HAMKin sosionomiopiskelijoita kuulemassa Erätauko-menetelmästä

Kirjoituksessa tarkastellaan menetelmää erityisesti osana sosionomiopintoja. Menetelmän paikka on tunnistettu esimerkiksi opiskelijoille tärkeän itsereflektoinnin tukena sekä erinomaisena työkaluna asiakaskohtaamisissa. Laureassa menetelmään on koulutettu pääasiassa sosionomiopiskelijoita, HAMKissa myös muita aloja opiskelevia. HAMKin lehtori Saija Karevaara on hyödyntänyt menetelmää osana sosionomien opetusta, mutta työskentelee viestinnän lehtorina ja tarkastelee aihetta näin ollen nimenomaan viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta.

Itsereflektointi on hyvin olennainen työelämätaito, jossa Erätauko voi osaltaan auttaa

Tanja Tikkanen-Lamminen nostaa esiin, miten dialogi, kohtaaminen ja sen tarkastelu, millainen vuorovaikuttaja itse on, ovat sosionomiopintojen keskiössä. Itsereflektio on työn ydintä, sillä työhön kuuluu olennaisesti vaikeissa tilanteissa olevien ihmisten kohtaaminen. Tanja korostaa, kuinka työntekijä itse on työssään sen tärkein väline. Sillä, miten toinen ihminen kohdataan on joka tavalla merkitystä.

Kumpikin haastatelluista nostaa esille, miten sosiaalialalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakkaiden kanssa käytetään aina valtaa. Näin ollen on todella tärkeää oppia itsereflektion kautta tunnistamaan omia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Olisi tultava tietoiseksi oman pään sisäisestä maailmasta, jotta voi kohdata asiakkaan eettisesti.

Itsereflektion kautta kasvava ymmärrys itsestä tukee olennaisesti myös ammatillista kasvua”, Tanja Tikkanen-Lamminen

Molemmat nostavat esille, kuinka muita kuulemalla oppii samalla myös itsestä. Tämä onkin Erätauko-menetelmän ytimessä. Menetelmä antaa tilaisuuden sanoittaa omia kokemuksia, mutta myös kuulla toisten kokemuksia. Erätauossa vaihdetaan kokemuksia, ei mielipiteitä tai ajatuksia siitä, miten asioiden tulisi omasta mielestä olla. Tämä tuo haastateltujen mukaan uuden ja kaivatun kulman dialogiin ja yleiseen keskustelukulttuuriin ylipäänsä.

 

Tasavertainen ja ennakkoluuloton kohtaaminen sekä toisen kuuleminen ovat vuorovaikutustilanteiden keskiössä

Viranomaisten kohtaamisissa asiakkaiden kanssa on aina läsnä valtaa, mutta tämä ei saisi saada vääränlaista tilaa. Saija kertoo oppineensa sosiaalityötä opettavalta kollegaltaan, miten sosionomin tulisi tulla asiakaskohtaamiseen aina “ei tietämisen tilassa”, siis tasavertaisena. Lähtökohtana on se, että moniammatillisessa tiimissä työskentelevän ei tulisi tietää enempää kuin asiakas itse tai hänen läheisensä. Saija nostaa esille, miten Erätauko voisi antaa tähän hyviä eväitä: ei pidä olettaa, vaan aidosti kuulla toisen tarina tämän sanoittamana.

Saija muistelee filosofi Martti Lindqvistin sanoneen, että toista ihmistä ei voi ymmärtää menemättä mukaan hänen tarinaansa. Kuulematta tarinaa taustalla, tai ainakin osaa siitä, voi olla mahdoton ymmärtää toista. Erätauko-menetelmässä nimenomaan asiantuntijaroolista poistuminen ja piiriin asettuminen tasavertaisena, voivat opettaa kenelle tahansa hyödyllisiä taitoja toisen ihmisen kohtaamiseen.

On hyvin tärkeää, että osallistujat tietävät olevansa tulossa samaan keskusteluun: nyt ei ole kyseessä neuvottelu tai väittely, vaan dialogi. On kuitenkin syytä huomioida, että vuorovaikutustilanteeseen vaikuttavat monen monta muutakin eri tekijää. Näitä ovat esimerkiksi tilanne ja konteksti, valtasuhteet, tunnetilat, kieli- ja kulttuuritausta, käsitys maailmasta, kognitiokyky, viestintätaidot, rohkeus sekä tila, jossa vuorovaikutusta käydään.

Jos Erätauko-menetelmän avulla saadaan ratkaistua edes se, että kaikki tietävät minkä tyyppiseen vuorovaikutustilanteeseen ovat tulossa, on se jo iso voitto”, Saija Karevaara

Erätauon ohjauskorteista on saatu hyviä vinkkejä erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Esimerkiksi “Entä jos joku dominoi” -kortti lisää jo osaltaan osallisuutta. Sosiaalialan ydinsanoma siitä, että mukaan on saatava myös ne, joiden ääni yhteiskunnassa ei kuulu, on myös osa Erätauon ydintä. 

Molemmat haastateltavat lisäksi korostavat, miten hyvä vuorovaikutus ja dialogi ovat tärkeitä geneerisiä työyhteisötaitoja. Kuunteleminen on tärkeä työelämätaito niin konfliktitilanteissa ja suurissa muutoksissa kuin pienemmissä arjen hetkissä. Menetelmä sopii myös loistavasti työhyvinvoinnin lisäämiseen. Sen avulla oppii tuntemaan muut paremmin ja voi irtautua totutuista rooleista, päästen samalla pohtimaan, millainen on itse vuorovaikuttajana. 

Ei pelkästään se, että pidetään ohjattuja Erätauko-keskusteluja, vaan jo pelkästään se ajattelu siellä taustalla”, Saija Karevaara

 

Erätauko on mainio työkalu niin oppimiseen kuin opettamiseen

Molemmat haastateltavista nostivat esille, miten Erätauko-menetelmä taipuu mainiosti ryhmäopetukseen. Menetelmä on puolistrukturoitu, eli sitä voi tarpeen tullen muokata omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Menetelmä on saanut niin HAMKissa kuin Laureassakin lämpimän vastaanoton opiskelijoiden keskuudessa.

Tanja korostaa, miten menetelmässä on olennaista sen antama mahdollisuus osallistua keskusteluun, kuitenkaan pakottamatta ketään mukaan. On tärkeää, ettei ringissä manipuloida osallistujaa sanomaan jotain, vaan tarjotaan tilaisuutta omien kokemusten jakamiseen, ja jos sanottavaa ei juuri sillä hetkellä ole, on se täysin ok. Osallisuuteen kuuluu olennaisesti vapaaehtoisuus. 

HAMKin tutkijayliopettaja Mervi Lepistö on hyödyntänyt menetelmää ryhmätöiden yhteiseen purkuun. Menetelmän kerrottiin tuoneen monipuolisemmin jokaisen osallistujan ajatuksia esille ja syventäneen oppimista. Erätauko-keskustelun kerrottiin lisäksi olleen pelkkää kuuntelemista antoisampi oppimismenetelmä. Opiskelijat kertoivat ottavansa menetelmän osaksi omaa työkalupakkiaan.

Saija itse on hyödyntänyt Erätauko-menetelmää draamallisen harjoitteen yhteydessä selvittämään asiakkaan ja tämän läheisten kokemusmaailmaa. Harjoitteessa opiskelijat samaistuivat ensin erilaisten kuvitteellisten asiakkaiden tilanteisiin apukysymysten avulla, minkä jälkeen yhden asiakkaan kanssa käytiin kuvitteellinen moniammatillinen vuorovaikutustilanne Erätauko-menetelmää hyödyntäen. Harjoitteessa toisen tilanteeseen samastuminen, tämän saappaisiin astuminen ja empatia olivat keskeisiä.

HAMKin opiskelijoiden antamaa palautteita pääset lukemaan neliosaisesta HAMK Beat -blogista. Palautteissa muun muassa pohditaan, miten menetelmä voisi sopia hyvödynnettäväksi eri koulutusasteille. Dialogitaitojen lisäksi se opettaa muun muassa tunnekasvatusta. Lisäksi sen avulla tutustuu muihin ja se voi keventää ilmapiiriä. Menetelmä sopii kepeämmäksikin välineeksi tutustumiseen ja ryhmäyttämiseen – ei vain rankoista aiheista puhumiseen. Ryhmissä elävät lainalaisuudet ja vakiintuneet roolit voidaan menetelmän avulla pyrkiä rikkomaan.

Tämän tyyppistä tarvittaisiin eri koulutusasteille. Dialogia ja tunnekasvatusta”, opiskelija HAMKista (HAMK Beat)

Menetelmän on kerrottu madaltaneen kynnystä puhua. Korkeakouluissa ryhmät saattavat olla isoja, jolloin moni jää mielellään hiljaiseksi sivustaseuraajaksi. Erätauko-keskustelujen oivalluskierroksilla on kuitenkin kuultu, miten keskusteluun osallistuneet kertoivat pysyvänsä yleensä hiljaa, mutta jännityksestä huolimatta osallistuneensa tällä kertaa yhteiseen keskusteluun. Eräs opiskelija kertoi yllättäneensä itse itsensä kertomasta omista kokemuksistaan, vaikka alkuun uskoi pysyvänsä vaiti.

Keskustelu oli turvallista ja rohkaisi jakamaan omia kokemuksia ja ottamaan enemmän puheenvuoroja. Mielenkiintoinen menetelmä”, opiskelija HAMKista (HAMK Beat)

Saija korostaa, miten menetelmässä tuskin on mitään vaikeasti opittavaa uutta ja mullistavaa. Juuri siksi se kannattaakin ottaa osaksi omaa työkalupakkia. Menetelmä sisältää elementtejä, jotka ovat opettajan työssä arkipäivää ja joita tulee varmasti monesti pohtineeksi kouluarjessa. Se istuu hyvin osaksi opetusta – ei ylimääräisenä ja uutena opeteltavana asiana, vaan opetusta tukien.

Lue lisää Erätauko-menetelmän hyödyntämisestä HAMKissa Saija Karevaaran ja Mervi Lepistön neliosaisesta blogikirjoituksesta: 

Hamk blogi 1

Hamk blogi 2

Hamk blogi 3

Hamk blogi 4

 

Näissä korkeakouluissa on käytetty Erätauko-menetelmää:

Helsingin yliopisto, Hämeen AMK, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän AMK, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Laurean AMK, Metropolia, Seinäjoen AMK, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, National University of Ireland (NUI Galway), Åbo Akademi

Ilmoitathan meille, jos korkeakoulusi ei löydy listasta:

Eveliina Alho, eveliina.alho@eratauko.fi

Diablogit

  • Syötteellä käydään viikoittain Erätauko-keskusteluja

    Syötteen 300:n asukkaan kylässä asustaa noin kymmenen hengen porukka, joka käy viikoittain Erätauko-keskusteluja. Parhaillaan keskusteluja käydään jopa pari kolme kertaa viikossa. Erätauko on vakiintunut osaksi arkea, ja keskusteluja aletaan käymään nykyään myös spontaanisti ajankohtaisista aiheista.
  • Erätauko-keskustelua uudistuvista datatalouden pelisäännöistä

    Datatalouden pelisäännöt uudistuvat Euroopan unionissa. Uudet EU-säännöt tulevat vaikuttamaan niin yrityksiin kuin yksityishenkilöihin. Koska sääntely on monimutkaista, mutta samalla se tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yritysten arkeen, liiketoiminnan uudistamiseen ja toiminnan tehostamiseen, muutoksia kannattaa pureskella yhdessä näkemyksiä ja oivalluksia vaihtaen.
  • Yhdessä ja yksin: kokemuksia kohtaamisista ja yhteisöistä

    Erätauko-säätiö järjesti yhdessä Puistokatu 4:n kanssa Kansallisen dialogin marraskuun lopulla. Dialogissa keskusteltiin kohtaamisten kokemuksista ja yhteisöjen merkityksestä. Tässä diablogissa tarkastellaan yhteisöllisyyden muutosta, tarvetta ja sitä, mitä yhteisön muodostaminen vaatii keskusteluun osallistuneiden näkökulmasta. Lopuksi pohditaan, miten Erätauko voi tässä osaltaan auttaa.
Kaikki diablogit