”Kuulin Erätauon edeltäjästä ensimmäistä kertaa, kun toimin Kansanvalistusseuran säätiön hallituksessa. Oli Suomi 100 -juhlavuosi, ja Kansanvalistusseura koordinoi siihen liittyen Sata askelta -hankkeen kansalaiskeskusteluja eri puolilla Suomea.

Sitrassa pohdittiin samaan aikaan sitä, miten yhdenvertainen keskustelu saataisiin osaksi kansalaiskeskustelua. Aihe kiinnosti meitä kovasti.

Meiltä projektipäällikkö Anne Tastula oli mukana Erätauon kehittäjäryhmässä ja otimmekin Erätauko-menetelmän mukaan Kansanvalistusseuran työkalupakkiin heti, kun se oli mahdollista.

Olimme mukana Vastalääke-hankkeessa, jossa haluttiin vähentää valetiedon vaikutusta lisäämällä dialogia terveysalan asiantuntijoiden ja kansalaisten välille. Halusimme tuoda kansalaisille tutkittua tietoa vastalääkkeeksi valetietoon.

Osana hanketta pyrittiin lisäämään tasa-arvoa ja luottamuksellista ilmapiiriä erätaukotyyppisillä keskusteluilla. Toisiaan kohtaamassa oli kansalaisia, lääkäreitä ja lääketieteen opiskelijoita.

2019 oli Erätauon aktivoinnin vuosi ja silloin meilläkin järjestettiin ensimmäiset varsinaiset Erätauko-keskustelut.

Kansanvalistusseuran sisällä dialogisuus on ollut aina vahvaa ja olemme järjestäneet paljon kansalaiskeskusteluja osana toimintaamme. Erätauko on ollut meillä keskustelun menetelmänä käytössä usein.

Olemme järjestäneet Erätauko-viikon keskusteluja, kouluttaneet yhdessä Erätauko-säätiön kanssa kansalaistoimijoita menetelmän käyttöön ja järjestäneet esimerkiksi Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyviä Erätaukoja.

Meillä oli myös yhdessä Erätauko-säätiön kanssa Nuorten Ilmasto-Erätauko -hanke, jossa nuoret pääsivät puhumaan yhdessä päättäjien kanssa ilmastopäätöksenteosta.

Erätauko-säätiö oli mukana kanssamme myös Radio Helsingin Auvinen ja Sauri radio-ohjelman toteuttajana. Ihmiset saivat lähettää ohjelmaan ajankohtaisia kysymyksiä ja keskustelua jatkettiin sosiaalisessa mediassa lähetyksen jälkeen.

Saamamme palautteen mukaan Erätauko luo keskustelumenetelmänä hyvää tunnelmaa. Osallistujat kiittelevät tasa-arvoisuutta ja pelisääntöjä, jotka tuovat keskustelulle selkeät raamit.

Strukturoitu malli ohjaa kuunteluun. Ihmiset kokevat, että Erätauossa saa kerrankin keskittyä rauhassa keskusteluun. Ei tarvitse koittaa kiirehtiä tuloksiin tai johtopäätöksiin.

Oma kokemukseni on sama. Itselleni Erätauko-keskusteluissa on ollut mukavinta ja antoisinta kuulla eri näkökulmia. Yläkouluikäisetkin osallistujat ovat olleet aivan loistavia keskustelijoita ja pitäneet briljantteja puheenvuoroja, vaikka yhteisenä kielenä olisi ollut englanti.

Olemme käyttäneet myös oman valtuuskuntamme kokouksessa Erätaukoa työmuotona, ja siitä pidettiin kovasti. Menetelmä näyttää toimivan myös verkossa hyvin.

Erätauko on yksi menetelmistä, jota mietimme yhtenä vaihtoehtona aina, kun etsimme sopivaa tapaa käydä keskusteluja. Meillä on jo monta asiantuntijaa, jotka voivat ohjata Erätaukoja. Olen itse yksi heistä.

Seuraavaksi Erätauko on mukana esimerkiksi Medialukutaitoa taloudesta -hankkeessamme, jossa koulutamme kauppatieteiden tutkijoita ja tohtorikoulutettavia viestimään tutkimukseen perustuvaa tietoa helposti ymmärrettävästi ja käymään dialogia kansalaisten kanssa verkossa ja kasvokkain.

Osana hanketta järjestämme Erätauko-keskustelun, jonka avulla haluamme luoda moniäänisempää julkista keskustelua talouskysymyksistä.”

Lauri Tuomi, toimitusjohtaja, Kansanvalistusseura sr.

Teksti: Laura Rantanen

Diablogit

  • Erätauko-keskustelua lastensuojelun kokemusasiantuntijuudesta

    Vaikka kokemusasiantuntijuus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa lastensuojelussa, liittyy toimintaan monenlaisia kysymyksiä ja toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Viisiosainen Kokemusasiantuntijuutta pintaa syvemmältä -kesustelusarja pyrkii osaltaan vastaamaan keskeisiin kysymyksiin kuulemalla Erätauko-menetelmää hyödyntäen niin kokemusasiantuntijoita itseään kuin muitakin alalla työskenteleviä ammattilaisia.
  • Meidän Espoo 20X0 - Erätauko-keskustelua tulevaisuuden Espoosta

    Espoossa keskusteltiin Erätauko-dialogia hyödyntäen siitä, miltä tulevaisuuden Espoon tulisi näyttää. Dialogin avulla pyrittiin kuulemaan erilaisia näkemyksiä ja lisäämään yhteistä ymmärrystä kaupungin ja sen eri asuinalueiden tulevaisuudesta. On tärkeää, että keskustelu kaupunkisuunnittelun teemoista on laajaa, ja siihen pääsevät osallistumaan myös asukkaat itse. Tähän kirjoitukseen on haastateltu Espoon kaupungin palvelupäällikköä Heli-Maija Nevalaa sekä Omnian asiakkuus- ja myyntipäällikköä Tuula Alankoa.
Kaikki diablogit