Kuva: Miikka Pirinen

”Kun Erätauko -menetelmää kehitettiin Sitrassa käytimme sitä myös työntekijöiden kesken, jotta saimme heti alkuvaiheessa ymmärryksen siitä millainen menetelmä on. Erätauko jäi meille pysyvään käyttöön.

Sitran neuvotteluhuoneiden seinillä on yhä rakentavan keskustelun ohjeet, mutta nykyään meidän ei tarvitse enää määritellä joka kerta erikseen, että nyt käytämme Erätaukoa. Olemme sisäistäneet menetelmästä tapoja toimia ja ne tulevat jo luonnostaan.

Erätauko-menetelmä tarjoaa tärkeitä työkaluja rakentavan keskustelun käymiseen muun muassa siksi, että se on niin helppo ottaa käyttöön. Erätauko on tehty käyttäjälähtöiseksi. Valmis paketti ja rakenne antavat toimintamallin ja työkaluja dialogin käymiseen.

Yksi menetelmän hyödyistä on se, kuinka helpoksi se tekee keskustelun käymisen, vaikka asiasta ei olisi aikaisempaa kokemusta tai osaamista.

Erätauko mahdollistaa yhteiskunnallisten keskustelun käymisen myös sellaisille ihmisille ja ryhmille, joiden voisi olla muuten vaikea osallistua yhteiskunnallisiin keskusteluihin tai saada kokemus kuulluksi tulemisesta.

On tärkeää ymmärtää mitä Erätauko -menetelmällä tavoitellaan: Ymmärryksen saaminen toisista on tärkeää. Erätauko lisää ymmärrystä siitä, miten muut ihmiset ajattelevat ja toimivat ja ihminen tulee samalla itse ymmärretyksi, mikä on arvo sinänsä.

Ymmärryksen lisääminen taas voi olla pohjana muulle, kuten päätöksenteolle. Dialogin kautta myös oma ymmärrys asioista ja omasta ajattelusta voi syventyä.
Erätauko-menetelmä taipuu moneen. Kaikkeen, missä on tarkoitus lisätä ihmisten välistä ymmärrystä.

Joustavuus on yksi menetelmän hyvistä puolista. Se helppo ottaa käyttöön hyvin erilaisissa yhteyksissä.
Pidän tärkeänä, että jokainen voi kokea rakentavan dialogin ja tunnistaa sen hyödyt osallistumalla Erätauko -keskusteluun.

Sen jälkeen alkaa tunnistaa omassa työssään ja tekemisessään paikkoja, joissa olisi hyvä järjestää Erätaukoja.

Sitrassa on paljon ihmisiä, joille Erätauko on tuttu ja luonnollinen tapa järjestää ja käydä keskusteluja. Pari vuotta sitten järjestimme Erätaukoja kaikille sitralaisille ja pidämme aktiivisesti huolta siitä, että uudetkin työntekijät tutustuvat menetelmään.

Arjen rakentava keskustelu on oma asiansa. Meilläkin Sitrassa ihmiset alkoivat Erätauon myötä kiinnittää huomiota siihen, ettei esimerkiksi kokouksissa puhuta muiden päälle ja liitytään keskusteluun. Se tekee vuorovaikutuksesta kaikille mukavampaa.”

Katri Vataja, johtaja, strategia- ja ennakointi, Sitra

 

Diablogit

  • Aleksi Lumpeen vaikuttajatyö metsästyskeskustelun ylläpitäjänä rakentuu Erätauko-säätiöltä tuttujen periaatteiden ympärille

    Aleksi Lumme vastaanotti Suomen dialogiteko 2022 -tunnustuksen edistettyään rakentavaa keskustelua vaikeista aiheista usean vuoden ajan. Rakentavan keskustelun aktiivin tavoitteena on olla ihminen, joka luo ympärilleen hyvää keskustelua. Aleksin mukaan avainasemassa vaikeisiin keskusteluihin osallistuessa on mielenhallinta: halu viedä asiaa ja keskustelua eteenpäin, ei voittaa. Tässä diablogissa pääsemme kuulemaan Aleksin ajatuksia vaikeisiin keskusteluihin osallistumisesta Erätauon oppeja hyödyntäen.
  • MuseoX -hanke vie Erätauko-dialogin osaksi museon arkea

    Oletko koskaan pohtinut, että olisipa jossain tila, joka on pyhitetty rauhalliselle, tasavertaiselle ja kunnioittavalle dialogille? Ei hätää, tällainen tila valmistuu osana MuseoX -hanketta yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa vuonna 2024. Tässä diablogissa projektitutkija Henna Kojo ja kokoelmapäällikkö Teemu Ahola kertovat, kuinka Erätauko-dialogi otetaan osaksi uutta viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän museota.
  • Hämeenlinnan matka ensimmäiseksi Hyvin sanottu -festivaalikaupungiksi

    Hämeenlinnan kaupungin toimintakulttuurin kehittämisstrategian teemaa “arvosta jokaista kohtaamista” toteutetaan Erätauko-dialogin avulla. Kaupungin matkasta kohti ensimmäistä Hyvin sanottu -keskustelufestivaalia kertovat Markku Rimpelä ja Laura Latomäki.
Kaikki diablogit