Nuorten tulevaisuususko on heikentynyt monissa Euroopan maissa. Suomessa viimeisimmän Nuorisobarometrin tulokset ovat herättäneet laajaa huolta, ja siksipä aiheesta haluttiin lähteä käymään keskustelua myös muiden eurooppalaisten nuorten kanssa.
Erätauko-keskusteluihin osallistui opiskelijoita ja lehtoreita Belgiasta, Unkarista, Virosta ja Suomesta. Kaikissa näissä maissa nuorten tulevaisuususko on heikentynyt. Keskusteluissa jaettiin omia kokemuksia ja kuultiin erilaisia näkökulmia tasavertaisesti Erätauko-menetelmän periaatteiden mukaisesti.
Keskusteluissa mukana olleet opiskelijat ja lehtorit olivat Erätauko-keskustelujen tapaan tasa-arvoisia osallistujia. Vaikka menetelmä oli monille entuudestaan vieras, keskustelut koettiin luottamuksellisiksi ja tasavertaisiksi. Osallistujat käsittelivät aihetta omien kokemustensa kautta ilman painetta ratkaisujen löytämisestä.
Keskustelujen aikana tuli selväksi, miten nykyinen maailmantilanne herättää monissa epävarmuutta, turhautumista ja huolta tulevaisuudesta. Unkarilaiset osallistujat nostivat esiin erityisesti maan poliittisen tilanteen vaikutukset nuorten tulevaisuuspessimismiin sekä nuorten lisääntyneen halun muuttaa pois maasta. Myös taloudellinen epävarmuus korostui joidenkin osallistujien puheenvuoroissa. Erätauko-keskustelut kuitenkin lisäsivät toivoa.
Erätauko-keskusteluista kohti toiveikkaampaa tulevaisuutta
Yhteisöpedagogiopiskelija Rita Ronkainen kuvailee Unkarissa käytyjä Erätauko-keskusteluja kannatteleviksi. Vaikka keskusteleminen englannin kielellä alkuun jännitti, menetelmän rauhallinen rakenne ja selkeät pelisäännöt madalsivat kynnystä osallistua. Erityisen tärkeäksi hän koki sen, että keskustelussa sai tuoda esiin myös keskeneräisiä ajatuksia ilman painetta muotoilla valmiita vastauksia.
Erätauko-menetelmä on yksinkertainen, mutta hirveän toimiva. Ja joskus ne yksinkertaiset asiat juuri toimii parhaiten. On yllättävää, miten keskustelussa syntyy aidosti olo siitä, että kaikki tulevat kuulluiksi ja ymmärretyksi ihan eri tavalla. Tykkään menetelmästä ihan hirveästi”, kertoo yhteisöpedagogiopiskelija Rita Ronkainen
Keskustelut lähtivät liikkeelle huolista ja epävarmuudesta, mutta etenivät kohti toivoa. Ritan mukaan erityisen merkityksellistä oli huomata, kuinka monilla eri puolilta Eurooppaa tulevilla osallistujilla oli samankaltainen arvopohja ja halu vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Moni lähti keskustelusta toiveikkaana siitä, että myös pienillä teoilla voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä.
Humakin lehtorin Miki Mielosen mukaan Eräuko-keskustelut saivat paljon hyvää palautetta. Osallistujat sanoittivat, miten osallistuminen Erätauko-keskusteluun ja mahdollisuus tulla kuulluksi, kuunnella muita sekä jakaa omia kokemuksia lisäsi uskoa tulevaan. Erätauko-menetelmä sai myönteistä palautetta erityisesti sen tasa-arvoisuudesta, tilan antamisesta erilaisille näkemyksille sekä ohjaajan neutraalista roolista.
Erätauko-menetelmä sai paljon kiitosta. Osallistujat innostuivat keskusteluista ja kysyivät, voisiko vastaavia järjestää lisää. Se kertoo hyvin siitä, että keskustelut koettiin palkitseviksi ja merkityksellisiksi”, kommentoi Miki Mielonen, Humakin yhteisöpedagogikoulutuksen lehtori
Erätauko resonoi myös muiden maiden osallistujissa. Tuli tosi ylpeä olo siitä, että me pystyimme tuomaan Suomesta tällaisen pienen työkalun, josta voi olla hyötyä muillekin”, Rita Ronkainen lisää
Rita pitää Erätauko-menetelmän keskeisenä vahvuutena tapaa kuulla muita. Toisten puheenvuoroja ei keskeytetä, mikä rauhoittaa keskustelua ja antaa tilaa erilaisille ilmaisutavoille. Menetelmä auttaa myös hidastamaan omaa tekemistä ja keskittymään aidosti kuuntelemiseen. Hän kertoo olevansa itse nopeatempoinen keskustelija, mutta oppineensa Erätauko-keskusteluissa rauhoittumaan kuuntelijan rooliin.
Ritan mukaan menetelmä luo tilan, jossa osallistujien ei tarvitse esittää valmiita tai loppuun asti mietittyjä ajatuksia, vaan myös keskeneräiset pohdinnat ovat sallittuja. Tämä poistaa tietämisen taakkaa ja helpottaa osallistumista. Rita kertoo aikovansa hyödyntää Erätauko-menetelmää itse tulevaisuudessa työelämässä.
Lue Humakin julkaisema kirjoitus täältä.
Mikä Erätauko-säätiö?
Erätauko-säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan. Erätauko-keskustelujen avulla rakennetaan parempaa arkea, yhteiskuntaa ja maailmaa.
