“Olemme käyttäneet Turun normaalikoulussa Erätaukoa opettajien ja opetusharjoittelijoiden kanssa, mutta myös joissakin luokissa oppilaiden kanssa. Olemme kouluttaneet opetusharjoittelijoita erätauko-ohjaajiksi.

Meidän koulumme oppilaat ovat avoimia ja innostuneita keskustelijoita, mutta yläkouluikäisillä voi välillä olla haasteena muiden kuunteleminen. Erätauko-keskustelu tarjoaa hyvän mahdollisuuden opetella myös kuuntelua ja hiljaisemmatkin ovat voineet tulla kuulluksi.

Olemme järjestäneet Erätauko-keskustelut esimerkiksi aiheista “opettajuuden ydin” ja “vaikeiden asioiden käsittely.” Toisessa oli rehtoreiden, opettajien ja opetusharjoittelijoiden lisäksi mukana myös oppilaita ja tarkoitus on jatkossa järjestää myös Erätaukoja, joissa on huoltajiakin mukana. Etsimme keinoja saada keskusteluun mukaan myös muunkielisiä vanhempia ja heitä, joiden suomenkielen taito on heikko.

Erätauko-keskustelu on helppo rakentaa nettisivuilta löytyvien ohjeiden mukaan. Koulumaailma on nykyään kiireinen ja kunnon keskustelulle voi olla vaikea löytää aikaa. Selkeä rakenne ja ohjeet helpottavat sitä, että keskustelu tulee järjestettyä.

Erätauko-keskustelu eroaa muista keskusteluista siinä, että kaikki tulevat varmasti kuulluksi. Esimerkiksi opettajien keskinäisissä keskusteluissa ja luokassakin voi helposti käydä niin, että kova-äänisin puhuu ja muut eivät viitsi sanoa mitään. Erätauko-keskustelun vetäjä varmistaa, että kaikille on tilaa puhua.

Kukaan ei pääse dominoimaan, kaikilla on aito mahdollisuus tulla kuulluksi ja kuullaan, mitä toisella on sanottavaa. Erätauon etu on myös se, ettei etsitä oikeaa vastausta tai ratkaisua. Keskustelujen jälkeen on vallinnut todella positiivinen ilmapiiri kaikkien osallistujien kesken.

Palautteissa on kerrottu, miten keskustelu antoi uusia näkökulmia asioihin ja herätti itsellekin omasta ajattelusta poikkeavia ajatusratoja.

Olen huomannut, että keskusteluissa kestää aina hetken ennen kuin ryhmä löytää keskinäisen luottamuksen. Ensimmäinen tunti voi mennä tilanteen haisteluun ja tunnusteluun ja kun keskusteluun päästään sitä voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.”

Satu Kekki, perusopetuksen rehtori,
Turun normaalikoulu

Teksti: Laura Rantanen

Diablogit

  • Dialogia festareista arkeen – mitä viisi vuotta Hyvin sanottua opetti?

    Monet kokevat suomalaisen keskustelukulttuurin kärjekkääksi ja jakavaksi, mutta sen ei tarvitse olla sitä. Viiden vuoden ajan Hyvin sanottu -hanke rakensi yhdessä yli 200 kumppanin kanssa tilaa rakentavalle keskustelulle. Tässä diablogissa pysähdymme matkan varrelle ja tarkastelemme, millaisia jälkiä hanke on jättänyt ihmisiin, yhteisöihin ja arjen kohtaamisiin.
  • Vammaisten ääni kuuluviin – Vammaiset ja vaaliehdokkaat yhteisessä Erätauko-piirissä

    Ruotsinkielisten vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö SAMSin järjestämät Dialogikahvilat ovat tuoneet vammaiset ja vaaliehdokkaat yhteisten Erätauko-keskustelujen äärelle. Dialogit ovat lisänneet ymmärrystä, vahvistaneet osallisuutta ja antaneet tilaa äänille, jotka usein jäävät kuulematta. Tähän diablogiin on haastateltu SAMSin juristia Marica Nordmania.
  • Keskustelutaitoja voi harjoitella

    Uskallan väittää, että suurin osa meistä kaikista ihmisistä on hyviä keskustelijoita. Osalla keskustelutaidot ovat paremmin hallussa, kun taas toiset vielä harjoittelevat taitoja. Kokemukseni mukaan, jos pelisäännöt ja tapa käydä keskustelua on yhteisesti sovittu, mahdollistuu todennäköisemmin tasavertaisempi ja rakentavampi keskustelu. Siksi Erätauko-dialogi on hyvä menetelmä käydä keskustelua.
Kaikki diablogit