Merkityksellinen ruoka

Mitä huomenna syötäisiin? Minkälaisia valintoja pitää tehdä matkalla kohti huomisen ruokalautasta? Mikä muuttuu ja mikä pysyy? Millaisia ajatuksia tämä kaikki herättää?

Tällaiset kysymykset ovat pyörineet päässä hallitusohjelmaan kirjattua ilmastoruokaohjelmaa valmistellessa. Yhteiskuntamme on siirtymässä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää, ja ilmastoruokaohjelman tehtävänä on tukea tätä siirtymää ottaen samalla huomioon kaikki kestävyyden näkökulmat: ekologisen, sosiaalisen, kulttuurillisen ja taloudellisen kestävyyden.

Merkittävän systeemisen muutoksen vaikutuksia on pystyttävä ennakoimaan monipuolisesti eri näkökulmista. Kestävää ruokajärjestelmää rakennetaan paikallisista lähtökohdista käsin.

– Keskeinen kysymys on muutoksen hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus. Ilmastoteot voivat esimerkiksi näyttää eri puolilla Suomea erilaisilta, kertoo ohjelman toimeenpanosta maa- ja metsätalousministeriössä vastaava neuvotteleva virkamies Hanna Mattila.

Eri näkökulmien tunnistamiseksi apuun ovat tulleet yhdessä Erätauko-säätiön kanssa järjestetyt ilmastoruoka-aiheiset keskustelut. Ilmastonmuutos ja ruoka ovat tärkeitä aiheita, jotka saavat yhteiskunnassa aikaan kiihkeääkin keskustelua. Erätauko-menetelmän vahvuus on siinä, että kuulluiksi tulevat hekin, jotka herkästi jäisivät keskusteluiden ulkopuolelle.

– Oli havahduttavaa huomata, että syvälle arvoihin ja tapoihin osuvasta ilmastoruoka-aiheesta keskustelemisen ei tarvitse olla raskasta. Päinvastoin, toisilleen vieraiden ja tarkoituksellisesti mahdollisimman monipuolisista lähtökohdista kootun keskustelijajoukon kesken syntyi välitön ilmapiiri, jossa tuntui olevan tilaa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi, kuvailee keskusteluihin osallistunut erityisasiantuntija Anna Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Maa- ja metsätalousministeriön pyrkimyksenä on käydä ilmastoruoka-keskusteluja eri puolilla Suomea. Toukokuussa etäyhteyksin toteutettiin keskustelut Kemijärven, Tampereen ja Raaseporin ympäristössä asuvien osallistujien kanssa.

Keskusteluissa nousivat esiin paikallisuus, ruuan herättämät tunteet ja muistot:

  • ”Mikä täällä pohjoisessa on niin kuin normaalia ja voi olla etelässä epänormaalia ja sitten taas toisinpäin. Täällä kalastetaan tosi paljon, mutta hauki pidetään vähän semmoisena roskakalana täällä, etelässä se voi olla hyvinkin arvostettu ruoka. Ja sitten poron ruoka taas on ihan jokapäiväistä.”
  • ”Minun toimintani ruoan parissa siirtyy aikanaan lasten ruokamuistoiksi.”
  • ”För mig betyder mat näring, njutning, skog, gemenskap, konst, hantverk, gott.”
  • ”Ruoka yhdistää ihmisiä. Poikkeustilanteessa loppui työpaikalla yhteiset lounashetket, ikävä näitä hetkiä.”

Myös muutoksen mahdollisuus on pohdittanut, mutta hyviä työkalujakin jo löytyy:

  • ”Miltä tuntuisi muuttaa [ruokavaliota] tai onko se muutos edes mahdollinen, vaikka olisikin motivaatiota muuttaa sitä ruokavaliota ilmastoystävälliseksi, niin mistä sitä sitten saisi ja onko siihen kaikilla mahdollisuus?”
  • ”Mat betyder möjligheter och utmaningar.”
  • ”Pyrin myös hyvin suureen lempeyteen. Pyrin lisäämään hyvää mun ruokavalioon ja tottumuksiin ja näin, niin sitten se vähä kuin automaattisesti jää pois se huonompi.”

Ruokajärjestelmä ja sen haasteet ja mahdollisuudet ovat näyttäneet keskustelujen perusteella erilaisilta eri puolilla Suomea, silti joka paikassa ruoka ja sen kestävyys kiinnostavat. Tunnelma keskusteluissa on ollut lämmin ja toisia kunnioittava. Keskusteluista on välittynyt yhteinen toive löytää ratkaisuja kestävän ruokajärjestelmän rakentamiseksi.

– Ruoka yhdistää kaikkia meitä, mutta samalla se on hyvin henkilökohtainen ja vahvoja tunteita herättävä aihe. Keskustelut ovat olleet hyvin mieleenpainuvia. On harvinaista päästä juttelemaan ventovieraiden kanssa siitä, mikä ruokamuutoksissa kiinnostaa tai mietityttää. Näitä ihmisiä muistelee lämmöllä vielä pitkään.

Keskusteluiden jälkeen jaettiin vielä tuntemuksia käydystä dialogista:

  • ”On virkistävää ajatella ruokaa ja puhua siitä yhteisesti, vaikka etänäkin.”
  • ”Hyviä fiiliksiä, hienoa jutella rakentavasti aiheesta. Yleensä tulee käytyä keskusteluja vain oman kuplan sisällä olevien kanssa”

Syksyllä keskustelut jatkuvat uusilla paikkakunnilla, kesän jälkeen vuorossa ovat Joensuu, Kurikka ja Naantali.

Mattila uskoo uusien keskustelujen tuovan valmisteluun näkökulmia, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta.

– Emme malta odottaa!

Kirjoittajat:

Anna Salminen ja Tia-Maria Virtanen (kuvassa), maa- ja metsätalousministeriö

Lisätietoja:

Mikä ilmastoruokaohjelma?

Mikä Erätauko?

 

Diablogit

  • Erätauko maaperän ja sen viljelijän hyvästä tulevaisuudesta

    Erätauko-säätiön luotsaamissa keskusteluissa keskeistä on dialogin syntyminen ja erilaisten näkökulmien tasapuolinen esille pääseminen. Tässä keskustelussa päätarkoituksena oli kerätä huomioita Soil at Risk -symposiumin paneelikeskustelun taustaksi. Lisäksi blogin kirjoittaja Sanna Söderlund, joka toimii koulutuspäällikkönä Baltic Sea Action Groupissa sekä vastaa viljelijä- ja oppilaitosyhteistyöstä Carbon Actionissa, tulee hyödyntämään aineistoa väitöskirjatutkimuksessaan, jonka aiheena on edelläkävijäviljelijöiden siirtymä kohti uudistavaa viljelyä.
  • Kunta tekemisen mahdollistajana

    Hailuodon kunnanjohtaja Aki Heiskanen kokee Erätauon olevan tarpeellinen tuki kunnan yhteisötyössä ja yhteisöllisessä johtamisessa.
  • Erätauko osaksi kaikkea partion tekemistä

    Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola kertoo, että Erätauon käyttö on leviämässä laajasti partiossa.
Kaikki diablogit