Kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Pekka Komua jännitti Erätauko-tapahtuman alussa Lahdessa.
Hänen kanssaan samassa pienryhmässä oli henkilö, joka tuotti hallintovalituksilla paljon työtä kaupungille. Mitä jos dialogista suistuttaisiin väittelyyn?
Pelko oli turha.
”Keskustelun aikana yllätyin, että hän ikään kuin suli siinä. Keskustelu lähti aivan eri suuntaan kuin yleensä. Ja itse huomasin ajattelevani, että aijaa, hän ajattelee tällä tavalla. Ja oli tosi mukavaa, kun ei tarvinnut puhua kaavoista!”
Lahden Erätauossa Wanhalla Walimolla keskusteltiin siitä, mitä on edistys.
Dialogi toimi tuossa Lahden Erätauko-ryhmässä niin kuin se parhaimmillaan voi: osallistujat, jotka kutsutaan tasavertaiseen vuorovaikutukseen, tekevät parhaansa ja etsivät yhteistä maaperää.
”Se oli poikkeuksellisen hyvä keskustelutilaisuus. Pystyi juttelemaan tuntemattomien kanssa samalla tavalla kuin ystävien kanssa aamukolmelta punaviinilasin äärellä. Oli luottamusta, aitoutta ja halua rakentaa keskustelua ja ymmärrystä.”
Miten taikatemppu tehtiin? Komun mielestä Erätauon erotti tavanomaisesta keskusteluista kolme yksinkertaista juttua.
- Kaikki saivat puhua (sen sijaan että yksi puhuu ja muut kuuntelevat)
- Paikalle oli kutsuttu hyvin monipuolinen joukko (sen sijaan että samat naamat käyvät kaupungin tilaisuuksissa vuodesta toiseen)
- Tavoitteena oli ihmisen kohtaaminen ja ymmärtäminen (sen sijaan että ”pysytään asiassa”).
”Yllättävintä oli, että keskustelu lähti niin vahvasti rakentamaan syväymmärrystä. Että haluttiin kohdata ihminen. Se on harvinaista Suomessa.”
Työkeskusteluissa karsitaan usein turhat höpinät ja mennään ”suoraan asiaan”. Sen ajatellaan lisäävän tehokkuutta. Komun mielestä syväymmärryksestä aloittaminen itse asiassa parantaa lopputulosta.
”Koska kansa on niin kahtia jakautunut, on tärkeämpää keskustella hyvin kuin vain keskustella jostain asiasta. Esimerkiksi kaavavalitusten määrää voi vähentää se, että ihmiset oikeasti tulevat kohdatuiksi.”
”Me olemme niin asiakeskeisiä ihmisiä, että emme mieti, mitä merkitystä jollain asialla on. Onko esimerkiksi kaupunginosakohtaamisissa merkityksellistä, että selvitetään mitä toimenpiteitä kaupunginosassa pitää tehdä – vai onko merkityksellistä, että ihminen tulee kuulluksi? Voi olla, että jälkimmäinen on tärkeämpää”, Komu sanoo.
Aito kuuleminen voi auttaa poliitikkoja ja virkamiehiä priorisoimaan, mitä tietoa pitää painottaa ja miten tietoa kannattaa tulkita.
”Dataa on niin kauheasti, että kukaan ei tiedä, mitä sillä pitäisi tehdä. Dialogissa virkamiehet voivat esimerkiksi tuoda tilastoja esille, ja kansalaiset voivat sanoa, että heidän elämässään asia kuitenkin näyttäytyy toisenlaisena.”
Komu sanoo huomanneensa Lahden Erätauossa, että ihmiset ovat kasvokkain yleensä ymmärtäväisempiä toisiaan kohtaan kuin sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa. Silti hän ymmärtää niitäkin, jotka pelkäävät dialogin henkilökohtaista ja rooleja purkavaa tunnelmaa.
”Voi olla pelottavakin ajatus, että joudun puhumaan ihmisenä, enkä voi mennä esimerkiksi virkamiehen roolin tai muun suojamekanismin taakse. Mutta suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Se ehdottomasti kannattaa. Siinä antaa siinä itselleen mahdollisuuden kehittyä ja oppia ihan uusia ajatuksia.”
Komun ohje kuntapoliitikoille muualla Suomessa on, että keskustelu kannattaa järjestää viihtyisässä mutta neutraalissa tilassa, ei esimerkiksi kunnan kokoustiloissa. Lahdessa se paikka oli valimoon remontoitu kokous- ja ravintolatila.
”Kutsuminen ja osallistujajoukon monipuolistaminen on oma ammattitaitonsa. Kuntiin on palkattu vuorovaikutusasiantuntijoita ja tulokset ovat olleet hyviä, mutta olemme vasta alussa tämän taidon kehittämisessä.”
