Sören Lillkung / Photo by Cata Portin

Alkuperäiskansojen jäsenet istuivat jo kauan sitten ympyrässä katsomassa toisiaan, kun he etsivät yhteistä ymmärrystä asioista. Erätauko-keskusteluissa on samaa viisautta. Erätauko on minulle ihmisenä tärkeä siksi, että keskustelijoiden tittelit pyyhitään pois ja olemme kaikki samalla viivalla.

Yhteiskunta on usein hierarkkinen ja vertaileva, nostetaan esille yksittäisiä menestyjiä. Erätauossa ollaan vapaita hierarkioista ja etsitään ymmärrystä yhdessä, kaikki saman arvoisina keskustelijoina.

Olen huomannut pieneneväni ja nöyrtyväni Erätauko-keskusteluissa, ja samalla kasvan niissä tilanteissa. Se kaikki tapahtuu yhden dialogin aikana. Niissä kuunnellaan toisia ja annetaan kaikkien puhua loppuun asti. Halutaan kuulla mitä toinen sanoo ja ymmärtää häntä. Muuten elämässä puhutaan liian paljon toisten päälle ja keskeytetään.

Tuntuu, että mediassakin usein faktat eivät saa olla liian oikein tai dramatiikka puuttuu. Halutaan ruokkia kärkevyyttä ja vastakkainasettelua. Erätauko toimii ihan toiseen suuntaan.

Svenska kulturfondenille Erätauko on todella tärkeä menetelmä, olemme hyvin iloisia, kun saamme olla mukana toiminnassa. Ensin käytimme sitä sisäisesti ja nyt se leviää meiltä myös kumppaneille.

Ruotsin kieli on Suomessa vähemmistön kieli ja tutkimukset viittaavat siihen, että kieli-ilmasto on Suomessa huonontunut. En usko, että kukaan yrittää tarkoituksella huonontaa ruotsin kielen asemaa, mutta eri ryhmät eivät ehkä ole kohdanneet tarpeeksi toisiaan. Ongelmia syntyy, kun ei ole kohtaamista ja ymmärrystä.

Kohtaamista ja yhteyttä, joka johtaa ymmärrykseen, tarvitaan kaikkien kieliryhmien välille, jotka Suomeen tulevat. Kulturfonden haluaa luoda avoimen ja inklusiivisen yhteiskunnan, jossa kaikilla on oikeus oppimiseen ja monipuoliseen kulttuuriin. Erätauko on tukena tavoitteessamme.

Olemme käyttäneet Erätaukoa oman henkilökunnan kanssa esimerkiksi ymmärryksen lisäämiseen eri alueiden välillä. Lisäksi olemme järjestäneet erätaukona poliittista keskustelua ja myös yhteistyökumppanimme käyttävät koko ajan enemmän Erätaukoa.

Uskon, että Suomesta on mahdollista saada maailman keskustelevin kansa, mutta siihen on vielä vähän matkaa. Erätauko-keskusteluihin halutaan mukaan heidätkin, jotka eivät edes halua keskustella, ja joiden ääni ei kuulu yhteiskunnassa. Mukaan on saatava ääripäät. Dialogiin pitää saada kaikki.

Jos mietitään ruotsinkielisten asemaakin, ei voi olla niin, että vain me yritämme saada muut ymmärtämään. Pitää saada myös itsensä ymmärtämään muita. Muutos lähtee aina minusta. Vika ei ole muissa, eikä ymmärrys tule ulkopuolelta, vaan omasta itsestä.

Sören Lillkung, VD, Svenska kulturfonden

Teksti: Laura Rantanen

Diablogit

  • Aleksi Lumpeen vaikuttajatyö metsästyskeskustelun ylläpitäjänä rakentuu Erätauko-säätiöltä tuttujen periaatteiden ympärille

    Aleksi Lumme vastaanotti Suomen dialogiteko 2022 -tunnustuksen edistettyään rakentavaa keskustelua vaikeista aiheista usean vuoden ajan. Rakentavan keskustelun aktiivin tavoitteena on olla ihminen, joka luo ympärilleen hyvää keskustelua. Aleksin mukaan avainasemassa vaikeisiin keskusteluihin osallistuessa on mielenhallinta: halu viedä asiaa ja keskustelua eteenpäin, ei voittaa. Tässä diablogissa pääsemme kuulemaan Aleksin ajatuksia vaikeisiin keskusteluihin osallistumisesta Erätauon oppeja hyödyntäen.
  • MuseoX -hanke vie Erätauko-dialogin osaksi museon arkea

    Oletko koskaan pohtinut, että olisipa jossain tila, joka on pyhitetty rauhalliselle, tasavertaiselle ja kunnioittavalle dialogille? Ei hätää, tällainen tila valmistuu osana MuseoX -hanketta yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa vuonna 2024. Tässä diablogissa projektitutkija Henna Kojo ja kokoelmapäällikkö Teemu Ahola kertovat, kuinka Erätauko-dialogi otetaan osaksi uutta viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän museota.
  • Hämeenlinnan matka ensimmäiseksi Hyvin sanottu -festivaalikaupungiksi

    Hämeenlinnan kaupungin toimintakulttuurin kehittämisstrategian teemaa “arvosta jokaista kohtaamista” toteutetaan Erätauko-dialogin avulla. Kaupungin matkasta kohti ensimmäistä Hyvin sanottu -keskustelufestivaalia kertovat Markku Rimpelä ja Laura Latomäki.
Kaikki diablogit