”Tulin syksyllä 2017 Hailuodon kunnanjohtajaksi. Yhteisöllinen ajattelu on ollut mukanani 2000-luvun alusta, sillä taustani on yhteisöllisessä työssä.
Olen tehnyt kuntouttavaa työtä sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. Opiskelin samalla hallintotieteiden maisteriksi ja olin sote-alalla myös johtotehtävissä. Pääaineeni oli kunnallispolitiikka, joten nyt olen siinä työssä johon olen kouluttautunut.
Yhteisöllinen toimintatapa ja vuorovaikutuksen merkitys on ollut osa tekemistäni siitä asti, kun työskentelin päihdekuntoutujien kanssa. Myös päihdekuntoutuminen pitäisi ymmärtää kokonaisyhteisöllisenä asiana.
Erätauko-menetelmä tuli Hailuodon kunnan käyttöön henkilökohtaisen kiinnostukseni kautta. Olen kouluttautunut dialogiseen johtamiseen. Kävin Aretailla Helsingissä dialogisen johtamiskokonaisuuden ja jo viime vuonna käytin itseoppineesti joitain Erätauko-materiaaleja hyväksi työyhteisökeskusteluissa.
Ajattelin myös alkaa pitää Hailuodossa itse dialogeja ja keskustella kuntalaisten kanssa. Tässä kohtaa otin yhteyttä Erätaukoon. Osallistuin Erätauko-säätiön kautta ensin säätiön järjestämään dialogiin helmikuussa ja sitten sain tietää Maaseutuparlamentista.
Maaseutuparlamentti on Suomen suurin ideafestivaali, joka kokoaa yhteen ajankohtaisen maaseututiedon, maaseudun kehittämisen työkalut ja tulevaisuuden tekijät.
Syksyllä järjestettävän tapahtuman ytimessä on dialogi eri-ikäisten ja -taustaisten suomalaisten välillä. Ennen varsinaista tapahtumaa on käyty Erätauko-keskusteluja. Järjestin Hailuodossa Maaseutuparlamenttiin liittyvät Erätauko-keskustelut helmi- ja maaliskuussa.
Itse järjestämiini kutsuin hyvin eri tyyppisiä ihmisiä, sillä halusin mukaan mahdollisimman monipuolisesti osallistujia. Kaikki kutsumani ihmiset tulivat etänä mukaan keskustelemaan hyvinvoinnista maaseudulla. Ohjasin keskustelut itse.
Olemme keskustelleet Hailuodossa Erätauko-menetelmällä myös kunnan taloudesta. Teimme talouteen liittyvän kyselyn kuntalaisille ja yrityksille ja kävimme tämän vuoden huhtikuussa kolme Erätaukoa aiheesta.
Nekin pidettiin etänä ja ohjasin itse yhden näistä keskusteluista. Puhuimme siitä mistä kunta saa enemmän tuloja ja mistä menoja voidaan vähentää. Mitä voisimme tehdä, jotta kuntalaisen hyvinvointi lisääntyisi.
Näissä keskusteluissa nousi mielenkiintoisena esille ajatus, että kuntalaiset voisivat itse kuntalaisina tehdä enemmän. Kuntalaiset kokivat, että kunnan asiat ovat meidän jokaisen asoita. Yksi esimerkki oli kunnan alueen siisteys, josta huolehtimiseen kaikki voivat käytännössä vaikuttaa.
Kuntalaiset ovat halunneet myös esimerkiksi perustaa yhteisöpuutarhan. Saimme sellaisen aikaiseksi ja se on ollut suuri menestys. Kuntalaiset viljelevät puutarhaa ja siellä on järjestetty tapahtumia.
Erätauko on tärkeä menetelmä yhteisöllisen kunnanjohtamisen tukena. Keskustelun synnyttäminen ja aikaansaaminen on niin tärkeä asia. Meidän ei tarvitse Erätauko-keskusteluissa päättää mitään eikä olla yhtä mieltä, mutta alamme ymmärtämään erilaisia näkökulmia. Näen sen todella tärkeänä ja tällaiset keskustelut luovat hyvän pohjan myös päätöksenteolle. Hailuodossa käytetään Erätaukoa jatkossakin.
Erätauko-keskustelu toimii, koska sen rakenne on yksinkertainen ja selkeä. Kuka tahansa pystyy ottamaan menetelmän haltuun ja toteuttamaan Erätauko-keskustelun. Säännöt ovat fiksut ja ihmiset noudattavat niitä hyvin.
Osa nyt näissä vaaleissa luottamustehtävistään luopuvista kunnan luottamushenkilöistä on lehtien palstoilla kiitellyt kovasti kuntaa Erätauon käytöstä. He ovat myös luvanneet jatkaa Erätaukoihin osallistumista kuntalaisen roolissa. He kiittelivät kunnan hallintoa siitä, että olemme luoneet Hailuotoon uudenlaista keskustelukulttuuria.
Hailuodossa on 1000 asukasta, mutta yhteisöllinen johtaminen ja toiminta sopii yhtä hyvin isommallekin paikkakunnalle ja kaupunkiin. Miksei voisi vapauttaa ihmisiä, antaa tehdä asioita itsekin.
Nuoret haluavat toimia vapaasti muodostuvissa porukoissa ja tehdä asioita, jotka he kokevat tärkeiksi. He vierastavat hierarkioita. Kuntien ja kaupunkien pitää miettiä miten mahdollistaa sitä itseohjautuvaa ja verkostomaista toimintaa entistä paremmin.
Kunta ei saa olla este ja passivoida sen asukkaita turhilla rajoitteilla.”
Aki Heiskanen, kunnanjohtaja, Hailuoto
Teksti: Laura Rantanen
Kuva: Harri Tarvainen / Oulu2026
