Brita Maria Renlundin muistosäätiön (BMR-säätiö) tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia luomalla toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Tässä keskeisessä roolissa ovat jo varhaiset kokemukset omasta osallisuudesta ja siitä, että omilla ajatuksilla on merkitystä. Juuri tämä on myös Erätauko-säätiön lasten ja nuorten parissa tekemän työn ytimessä.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Birgitta muistuttaa, että demokratian perusteet opitaan usein jo lapsena käytännön kautta: olemalla mukana, rakentamalla yhteisiä pelisääntöjä ja harjoittelemalla luottamusta. Aikaisemmin yhdistystoiminta tarjosi näitä kokemuksia luontevasti ja toimi samalla demokraattisen ajattelun kasvualustana. Siltä osin maailma on kuitenkin muuttunut. Monia yhdistyksiä on lakkautettu, ja harrastuksissa osallistuminen on usein valmiiksi järjestettyä: riittää, että maksaa osallistumismaksun ja tulee paikalle, mutta itse ei tarvitse olla mukana luomassa toimintaa.
Niinpä demokratian perusperiaatteet eivät ehkä välity nuorille samalla tavalla kuin aikaisemmin. Samaan aikaan yhteiskunnallinen päätöksenteko näyttäytyy mediassa helposti riitelyn ja vastakkainasettelun kautta. Birgitan mukaan ei siis ole ihme, jos demokratian arvo ei aina avaudu nuorille. Vanhemmat sukupolvet puolestaan ovat pitäneet demokratiaa sen verran itsestäänselvänä, ettei sen merkitystä ole ehkä osattu painottaa tarpeeksi.
Haasteista huolimatta demokratia on kuitenkin edelleen paras järjestelmä, jonka tiedämme. Siksi on tärkeää, että lapset ja nuoret saavat arjessaan kokemuksia osallisuudesta ja siitä, että heidän ajatuksillaan ja näkemyksillään on merkitystä. Ne luovat pohjan sille, että uskalletaan osallistua ja vaikuttaa.
Dialogi on olennainen osa demokratiakasvatusta
Demokratiakasvatus on yksi Erätauko-säätiön ydintehtävistä. Birgitta painottaa, että demokratia tarvitsee dialogia. Vain kuulemalla erilaisia näkökulmia ja kohtaamalla toisen todellisuus voidaan rakentaa luottamusta, ehkäistä vastakkainasettelua ja tehdä parempia päätöksiä. Dialogi tekee demokratian näkyväksi arjessa – ei vain vaaleissa, vaan kouluissa, yhteisöissä ja jokapäiväisissä kohtaamisissa.
Birgitta muistuttaa, että toista on kuultava myös silloin, kun mielipiteet poikkeavat – ja tämä on taito, jota voi ja pitää harjoitella. Oleellista on pyrkiä ymmärtämään, mistä erilaiset ajattelutavat kumpuavat.
Erityisen tärkeää tämä on juuri nyt. Birgitta nostaa esille huolen siitä, miten sosiaalinen media vääristää käsitystämme keskustelukulttuurista. Ympäristö on siellä raadollinen, ja osatotuuksiin perustuva viestintä ruokkii väärinymmärryksiä. Dialogin käyminen on vähäistä. Moni nuori elää huomattavasti kovemmassa vuorovaikutusympäristössä kuin aiemmat sukupolvet – mikä tekee kasvokkain tapahtuvista, tasavertaisista ja rakentavista kohtaamisista entistä tärkeämpiä.
Erätauko-keskustelut tarjoavat tällaisia tiloja. Erätauko-keskustelussa toinen ihminen kohdataan niin, että hänen kokemuksistaan ollaan kiinnostuneita ja näitä yritetään ymmärtää. Birgitan oma ensimmäinen Erätauko-kokemus oli vaikuttava. Hän kuvailee Erätauko-keskusteluille tyypillistä tilaa tasavertaiseksi, kannustavaksi, voimaannuttavaksi ja merkitystä antavaksi.
Haluan olla luomassa lapsille ja nuorille tällaisia tiloja – että on tasavertainen ja kunnioittava tila puhua ja tunne siitä, että minuun halutaan suhtautua hyväntahtoisesti. Tätä ei saa vähätellä, sillä kaikki eivät tällaista kohtaa.”
Birgitta muistuttaa, että Erätauko-keskustelut opettavat monia käytännön taitoja: kuuntelemista, erilaisten näkökulmien ymmärtämistä, oman ajattelun sanoittamista ja rakentavan keskustelutilan luomista. Nämä taidot eivät palvele vain keskusteluja, vaan koko elämää.
Nuoria on kuultava ja otettava mukaan
Birgitan mukaan juuri nyt olisi erityisen tärkeää käydä keskustelua demokratian tilasta sekä eri sukupolvien välisestä ymmärryksestä. Valtaapitävien on oltava valmiita kuulemaan nuoria – ja ennen kaikkea otettava heidän näkökulmansa vakavasti ja varmistettava, että kuulemisella on aidosti vaikutusta.
Nuoret osaavat ja haluavat osallistua, kun heille annetaan tila ja mahdollisuus. Meidän aikuisten vastuulla taas on luoda tilanteita ja mahdollisuuksia.”
Birgitan mukaan keskustelu- ja dialogitaidot tulisi nähdä yhtä tärkeänä osana oppimista kuin mikä tahansa oppiaine. Ne tukevat kaikkea muuta oppimista ja kulkevat mukana läpi elämän.
Nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja päättäjiä – ja kun Erätauko-menetelmä tulee tutuksi jo varhain, siitä tulee luonteva osa omaa “työkalupakkia”. Näin se leviää nuorten omien tekojen, ajattelutapojen ja esimerkkien kautta yhä laajemmalle erilaisiin yhteisöihin.
Nuorten dialogitaitojen tueksi olemme kehittäneet Erätauko nuorille -kokonaisuuden, joka tarjoaa konkreettisia välineitä rakentavan ja tasavertaisen keskustelun harjoitteluun – ja sitä kautta lisää luottamusta demokratiaan. Tulevan syksyn aikana kehitämme Erätauko-menetelmää edelleen pienempien lasten kanssa käytäviin keskusteluihin. Lisätietoja löydät Skididialogi-menetelmästä. Demokratia-aiheisiin keskusteluihin löydät tukea ja vinkkejä DEMOS-materiaalipaketista.
Mikä Erätauko-säätiö?
Erätauko-säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan. Erätauko-keskustelujen avulla rakennetaan parempaa arkea, yhteiskuntaa ja maailmaa.
Kirjoittanut: Eveliina Alho
