Valtaosa suomalaisista kokee keskustelukulttuurin menneen huonompaan suuntaan, ja yhä useampi jää mieluummin sivuun kuin osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tästä huolimatta yli kolme neljästä kertoo nauttivansa syvällisistä keskusteluista, ja lähes yhtä moni tilanteista, joissa pääsee oppimaan toisten ajatuksista. Tätä taustaa vasten syntyi Hyvin sanottu -hanke. (Hyvin sanottu -tutkimus.)
Vuonna 2021 käynnistynyt Ylen ja Erätauko-säätiön koordinoima viisivuotinen hanke lähti liikkeelle yksinkertaisesta ajatuksesta: parempaa keskustelukulttuuria ei rakenneta yksin, vaan yhdessä. Luomalla tilaa kunnioitukselle, kuulluksi tulemiselle ja rohkeudelle osallistua – myös silloin, kun olemme eri mieltä.
Hankkeen päätuottajana toiminut Markus Liimatainen kertoo, että hänen motivaationsa lähteä mukaan kumpusi ajankuvasta ja yhteiskunnallisen keskustelun suunnasta. Vuoden 2019 Linnan juhlien teemana oli keskustelukulttuurin kehittäminen, ja juhlien tuottajana Markus pääsi tarkastelemaan aihetta läheltä:
Seurasin muutenkin työssäni kaikkea sitä, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu ja mihin suuntaan keskustelukulttuuri on menossa. Vuoden 2019 Linnan juhlien teema vahvisti ajatustani siitä, että tarvitsemme konkreettisia paikkoja, joissa ihmiset voivat oikeasti kohdata ja keskustella.”
Laaja kumppaniverkosto oli kaiken tekemisen ydin
Hyvin sanottu -hankkeen ytimessä oli yhteistyö. Viiden vuoden aikana mukana oli yli 200 kumppania eri puolilta Suomea: järjestöjä, oppilaitoksia, kuntia ja kaupunkeja, viranomaisia, yrityksiä ja yhdistyksiä. Kaikkia yhdisti halu vahvistaa rakentavaa ja tasavertaista keskustelukulttuuria.
Kumppanit järjestivät keskusteluja ja tapahtumia, osallistuivat sisältöjen tuotantoon ja veivät dialogista keskustelukulttuuria omiin yhteisöihinsä. Hankkeen aikana järjestimme yhteensä 1272 keskustelua, joihin osallistui kaikkiaan 15 488 ihmistä eri puolilla Suomea.
Hankkeessa oli mukana paljon erilaisia toimijoita eri yhteiskunnan tasoilta, ja nämä edustivat laajasti suomalaista toimijakenttää. Oli hienoa, miten vahvasti kaikki olivat sitoutuneet keskustelukulttuurin kehittämiseen”, kiittelee hankkeessa mukana ollut Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö
Mikan mukaan hankkeen taustalla ollut ajatus avoimesta, kunnioittavasta ja kuulevasta keskustelusta näkyi selvästi käytännössä. Yhteiset arvot loivat pohjan myös vaikeiden aiheiden käsittelylle ja vaikuttivat konkreettisesti koko hänen toimialansa keskusteluilmapiiriin.
Dialogi tarvitsee tilaa, aikaa ja pelisäännöt
Hankkeen aikana järjestettiin lukuisia keskusteluja kasvokkain, etänä ja verkossa. Lisäksi tuotettiin podcasteja, verkkoartikkeleita ja somekampanjoita, jotka toivat keskustelukulttuurin teemat osaksi arkea ja julkista keskustelua.
Yksi hankkeen yhteistyösisällöistä oli Aleksi Lummen luotsaama Susia ja ihmisiä -podcastsarja. Sarjassa Lumme tarkastelee, miksi susi herättää suomalaisissa niin voimakkaita tunteita – ja miksi susikeskustelu kärjistyy kerta toisensa jälkeen, kun aihe nousee otsikoihin. Podcastissa lähestytään vaikeaa ja tunteita herättävää teemaa dialogin keinoin.
Aleksi kertoo, että hänelle Hyvin sanottu -hanke ja Erätauko-keskustelut ovat avanneet uudenlaisen tavan olla keskustelussa:
Kun olen nähnyt, että on olemassa parempi keskustelumenetelmä, se koukuttaa. Ei tee mieli enää riidellä. Kauhean moni ei välttämättä ole kokenut oikeaa dialogia ikinä. Sillä on kuitenkin hyviä vaikutuksia niin yksilön kuin yhteiskunnan hyvinvointiin – ja juuri siksi sen levittäminen motivoi.”
Aleksi korostaa Rakentavan keskustelun pelisääntöjen merkitystä: dialogi ei synny itsestään, vaan vaatii tilaa, rakenteita ja yhteisiä sopimuksia. Ilman niitä keskustelu voi helposti kääntyä debatiksi, jolloin moni jättäytyy ulkopuolelle ja paljon jää sanomatta. Lisäksi Aleksi painottaa, että dialogi on matka, jonka varrelle kuuluu onnistumisten lisäksi myös vaikeita tunteita ja epäonnistumisia.
Rakentavat keskustelut juurtuivat Hämeenlinnaan
Hyvin sanottu -hankkeen näkyvimpiä ja vaikuttavimpia kokonaisuuksia olivat Hyvin sanottu -keskustelufestivaalit. Festivaalit järjestettiin kahdesti Hämeenlinnassa, kerran Lahdessa ja neljättä kertaa ympäri Suomea sekä yhteistyössä Ylen Suorana suomalaisilta -alustan kanssa.
Hämeenlinnan kaupungissa hanke otettiin alusta asti vastaan vahvalla sitoutumisella. Kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä kertoo Hyvin sanotun osuneen suoraan kaupungin arvopohjaan:
Kunnioittava keskustelukulttuuri resonoi heti. Ajattelin, että tämä iski kuin tuhat salamaa – ja innostus tarttui muihinkin nopeasti. Hankkeen suurin anti on ollut tämän ajattelumallin leviämisessä isomman joukon tietoisuuteen.”
Hämeenlinnassa dialogi on juurtunut osaksi arkea ja kaupungin rakenteita: kaupungissa on tänä päivänä satoja Erätauko-ohjaajia, ja dialogia käydään säännöllisesti kouluissa, kirjastoissa ja eri yhteisöissä. Osallisuuden muodot ovat hankkeen ja Erätauko-menetelmän myötä moninaistuneet.
Hyvin sanottu jätti jälkensä arkeen ja ajatteluun
Hankkeen vaikutukset näkyvät haastateltujen arjessa. Monille dialogi on siirtynyt pysyväksi osaksi omaa ajattelua ja toimintaa.
Mika kertoo, kuinka tieto erilaisista keskustelumenetelmistä on antanut hänelle itselleen työkaluja ymmärryksen lisäämiseen tilanteissa, joissa ollaan eri mieltä. Aleksi puolestaan kuvaa, miten hanke on avartanut hänen ajatteluaan ja siirtänyt painopistettä puhumisesta kuunteluun:
Aikaisemmin minulla oli kova tarve päästä sanomaan ja tulla kuulluksi. Hankkeen ja aiheen ympärillä tekemäni prosessoinnin myötä olen oivaltanut, kuinka erilaisia maailmankuvamme ja näkökulmamme ovat – ja kuinka kiinnostavaa niiden tutkiminen on. Se on vahvistanut uteliaisuuttani ja tuonut samalla rauhaa.”
Markus taas on ammentanut hankkeen oppeja niin arjessaan muiden aidossa kuuntelemisessa kuin journalistisessa työssään: puheenvuorojen jakamisessa, vieraiden valmistelussa ja moninaisten äänten esiin tuomisessa. Hän korostaa, kuinka tärkeää on pysähtyä pohtimaan, kenen ääni julkisessa keskustelussa kuuluu.
Markulle hanke ja dialogisuuden äärelle pysähtyminen ovat herättäneet pohdintoja ennen kaikkea läsnäolosta. Teatteriharrastajana hän kertoo pohtivansa muutenkin arjessaan kehollisuutta ja ihmisten kohtaamisen merkitystä:
Mietin usein, että mitä tulee paikalle, kun minä tulen. Mitä saan itse tilassa aikaiseksi? Se vaikuttaa kaikkeen – niin töissä kuin kotona.”
Vaikka Hyvin sanottu -hanke päättyy, työ keskustelukulttuurin vahvistamiseksi jatkuu. Hankkeen aikana syntyneet toimintatavat, osaaminen ja verkostot jäävät elämään eri puolille Suomea – arjen keskusteluissa, yhteisöissä ja organisaatioissa.
Pidetään yhdessä huolta keskustelukulttuurista. Tehdään tilaa kuuntelemiselle, ymmärrykselle ja hyvälle keskustelulle – myös tästä eteenpäin.
