Syksyllä 2022 järjestettiin ensimmäistä kertaa maahanmuuttodialogien keskustelukokonaisuus. Keskusteluita järjestettiin kolmena päivänä: 7.10., 27.10. ja 3.11. Toiveena oli, että eri puolilla Suomea käytäisiin Erätauko-menetelmällä lukuisia maahanmuuttodialogeja, joissa sekä Suomessa syntyneet että tänne muuttaneet pääsisivät keskustelemaan, kuulemaan toistensa näkemyksiä, oivaltamaan uutta ja rakentamaan yhdessä visiota monimuotoisesta Suomesta.
Idea keskustelukokonaisuuden järjestämisestä syntyi vuonna 2021 sisäministeriön maahanmuutto-osaston erityisasiantuntijan Anna Rundgrenin ja palvelumuotoilijan Mariana Salgadon toimesta.
Maahanmuutto on merkittävä osa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä. On tärkeää, että yhä useampi osallistuu maahanmuutosta käytävään keskusteluun.
Maahanmuuttopolitiikasta keskustelu on ollut jakautunutta ja jännittynyttä. Tämä on ollut tiedossa, mutta tapoja vaikuttaa tähän on ollut vaikea löytää, kertoo Anna.
Tässä diablogissa tutustutaan Annan ja Marianan kokemuksiin keskustelukokonaisuuden järjestämisestä. Keskustelujärjestäjien näkökulmaa avaavat Pasilan kirjastossa Kulttuurinen moninaisuus ja kirjastot läntisellä alueella projektissa työskentelevät projektisuunnittelija Helena Ohene Menu sekä projektityöntekijä, erikoiskirjastovirkailija Nahla Hewidy. Osallistujan kokemusta kommentoi Vantaan ja Keravan työllisyyspalveluiden nuorten ohjaaja Ahmad Moussa. Lisäksi kirjoitukseen on sisällytetty keskusteluihin osallistuneiden oivalluksia.
Maahanmuuttokeskustelu kaipaa muutosta
Vuoden 2021 kesällä sisäministeriössä asetettiin vaikuttavan ja kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan hanke, jonka yhtenä tavoitteena oli edistää maahanmuutosta käytävää julkista keskustelua. Ikään kuin hankkeen sivutuotteena aloitettiin maahanmuuttodialogien kehittäminen.
“Maahanmuuttokeskustelu keskittyy mediassa usein vain turvapaikanhakijoihin. Kyseessä on todellisuudessa laajempi ilmiö, ja haluamme tuoda keskusteluun moniperspektiivisiä ulottuvuuksia. Idea on, että paitsi täydennetään olemassa olevia, myös luodaan uusia keskusteluja” tiivistää Mariana.
Maahanmuuttokeskustelusta jäävät usein sivuun maahanmuuttajat itse. Keskustelukokonaisuuden yhtenä tavoitteena olikin saada myös maahan muuttaneet ja maahanmuuttajataustaiset keskustelemaan maahanmuuton teemoista.
Tämä tarve nostettiin esiin myös keskusteluun osallistuneen Ahmadin toimesta, jonka mukaan yhteiskunnassa pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia maahan muuttaneille nuorille ja heidän vanhemmilleen.
Maahanmuuttokeskustelu yhteiskunnassa on huolestuttavaa ja sillä on ollut merkittävä vaikutus nuorten identiteettiin ja tulevaisuudenuskon puutteeseen. Suomessa syntyneistä maahanmuuttajataustaisista nuorista on jo 20 %, jotka eivät tunne itseään suomalaisiksi, tiivistää Ahmad.
Koko yhteiskunnan kattavalle dialogisarjalle eri väestöryhmien välillä löytyi siis tilausta ja tarvetta. Keskusteluun osallistuneiden palautteessa nousi esiin arvostus sitä kohtaan, että ministeriö haluaa kuulla heitä. Keskustelijat pitivätkin tärkeänä, että kaikkia ryhmiä tulee systemaattisesti kuulla heitä koskevissa asioissa ja lainsäädännön valmistelussa koko prosessin ajan.
Keskustelukokonaisuus rakentuu kontaktoimalla, kontaktoimalla ja kontaktoimalla
Keskustelukokonaisuuden suunnittelu aloitettiin ottamalla yhteys valtionvarainministeriöön. Anna ja Mariana olivat kuulleet kehitteillä olevasta kansallisten dialogien mallista ja pohtivat, voisiko näitä kahta teemaa yhdistää. Näin maahanmuuttodialogeista tuli kansallisen dialogin mallin pilotti. Kokonaisuuden suunnittelu aloitettiin alkuvuodesta 2022.
“Tapaamiset kansallisten dialogien järjestäjien kesken tarjosivat tärkeää apua ja käytännön tukea. Ilman heitä tämä ei olisi onnistunut”, kertoo Anna. “Emotionaalinen tuki oli hyvin tärkeää prosessin aikana, ja saimme kansallisten dialogien porukalta jatkuvaa kannustusta tekemiseen”, Mariana jatkaa.
Kesällä 2022 Anna ja Mariana valmistelivat materiaaleja syksyllä julkaistavaa dialogikokonaisuutta varten. Sisäministeriön nettisivuille laadittiin oma maahanmuuttodialogien sivusto, jossa pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen, että sivusto olisi helposti lähestyttävä mille tahansa keskustelujen järjestäjälle.
Pyrittiin viestimään keskustelukokonaisuudesta mahdollisimman neutraalilla ilmeellä. Lisäksi oltiin tarkkoja, että näytään poliittisesti riippumattomina ja helposti lähestyttävinä, kuvailee Anna sisäministeriön roolia.
Kuten aina Erätauko-keskusteluiden järjestämisessä, myös keskustelukokonaisuuden organisoimisessa kutsuprosessi on avain onnistumiseen. Maahanmuuttodialogien kohdalla potentiaalisia keskustelun järjestäjiä lähdettiin kartoittamaan sidosryhmäkartan avulla. Keiden olisi tärkeää olla mukana, keiden ääni olisi tärkeä saada kuuluviin, keiden kanssa ei yleensä tehdä yhteistyötä?
Anna ja Mariana kontaktoivat suuren määrän ihmisiä ja organisaatioita, ja markkinoivat keskustelukokonaisuutta ahkerasti. Kutsuprosessissa hyödynnettiin verkoston voimaa, ja kontaktoidessa pyydettiin välittämään viestiä eteenpäin jälleen omille sidosryhmille.
Ministeriöiden, järjestöjen, yritysten, puolueiden ja organisaatioiden kontaktoimisen lisäksi Anna ja Mariana hyödynsivät myös omia verkostojaan. Järjestäjiksi kannustettiin niin oman taloyhtiön väkeä kuin omia naapureitakin. “Erilaisia ihmisiä omista piireistä, joita on helppo lähestyä” Mariana kertoo.
Kattava kontaktointityö tarjoaa houkuttelevan mahdollisuuden kysyä, kuinka ihmiset suhtautuivat järjestäjäkutsuihin, oliko Erätauko-menetelmä tuttu?
“Järjestökentällä pääsääntöisesti tiedettiin mikä on Erätauko-säätiö ja mitä on dialogi. Heitä oli myös helppo innostaa mukaan. Niille, joille tämä ei ollut tuttua, piti käydä pitkiä keskusteluja dialogin merkityksestä ja tarkoituksesta. Usein ajatus on, että se on ikään kuin paneeli, joka vaatii paljon valmisteluaikaa. Tämä kaikki piti selittää auki” vastaa Mariana.
Maahanmuuttodialogien moninaiset aiheet kutsuivat keskustelemaan ympäri Suomen
Keskusteluita järjestettiin huikea määrä, yli 70 kappaletta ja ainakin yhdeksällä eri kielellä. Osa tahoista järjesti yhden keskustelun, toiset taas yhden jokaisena kolmena keskustelupäivänä.
Aiheiden kirjo kattoi keskusteluja niin työllisyydestä, koulutuksesta, perhe-elämästä, harrastuksista, politiikasta kuin ihan vaan avoimesta pohdiskelustakin. Keskustelukokonaisuus sai jalansijaa ympäri Suomen, kun keskusteluja järjestettiin mm. Lieksassa, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Tampereella, Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä.
Eräs aktiivinen keskustelun järjestäjätaho oli Pasilan kirjasto, missä Helena ja Nahla järjestivät kolme keskustelua, joista yksi jouduttiin valitettavasti perumaan. Keskusteluissa pohdittiin kirjaston palveluiden kehittämistä maahanmuuttaneiden ja eri kieli- ja kulttuurivähemmistöjen näkökulmasta.
Helenaa ja Nahlaa motivoi keskusteluiden järjestämiseen paitsi asiakaslähtöinen kirjastopalveluiden kehittäminen, myös mahdollisuus vaikuttaa Suomen kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan kehittämiseen keskusteluiden yhteenvedon avulla. Haastateltavat kokivat keskusteluiden järjestämisen vaivattomaksi, sillä sisäministeriön ja Erätauko-säätiön materiaalipaketit, ohjeet ja käsikirjoituspohjat tukivat valmistelua.
Sen sijaan kutsuprosessi vaati hieman enemmän vaivannäköä. Helena ja Nahla huomasivat, että kirjallinen kutsu ei useinkaan riitä. Kirjallisen kutsun lisäksi kutsutuille kannattaa soittaa, ja käydä tarvittava keskustelu dialogin ideasta.
Mitä ilmeisimmin kutsutut tulevat helpommin, jos kutsuja on heille ennestään tuttu, tai kutsu välitetään heille tutun henkilön kautta, tai jos koetaan, että kuulutaan keskustelun ”kohderyhmään”, toteavat Helena ja Nahla.
Kutsuprosessin haastavuus herätti järjestäjät pohtimaan keskustelusarjan nimen merkitystä: “Eikö maahanmuuttodialogien nimen katsottu kohdistuvan itseen?” Pohtivat haastateltavat. Osallistujapalautteen mukaan tarvetta ja toivetta samanlaiselle, vuosittain järjestettävälle dialogikokonaisuudelle kuitenkin löytyy.
Järjestäjät ehdottavat, että tulevaisuudessa dialogikokonaisuuden voisi järjestää esimerkiksi “Monimuotoisen Suomen Dialogit” -nimen alla, joka saattaisi saavuttaa kattavamman joukon osallistujia. Keskusteluissa nousikin esiin, että maahanmuuttaja- ja maahanmuuttotermien käyttö saattaa sulkea kohteensa yhteisön ulkopuolelle.
“Kauanko puhutaan maahanmuutosta ja siitä, että maahanmuutto on Suomessa uusi ilmiö, vaikka toisen sukupolven maahanmuuttajien nuoria on paljon? Kolmannen sukupolven lapsia syntyi jo Suomessa! Milloin tulee toiminnan aika?” kommentoi keskusteluun osallistunut Ahmad.
Tuoreet järjestäjätahot täydensivät keskusteluiden kattausta
Kattavasta kontaktoinnista huolimatta joitain tärkeiksi tunnistettuja ryhmiä ei saatu innostumaan keskustelujen järjestäjiksi. Keskusteluiden järjestäjistä jäivät puuttumaan mm. poliittiset puolueet vihreitä lukuunottamatta.
Paljon tehtiin työtä myös sen eteen, että järjestäjiksi saataisiin myös ns. maahanmuuttokriitikoita. Valitettavasti monikaan maahanmuuttokeskusteluun aktiivisesti kantaa ottavista ei jostain syystä innostunut järjestämään keskustelua kutsuista huolimatta.
Puolueiden lisäksi toiveena olisi ollut saada mukaan yrityksiä aloilta, jotka työllistävät paljon maahanmuuttaneita. Tällaisia aloja ovat muun muassa siivous-, rakennus-, ravintola- ja matkailualat. Anna ja Mariana tunnistivat kuitenkin haasteen yritysten innostamisessa mukaan, sillä keskusteluiden hyötysuhdetta on vaikea myydä.
Mikäli aikaisempaa kokemusta Erätauko-keskustelun järjestämisestä ei ole, saattaa ensimmäinen mielikuva olla työlään paneelin ja konferenssin järjestäminen, vaikka Erätauko-keskustelun konsepti on paljon pienimuotoisempi.
“Ne järjestöt, jotka tekevät maahanmuuttoon liittyvää työtä, ovat tottuneet tekemään yhteistyötä sisäministeriön kanssa. Yrityksille tämä ei ole osa työtä, paitsi lobbaamisen näkökulmasta”, pohtii Mariana yritysten mahdollisuuksia innostua keskustelun järjestämisestä.
Vaikka kaikkia ei saatu innostettua mukaan, ei syytä pettymykseen ollut. Jos joitain tahoja puuttui, niin mukaan lähti monia muita, joita ei edes osattu kutsua. Keskusteluja järjestivät erilaiset yhteisöt ja organisaatiot, joiden olemassaolosta ei ollut aikaisemmin tiedetty. Keskustelukokonaisuus toimi paitsi keskustelun lisääjänä, myös laajensi verkostoa. Laajan järjestäjäkattauksen perusteella mielenkiintoa aiheesta keskustelemisesta selkeästi löytyy.
Onnistuttiin houkuttelemaan mukaan uusia toimijoita, ja tätä kautta ymmärtämään ilmiöitä laajemmin, iloitsee Mariana
Helmikuussa julkaistavaa yhteenvetoa käytetään ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen valmistelussa
Kaikkien järjestettyjen keskusteluiden kirjauksista ja oivalluksista kootaan yhteenveto, jonka sisäministeriö julkaisee alkuvuodesta. Ensikäden kokemus keskustelukokonaisuuden järjestämisestä on Annan ja Marianan mukaan erittäin onnistunut, mutta ilman yhteenvetoa on hankalaa antaa tarkempaa arviota kokonaisuuden pitkän aikavälin merkityksestä.
Voimaannuttava, monipuolinen, innostus, hyväksynnän tunne, kaikkien äänet kuuluviin, keskustelua jatkettava mielellään samalla porukalla, keskusteluun osallistuja.
Keskustelukokonaisuuden yhteenvetoa tullaan käyttämään muunmuassa ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen valmistelussa sekä maahanmuuttopolitiikan kehittämisessä. Yhteenveto tulee hyödyntämään paitsi sisäministeriön oman toiminnan kehittämistä, myös muiden ministeriöiden toimintaa.
“Muut ministeriöt ovat mukana rahoittamassa prosessia. Kun nähdään, mitä yhteenvedosta löytyy, niin tiedämme ovatko painopisteet kouluissa, kotoutumisessa, työllisyydessä…” tiivistää Anna yhteenvedon tulevia käyttömahdollisuuksia.
“Keskustelukokonaisuuden yhteenveto on erilainen lähtökohta aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Monesti, kun osallistetaan ryhmiä, niin kysymykset ovat hyvin spesifejä. Maahanmuuttodialogeissa teema on niin laaja, että ihmiset voivat itse laatia keskustelun kysymyksenasettelun ja näkökulman. Tämän jälkeen mietitään sitä, miten voimme omassa työssämme palvella parhaiten löydösten perusteella” Mariana tekee eroa keskustelukokonaisuuden yhteenvedon ja perinteisten selvitysten välillä.
”Äidinkieli ja kulttuuri on tärkeä asia jokaiselle. Sen säilyttäminen ja elävänä pitäminen vaatii sen käyttöä ja siinä elämistä. Yhteiskunnan keinot tukea kielten ja kulttuurien moninaisuutta mietityttää, prosessissa pitää olla mukana eri kielien ja kulttuurien edustajia. Yhdessä rakentaen onnistumme”, keskusteluun osallistuja.
Ihmiset voivat kertoa meille, mitä he haluavat, miten suhtautuvat ja miten kannattaa tehdä. Tämä on tapa tehdä laadullista tutkimusta. Tätä hyödyntämällä voidaan tehdä oikeanlaisia päätöksiä, Mariana toteaa yhteenvedon merkityksestä.
Eräässä Pasilan kirjastossa järjestetyssä keskustelussa osallistuja tiivisti toiveensa, joka välittyy yhteenvedon kautta päättäjille: “Kaikki päättäjät, eduskunnan tyypit, opettajat, poliisit ja viranomaiset tarvitsevat koulutusta ja tietoa eri kulttuureista. Dialogia nimenomaan eri kulttuurien edustajien kanssa. Minun mielestäni hallitus voi edistää hyviä väestösuhteita tekemällä päätöksiä ja politiikkaa, joka edistää vähemmistöjen taloudellista asemaa, järjestämällä kulttuuritietoisuutta edistäviä koulutuksia päättäjille, viranomaisille, opettajille, yms. ja dialogilla yhdessä eri kieli-, uskonto- ja kulttuuriryhmien edustajien kanssa.”
Anna ja Mariana tunnistivatkin ministeriön roolin keskustelukokonaisuuden järjestäjänä merkityksellisenä. Uusia osallistamisen tapoja on kehitettävä jatkuvasti.
Keskustelukokonaisuus on osallistava vaihtoehto kokouksille ja seminaareille
Anna ja Mariana korostavat yhteistyön merkitystä keskustelukokonaisuuden järjestämisessä. Yhteistyötä tehtiin kansallisten dialogien järjestäjäporukan sekä muiden ministeriöiden kanssa.
“En lähtisi tekemään tätä yksin. Poikkihallinnollinen yhteistyö ja viestintäasiantuntijoiden panos oli keskeistä kokonaisuuden kanalta”, avaa Mariana yhteistyön merkitystä.
Anna on pohtinut sitä, että dialogikokonaisuus toimisi hyvin monenlaisissa yhteiskunnallisissa teemoissa, joista tarvitaan laajasti tietoa esim. selontekoja varten.
“Kannustaisin muita harkitsemaan tämän menetelmän käyttöä valtavien kokousten ja seminaarien sijaan. Tämän metodin avulla kokoon saadaan epätyypillisiä työryhmiä, ja laajennetaan osallisuutta ja tuetaan demokratiaa”, tiivistää Anna.
Ja meihin saa olla rohkeasti yhteydessä, jos dialogikokonaisuuden järjestäminen kiinnostaa! lopettavat Anna ja Mariana.
Tiina Helin
Harjoittelija
Erätauko-säätiö
#erätauko #dialogi #sisäministeriö #maahanmuuttodialogit
