Kuva Suuren kasvukeskustelun ratkaisupajoista

Pitkin kevättä OAJ:n Osaamisdialogeissa on pohdittu Huolet ja toiveet -kansalaiskyselyn tuloksia. Keskusteluja käytiin Erätauko-menetelmällä sekä Erätaukoon pohjautuvalla Skididialogi-menetelmällä. Käsikirjoitukset ja keskusteluohjeet luotiin yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa.

Keskusteluja järjestettiin useita kymmeniä eri puolilla Suomea Torniosta Espooseen. Niihin osallistui yli 300 henkilöä: opettajia, rehtoreita, nuoria, vanhempainyhdistysten aktiiveja, kuntapäättäjiä, tutkijoita ja viranhaltijoita.

Keskusteluissa pysähdyttiin pohtimaan, millaisia ajatuksia lasten ja nuorten tulevaisuus sekä oppimistulosten lasku herättävät osallistujissa ja tunnistetaanko samoja huolia omassa arjessa. Lisäksi keskusteluissa tarkasteltiin koulutuksen ja osaamisen merkitystä lasten ja nuorten tulevaisuudelle, osallisuudelle ja syrjäytymisen ehkäisylle sekä koulutuksen roolia suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentajana.

Dialogeilla on ollut iso arvo. Yhteisen keskustelun kautta asioista tulee yhteisiä ja ne tulevat ihmisten vastuulle. Dialogeissa ihmiset pääsevät ääneen, saavat kysyä, ajatella yhdessä ja rakentaa yhteistä ymmärrystä. Monelle syntyy myös kokemus siitä, että nämä ovat tärkeitä asioita ja että omalla äänellä on merkitystä. Paikallisyhdistykset ovat hyödyntäneet Osaamisdialogeja paikallisen vaikuttamisen tukena. Dialogit koettiin vaikuttavaksi tavaksi tuoda asioita esille, yhdessä ihmetellen ja aiheen äärelle pysähtyen”, kertoo OAJ:n johtava erityisasiantuntija Katri Korolainen

Kymmenistä keskusteluista nousi esiin muun muassa seuraavia havaintoja:

  • Haasteet ruokkivat toisiaan – vaatimustason lasku, resurssipula ja hyvinvoinnin ongelmat kietoutuvat yhteen
  • Liian matala vaatimustaso ei tuo heikompia eikä vahvempia oppijoita. Tuen ja vaatimusten on kuljettava rinnakkain.
  • Yhteisöllisyys ja kohtaaminen mahdollistavat oppimisen ja hyvinvoinnin. Opettajien työmäärä ei voi jatkuvasti kasvaa: hyvinvoivat opettajat mahdollistavat hyvinvoivia oppijoita.
  • Ilman riittäviä resursseja, yhteistä vastuuta ja pitkäjänteisiä poliittisia päätöksiä koulutus ei voi täyttää rooliaan yksilön ja yhteiskunnan tulevaisuuden rakentajana.

Osaamisdialogeissa esiin nousseista teemoista keskusteltiin edelleen 31.3. Suuren kasvukeskustelun ratkaisupajoissa yhteiskunnallisten vaikuttajien kesken. Tilaisuuden tavoitteena oli löytää ratkaisuja, jotka kääntävät huolet toivoksi ja rakentavat Suomelle osaavaa ja sivistynyttä tulevaisuutta. Konferenssitallenteen pääsee katsomaan jälkikäteen.

Suuren kasvukeskustelun järjestivät yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Kulttuurirahasto, Työterveyslaitos, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Säätiöt ja rahastot ry.

 

Keskustelun on tärkeä jatkua

Tilaisuuden päätössanoissa korostui, miten keskustelun osaamisen ja koulutuksen tulevaisuudesta on jatkuttava myös tapahtuman jälkeen. Juuri tässä Erätauko-säätiö tukee eri toimijoita: keskustelua voi käynnistää ja käydä helposti valmiiden materiaalien ja ohjeiden avulla omassa työyhteisössä, oppilaitoksessa, kunnassa tai verkostossa. Tavoitteena on, että rakentava keskustelu koulutuksen tulevaisuudesta jatkuu eri puolilla Suomea.

Erätauko-säätiöllä on tärkeä rooli keskustelukulttuurin edistämisessä. Viime aikoina julkista keskustelua on leimannut vahva huolipuhe, ja sen ympärille on myös helposti jääty pyörimään. Huolten esiin nostaminen on tärkeää, mutta nyt tarvittaisiin suunnan kääntämistä kohti toivoa rakentavaa keskustelua. Toivoa pitäisi pystyä luomaan niin mediassa, poliitikkojen kesken kuin arjen kohtaamisissa, olivatpa ne sattumanvaraisia tai järjestettyjä. Juuri tällaisen keskustelun vahvistamisessa Erätauko-säätiöllä on oma tärkeä paikkansa”, kommentoi Erätauko-säätiön asiantuntija Petra Larvus 

Katrin mukaan osa paikallisyhdistyksistä on jo kertonut jatkavansa keskusteluja materiaalin pohjalta myös myöhemmin. Erätauko-menetelmän hyödyntämistä on tarkoitus jatkaa OAJ:n toiminnassa myös tulevaisuudessa.

Ajattelen, että dialogi on äärimmäisen vaikuttava tapa käsitellä asioita. Kun asiasta pääsee keskustelemaan, siitä tulee omakohtainen. Dialogissa on myös tärkeää sen hengittävyys: ei tarvitse löytää oikeita vastauksia, vaan eri näkemyksille on tilaa ja niitä kunnioitetaan. Se on juuri sellaista keskustelukulttuuria, jota meidän yhteiskuntamme tarvitsee. Se työ, mitä Erätauko-säätiö on tehnyt dialogin eteen, on suomalaiselle yhteiskunnalle suuri lahja”, Katri Korolainen lisää

Tervetuloa mukaan yhteiseen keskusteluun ja rakentamaan parempaa keskustelukulttuuria!

Mikä Erätauko-säätiö?

Erätauko-säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan. Erätauko-keskustelujen avulla rakennetaan parempaa arkea, yhteiskuntaa ja maailmaa.

Uutiset

  • OKM selvittää lasten ja nuorten kokemuksia yhdenvertaisuudesta – Erätauko-keskustelut mukana

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt kuulemisprosessin osana Koulutuksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittämisohjelman toimeenpanoa. Tavoitteena on vahvistaa tietopohjaa lasten ja nuorten kokemuksista yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä koulumaailmassa. Erätauko-säätiö osallistuu toteutukseen ohjaamalla Erätauko-keskusteluja.
  • Erätauko-keskustelut mukana rakentamassa viestintäetiikkaa Euroopassa

    DIACOMET-hanke on tullut päätökseensä, ja sen tuloksena on julkaistu useita viestintäetiikkaa käsitteleviä aineistoja ja työkaluja. Kolmivuotinen hanke tarkasteli viestinnän eettisiä kysymyksiä muuttuvassa mediaympäristössä sekä etsi keinoja vahvistaa vastuullista ja dialogista vuorovaikutusta Euroopassa. Osana hanketta käytiin ympäri Eurooppaa kaikkiaan 87 Erätauko-keskustelua.
  • Erätaukoa nuorten kanssa – näin menetelmää on hyödynnetty eri yhteyksissä

    Erätauko-menetelmää hyödynnetään laajasti erilaisissa nuorten konteksteissa – harrastuksista päätöksentekoon, koulutuksesta nuorisotyöhön. Yhteistä kaikille on tavoite vahvistaa nuorten osallisuutta, rakentaa ymmärrystä ja luoda tilaa aidolle kohtaamiselle. Tähän uutiseen on koottu useita esimerkkejä menetelmän hyödyntämisestä eri yhteyksissä.
Kaikki uutiset