui pääkaupunkiseudun koulujen henkilökuntaa sekä perusopetuksen oppilaiden huoltajia. Dialogi käytiin suomeksi ja arabiaksi ja se tulkattiin kummallekin kielelle. 

Dialogin etukäteisvalmisteluihin käytettiin paljon aikaa ja osaamista

Saimme dialogiin osallistuneita kannustavaa ja ilahtunutta palautetta ja toivomuksen, että dialogeja järjestettäisiin jatkossa lisää. Onnistumisessa auttoi se, että olimme suunnitelleet prosessin huolellisesti aina aiheen valinnasta, kutsumisesta ja dialogista viestimiseen sekä tehneet useita tietoisia päätöksiä siitä, miten monikielinen dialogi toteutetaan. 

Apuna oli se, että tunsimme hyvin dialogiin kutsutut kohderyhmät ja pystyimme kommunikoimaan heidän kanssaan heidän omilla äidinkielillään. Dialogin suunnittelivat ja vetivät SSYS:n koordinaattori Yahya Alhajji ja Opetushallituksen erityisasiantuntija Anne Kolehmainen, jotka molemmat puhuvat arabiaa ja suomea ja ovat koulutusalan asiantuntijoita.  

Anne kutsui osallistujia mukaan kouluista ja Yahya huoltajia SSYS:n hankkeista. Lisäksi SSYS järjesti ennen dialogia koulun ja huoltajien välisestä yhteistyöstä tilaisuuden, jossa Anne kertoi arabiaksi dialogista ja siihen osallistumisesta. Puhe videoitiin ja käännettiin suomeksi, ja videota jaettiin sosiaalisessa mediassa ja dialogin sähköpostilla kutsukirjeessä. 

Tavoitteena oli herättää etenkin huoltajien luottamusta siihen, että dialogi on heille turvallisempi tila kertoa omista kokemuksistaan ja että keskustelujen tulokset välitetään sisäministeriöön ja Opetushallitukseen, ja sitä kautta ne vaikuttavat maahanmuuttoon ja kotoutumisen tukeen liittyvien päätöksiin.  

Luottamuksen rakentaminen nimien ja kielen kautta

Dialogin aihe koettiin merkitykselliseksi, koska siihen ilmoittautui osallistujia suunniteltua enemmän. Emme halunneet jättää ketään osallistujaa pois, joten järjestimme samaan aikaan kaksi samansisältöistä dialogia. Suuri osallistujamäärä oli meille jännittävä haaste, mutta yhteistyöllä selvisimme hyvin.

Dialogin alussa pyysimme osallistujia kirjoittamaan nimilapun ja lausumaan esittelykierroksella nimensä ääneen mahdollisimman selväksi. Toistimme nimet vielä uudelleen, koska suomenkielisten nimet voivat olla haastavia arabiaa puhuville ja arabiankielisten nimet haastavia suomenkielisille. Tämä oli mielestämme tärkeää, koska nimen oikein lausuminen vaikuttaa luottamuksen ja osallisuuden tuntemiseen: lausumalla toisen nimen oikein kunnioitat hänen itsemääräämisoikeutta, kohtaat ihmisen yksilönä ja osoitat kuuntelevasi häntä

Luottamusta ja osallisuutta rakennettiin myös sillä, miten kieliä käytettiin. Jokaisen osallistujan puheenvuoro tulkattiin konsekutiivisesti eli niin, että tulkattava ja tulkki puhuivat vuorotellen. Vaikka tämä tapa vie enemmän aikaa kuin yhtäaikainen simultaanitulkkaus, valitsimme sen siksi, koska isossa hälyisessä tilassa olisi ollut vaikeaa kuunnella oman kielistä ja tulkattavan kielistä puhetta yhtä aikaa. Oli tärkeää, että kaikki saivat puhua rauhassa ja että kaikki saivat saman tiedon kummallakin kielellä. 

Puhuin arabiaksi ja suomeksi, koska halusin luoda ilmapiirin, jossa molempien kielten käyttäminen on yhtä luontevaa. Lisäksi halusin kaikki osallistujien kokevan, että olen ohjaajana heitä varten enkä vain toisen kielen puhujille. Jotta kaikki ymmärtävät koko ajan, mitä tapahtuu ja mistä puhutaan, puhuin lyhyitä puheenvuoroja, jotta kukaan ei joutunut odottamaan kauaa oman kielistä puheenvuoroa”, sanoo ohjaajana toiminut Anne. 

Nopeita muutoksia ja lasten leikkiä

Nimiä läpi käydessä huomasimme tilaisuuteen saapuneen osallistujia, jotka eivät olleet ilmoittautuneet etukäteen mukaan. Siksi molemmissa dialogeissa osallistujia oli suuri määrä siihen nähden, että keskustelut vielä tulkattiin. Tämän takia teimme nopeasti muutoksia käsikirjoituksiin: 

Otin alkuun lyhyen pariporinan ja loppuajan keskustelimme yhdessä niin, että jokainen osallistuja sai vain yhden puheenvuoron ja toisinaan vedin nopeasti yhteen sitä, mistä oli puhuttu siihen mennessä. Arabian ja suomen kielen taidosta oli suuri hyöty, koska pystyin ohjaamaan keskustelua kummallakin kielellä”, Anne sanoo. 

Oli tärkeää huolehtia siitä, että tulkilla oli tilaa ja aikaa tulkata jokaisen puheenvuoron jälkeen. Pyrin myös tekemään yhteenvetoa keskustelusta varmistaakseni, että ajatus on kaikille selvä”, toisen dialogin ohjaaja Yahya sanoo. 

Moni huoltaja oli ottanut lapset mukaan, mitä emme olleet huomanneet huomioida etukäteen, joten emme pystyneet tarjoamaan lapsille erillistä tilaa tai toimintaa dialogin ajaksi. Niinpä lapset leikkivät ja liikkuivat samoissa tiloissa, jossa pidimme dialogeja, ja toisinaan oli vaikeaa kuulla, mitä osallistujat sanoivat. Lisäksi toisen dialogin kirjaaja oli laskenut hetkeksi muistiinpanonsa pöydälle, jonka luona lapset leikkivät, ja hupsis! – paperit löytyivätkin hetken päästä aivan märkinä… 

Lasten hyvinvoinnistahan dialogissa keskusteltiin, joten hienoa, että olivat läsnä”, toteavat Yahya ja Anne.

Erätauko kotoutumisen tukemisessa

Dialogissa kuultiin kokemuksia siitä, miten kodin ja koulun välinen yhteistyö on toisinaan onnistunut hyvin, mutta toisinaan taas ei. 

Huoltajat ovat esimerkiksi kokeneet, ettei heihin olla koulusta riittävästi yhteydessä tai ettei heidän kulttuuritaustaansa ja kasvatusarvojaan ole aina huomioitu yhteistyössä ja lasten koulunkäynnissä. He toivoivat kulttuurisensitiivisempää vuorovaikutusta ja yhteistyötä, kuten perheiden elämään kuuluvien juhlapyhien huomioimista, sekä sitä, että koulu avaisi enemmän huoltajille, millaisia tavoitteita ja menetelmiä suomalaiseen kouluun liittyy: 

Toivoisin, että koulu ja opettajat auttaisivat meitä ymmärtämään enemmän koulun toimintaa ja tapoja ja sitä, miten vanhempina voimme paremmin tukea lapsiamme oppimaan ja kouluttautumaan täällä Suomessa”, osallistuja toivoi.  

Opettajat taas kokivat, ettei koulun arjessa aina välttämättä jää riittävästi aikaa yhteydenpitoon huoltajien kanssa, vaikka tarve tähän on tunnistettu. Lisäksi olisi tarpeen saada lisää tietoa ja osaamista moninaisuudesta ja maahanmuuttaneiden oppilaiden ja huoltajien kanssa toimimisesta.

Dialogissa kuultiin myös hyvistä kokemuksista etenkin niistä kouluista, joissa työskentelee monikielisiä ohjaajia, joiden tehtävänä on maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osallisuuden vahvistaminen sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön tukeminen. Vesalan peruskoulussa monikielisenä ohjaajana toimivan Brahim Oubamouhin alustus dialogin alussa työstään herätti paljon kiinnostusta, ja monikielisiä ohjaajia toivottiinkin lisää kouluihin. 

Osallisuuden ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen vaatii osaamista

Maahanmuuttaneiden voi olla haastavaa osallistua suomen- tai ruotsinkieliseen keskusteluun tasavertaisesti äidinkielisten puhujien kanssa. Siksi Erätauko-dialogin järjestäminen monikielisenä on tapa varmistaa, että myös maahanmuuttaneet voivat osallistua siihen yhdenvertaisesta asemasta. Tässä vinkkejämme monikielisen dialogin järjestämiseen:  

  • Varmista, että dialogin tulkkaus tapahtuu ammattitaitoisesti. Työskentele vain alan koulutuksen (asioimistulkin ammattitutkinto, AMK- tai yliopistotutkinto) suorittaneiden tulkkien kanssa. Mikäli kielipariin ei löydy koulutettua tulkkia, pohdi, miten voit varmistaa, että tulkkaus tapahtuu laadukkaasti. Tulkkaus on vaativa asiantuntijatyö, johon ei voi ryhtyä vain sillä perusteella, että osaa tulkattavia kieliä.
  • Mieti, miten voi rakentaa turvallisempaa tilaa kaikille dialogiin osallistuville. Se, mikä saattaa toisille tuoda turvallisuuden tunnetta ei välttämättä tuo sitä muille. Älä oleta vaan kysy. 
  • Tunnista etuoikeuksia. Huomioi, että dialogiin osallistuvat eivät välttämättä ole yhdenvertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Kerro osallistujille, ketkä muut henkilöt osallistuvat dialogiin ja kysy, millaisia ajatuksia osallistujille syntyy tästä asetelmasta. 
  • Tunnista normatiivisuutta. Valitse aihe ja näkökulma niin, että kaikki osallistujat voivat kokea osallisuutta siihen. Kysymys tai aihe, joka joistakin saattaa tuntua helpolta, voi olla toisille arka ja sensitiivinen. 
  • Tunne ja tutustu dialogiin osallistuviin henkilöihin ja heidän käyttämänsä kielen vuorovaikutustapoihin. Esimerkiksi arabiankielisessä vuorovaikutuksessa saatetaan käyttää enemmän äänenpainoja kuin suomenkielisessä puheessa. 
  • Käytä aikaa kutsuprosessiin. Dialogi menetelmänä ei ehkä ole kaikille tuttu, joten avaa selkeästi sitä, mitä ja miten siinä tapahtuu ja anna mahdollisuus kysymyksille. Ota huomioon, että dialogi tai keskustelu saatetaan kokea ymmärtää eri tavoin eri kielten vuorovaikututustavoissa. 
  • Jos mahdollista, Erätauko-dialogin ohjaajana on hyvä olla henkilö, joka puhuu kaikkia dialogissa käytettyjä kieliä: ohjaamisen sujuvuuden ja luottamuksen rakentamisen kannalta ohjaajan on hyvä pystyä kuulemaan kaikki välihuomautukset, joita ei aina välttämättä ehditä tulkata. Myös vuorovaikutus ennen dialogia osallistujien kanssa on tärkeää luottamuksen rakentamisessa.  
  • Dialogin kirjaajan kannattaa istua tulkin lähellä, jotta hän kuulee, mitä tulkki sanoo. 

 

Kuvassa: Vesalan peruskoulussa monikielisenä ohjaajana toimiva Brahim Oubamouh kertoo työstään

Kuvassa: Suomi-Syyria seuran koordinaattori Yahya Alhajji ja Opetushallituksen erityisasiantuntija Anne Kolehmainen

 

Anne Kolehmainen

Yahya Alhajji

#erätauko #dialogpaus #timeout #diablogi #OPH #Opetushallitus #SSYS #monikielisyys #maahanmuuttodialogit #maahanmuutto 

Diablogit

  • Erätauko-keskustelua lastensuojelun kokemusasiantuntijuudesta

    Vaikka kokemusasiantuntijuus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa lastensuojelussa, liittyy toimintaan monenlaisia kysymyksiä ja toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Viisiosainen Kokemusasiantuntijuutta pintaa syvemmältä -kesustelusarja pyrkii osaltaan vastaamaan keskeisiin kysymyksiin kuulemalla Erätauko-menetelmää hyödyntäen niin kokemusasiantuntijoita itseään kuin muitakin alalla työskenteleviä ammattilaisia.
  • Meidän Espoo 20X0 - Erätauko-keskustelua tulevaisuuden Espoosta

    Espoossa keskusteltiin Erätauko-dialogia hyödyntäen siitä, miltä tulevaisuuden Espoon tulisi näyttää. Dialogin avulla pyrittiin kuulemaan erilaisia näkemyksiä ja lisäämään yhteistä ymmärrystä kaupungin ja sen eri asuinalueiden tulevaisuudesta. On tärkeää, että keskustelu kaupunkisuunnittelun teemoista on laajaa, ja siihen pääsevät osallistumaan myös asukkaat itse. Tähän kirjoitukseen on haastateltu Espoon kaupungin palvelupäällikköä Heli-Maija Nevalaa sekä Omnian asiakkuus- ja myyntipäällikköä Tuula Alankoa.
Kaikki diablogit